Ylikellotustestit ja loppuyhteenveto

Ylikellotustestit

Ylikellotustestejä varten GeForce GTX 260- ja 280-näytönohjaimien tuuletin asetettiin pyörimään Rivatuner 2.09 -ohjelman avulla 75 % kierrosnopeudella ja vakautta haettiin 3DMark Vantagen Extreme-presetin ja Race Driver: GRID -pelin avulla.

Huom! Kyseessä on vain suuntaa antavat tulokset, sillä ylikellotustestit ajettiin avonaisessa testipenkissä eikä kotelon sisällä.

Ylikellottaminen onnistui ongelmitta Rivatunerilla, sillä GT200:n perusarkkitehtuuri on sama kuin G80- ja G92-grafiikkapiireissä. Haimme erikseen korkeimmat vakaat kellotaajuudet grafiikkapiirille ja GDDR3-muisteille. Shader-kellotaajuus pidettiin grafiikkapiirin kellotaajuuteen nähden Linked-tilassa.

(Suurempi versio kuvasta klikkaamalla)

Leadtekin GeForce GTX 280 saatiin venymään grafiikkapiirin osalta 660 MHz:n ja muistien 1220 MHz:n (2440 MHz DDR) kellotaajuudelle. 3DMark Vantagen Extreme-tulokseksi muodostui X5312 pistettä. Vakiokellotaajuuksiin (602/1107 MHz) nähden grafiikkapiirin kellotaajuutta saatiin korotettua 9,6 % ja GDDR3-muistien 10,2 %. 3DMark Vantagen Extreme-tulos nousi 10 %. Race Driver: GRID -pelissä ruudunpäivitysnopeudeksi mitattiin 73,6 FPS eli korotusta tuli 7,2 %.

(Suurempi versio kuvasta klikkaamalla)

NVIDIAn GeForce GTX 260 -referenssinäytönohjain saatiin vakaaksi grafiikkapiirin osalta 705 MHz:n ja muistien 1170 MHz:n (2340 MHz DDR) kellotaajuudelle. 3DMark Vantagen Extreme-tulokseksi muodostui X4574 pistettä. Vakiokellotaajuuksiin (576/999 MHz) nähden grafiikkapiirin kellotaajuutta saatiin korotettua 22,4 % ja muistien 17,1 %. 3DMark Vantagen Extreme-tulos nousi 19,8 %. Race Driver: GRID -pelissä ruudunpäivitysnopeudeksi mitattiin 68 FPS eli korotusta tuli 20,1 %.

Loppuyhteenveto

Viime syksynä lanseerattu NVIDIAn G92-grafiikkapiiri oli ainoastaan vuonna 2006 esitellyn G80-grafiikkapiirin siirtäminen TSMC:n 90 nm:n prosessista pienempään 65 nm:n valmistusprosessiin, mutta GT200 tuo mukanaan parannuksia hyväksi todettuun arkkitehtuuriin. Valitettavasti NVIDIA on ottanut melko yksinkertaisen strategian käyttöön, jonka voi nopealla silmäyksellä kiteyttää ajatukseen: ”Kaikkea enemmän hinnalla millä hyvänsä!”.

GT200-grafiikkapiirissä Stream-prosessoreiden lukumäärä on kasvanut 128:sta 240:een (87,5%), grafiikkapiiri kykenee suorittamaan 24 rasterioperaation sijaan 32 operaatiota per kellojakso, muistiväylä on kaksinkertaistunut 256 bitistä 512-bittiseksi, tekstuuri/prosessori klustereiden lukumäärä on kasvanut kahdeksasta kymmeneen ja niiden sisällä olevien streaming multiprosessoreiden lukumäärä kahdesta kolmeen ja muistimäärä on kasvatettu gigatavuun.

GT200-grafiikkapiiri valmistetaan edelleen 65 nm:n tekniikalla, vaikka AMD on käyttänyt TSMC:n 55 nm:n prosessia jo viime vuoden marraskuusta lähtien. 1,4 miljardista transistorista rakentuva grafiikkapiiri on niin suuri, että NVIDIA saa yhdestä piikiekosta ainoastaan 64 kokonaista grafiikkapiiriä, joista vain osa toimii täysin. Ominaisuuspuolella GT200 ei tue Microsoftin DirectX 10.1 -rajapintaa ja Shader Model 4.1 -ominaisuuksia, jota NVIDIA perustelee sillä, etteivät pelikehittäjät koe sitä tärkeäksi. NVIDIAn ajatusmaailma tuntuu hieman omituiselta, sillä Microsoftin DirectX 11 -rajapinta vaatii todennäköisesti täydellisen taaksepäin yhteensopivuuden edellisten DirectX-versioiden kanssa, joten tuki on toteutettava kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Miksi selitellä ja antaa AMD:n hyötyä markkinapuheissaan DirectX 10.1 -tuesta?

Myös muistitekniikassa NVIDIA turvautuu edelleen GDDR3-muisteihin ja kaistanleveyttä on haettu massiivisella 512-bittisellä muistiohjaimella. AMD kokeili 512-bittistä muistiväylää jo yli vuosi sitten ATI Radeon HD 2900 XT -näytönohjaimen kanssa, mutta palasi takaisin 256-bittiseen muistiväylään ja valjasti ATI Radeon HD 4870 -näytönohjaimen seuraavan sukupolven GDDR5-muisteilla. GDDR5-muistien Quad Data Rate -tekniikan (kellopulssin aikana voi tapahtua neljä operaatiota) avulla kaistanleveys saadaan nostettua 256-bittisellä muistiväylällä riittävän korkeaksi.

Kaikesta huolimatta NVIDIAn GeForce GTX 280 on tällä hetkellä markkinoiden suorituskykyisin näytönohjain. Valitettavasti nopeustittelin myötä näytönohjain on myös testijoukon tehosyöpöin, äänekkäin ja sen grafiikkapiiri toimii kuumimpana heti kahdella grafiikkapiirillä varustetun GeForce 9800 GX2:n jälkeen. NVIDIAn tapauksessa huippusuorituskykyä ei myöskään saa halvalla sillä GeForce GTX 280 -näytönohjaimien hintataso Suomessa on mallista riippuen 510 – 760 euroa.

Edullisempi GeForce GTX 260 käyttää valmistuksessa siipeensä saaneita GT200-grafiikkapiirejä ja on ominaisuuksiltaan karsittu malli. 300 euron hinnalla se on auttamatta liian kallis, kun suorituskykymittauksissa 230 euron hintainen ATI Radeon HD 4870 vei voiton lähes jokaisessa testissä. Ylikellotustesteissä GeForce GTX 260 osoitti kyntensä ja grafiikkapiiriä saatiin ylikellotettua 20 %, kun GeForce GTX 280:llä jäätiin alle 10 prosenttiin.

Heinäkuussa Muropaketissa on vuorossa katsaus AMD:n RV770-grafiikkapiiriin ja ATI Radeon HD 4800 -sarjan 4850- ja 4870-näytönohjaimiin.

GeForce GTX 280

Hyvää

• Suorituskykyisin näytönohjain markkinoilla
• Saatavuus
• Tehonkulutus ja grafiikkapiirin lämpötila levossa

Huonoa

• Hinta
• Tehonkulutus ja grafiikkapiirin lämpötila rasituksessa
• Melutaso rasituksessa
• Huono ylikellotuspotentiaali

GeForce GTX 260

Hyvää

• Hyvä ylikellotuspotentiaali
• Saatavuus
• Siedettävä tehonkulutus ja lämmöntuotto

Huonoa

• Suorituskyky hintaan nähden
• Karsitut ominaisuudet