Varo huijausta! HDR-näytöksi väitetty ei välttämättä ole HDR

Techspot halusi varoittaa lukijoitaan näyttövalmistajien kuluttajille virittämästä ansasta. Asiasta on hyvä tietää suomalaistenkin näyttökaupoille aikovien.

Jotta High Dynamic Range (HDR) -lupaus toteutuisi, näytön tulee kyetä toteuttamaan monta teknistä seikkaa. Kirkkaustason ja kontrastin täytyy olla tarpeeksi korkea, ja näytön täytyy pystyä esittämään laadukkaasti kirkkaita elementtejä, vaikka vieressä olisi tummia elementtejä. Etenkin viimeiseksi mainittu tuo selkeän eron HDR-näytön ja vale-HDR-näytön välille.

Muita todellisen HDR-näytön tunnusmerkkejä ovat HDR:ään liitettyjen ominaisuuksien tarjoaminen, kuten PQ-gammakäyrän käyttö ja vähintään 10-bittiset värit.

Jotkut valmistajat ovat sen verran röyhkeitä, että he myyvät näyttöjä HDR-tyyppisinä, vaikka ne eivät tarjoaisi muuta kuin tuen HDR10-signaalille ja gammasäädön. Teknisistä ominaisuuksista ei välttämättä löydy vaadittavaa kirkkautta, kontrastia tai väriavaruutta.

Techspot syyttää tilanteesta VESA-standardoinnin lepsuutta. Esimerkiksi DisplayHDR 400 -hyväksynnän saaneesta näytöstä voi puuttua todelliset HDR-ominaisuudet. Jopa DisplayHDR 1000 -tyypin näytöt voivat olla HDR-ominaisuuksiltaan puutteellisia.

Mitä kuluttaja sitten voi tehdä välttyäkseen vale-HDR-näytöltä?

OLED-näyttö voi olla hyvä valinta, sillä ne ovat yleensä HDR-valmiita. Mini-LED-näyttöjen kohdalla kannattaa tarkistaa, että himmennysalueita on tarpeeksi. Sata aluetta on ehdoton minimi, 500 himmennysalueen tarjotessa laadukkaan kokemuksen.

Reunavalaistuja näyttöjä tulisi välttää, sillä ne eivät tarjoa laadukkaaseen HDR-näyttöön verrattavaa tasoa, ja näytön tulisikin olla FALD (Full-Array Local Dimming) -tyyppinen. Vielä viimeisenä – näytön kirkkauden tulisi nousta vähintään 600 nitiin.

Jos haluaa todellisen HDR-näytön, siitä kannattaa tarkistaa tekniset tiedot sekä lukea arvosteluja varmistuen näin sen laadusta.