11.02.2017, 12:30
1031
Elokuvat, Arvostelut, Ajankohtaista

Arvostelu: David Brent: Kiertue-elämää on oikein hyvää jatkoa Konttori-sarjalle

Ensi-ilta Netflixissä: 10.2.2017
Alkuperäisnimi: David Brent: Life on the Road
Ohjaus: Ricky Gervais
Käsikirjoitus: Ricky Gervais
Pääosissa: Ricky Gervais, Tom Basden, Doc Brown, Jo Hartley, Mandeep Dhillon & Tom Bennet
Pituus: 96 minuuttia
Ikäraja:
Idea: David Brent yrittää vielä kerran tulla rock-tähdeksi, maksoi mitä maksoi
Arvostelija: Tuukka Hämäläinen

 

Hyviä komedioita ei todellakaan kasva puussa, sen paremmin kuin hyviä jatko-osiakaan. Siksi odotukset David Brent: Kiertue-elämää -leffaa kohtaan olivat ristiriitaiset. Tarjolla on kuitenkin vallan mainio paluu Ricky Gervaisin esittämän uunoilijan pariin.

Alkuperäisen Konttori-sarjan (The Office, 2001-2003) päättymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 14 vuotta. Viimeaikaiset uudelleenlämmittelyt eivät saaneet innostumaan elokuvan muodossa ilmestyvästä jatko-osasta. Esimerkiksi The X-Filesin uudet jaksot (2015) tai Nuija ja tosinuija 2 (2014) ovat saaneet syystäkin melko tyrmäävän vastaanoton, vaikka niitä kovasti odotettiinkin.

Lisähuolta aiheutti Konttorin kohdalla se, etteivät koomikko-käsikirjoittaja Ricky Gervaisin elokuvat ole koskaan yltäneet The Office- ja Extras (2005-2007) -sarjojen tasolle.

Esimerkiksi The Invention of Lyingissa (2009) ei ollut mitään mieleenpainuvaa, ja myös Netflixin viime vuonna julkaisema Special Correspondents (2016) oli hukattu mahdollisuus. Lisäksi Gervais on David Brent: Kiertue-elämää -elokuvan (David Brent: Life on the Road) kohdalla asialla yksin käsikirjoittaja-ohjaajana, ilman pitkäaikaista kollegaansa Stephen Merchantia.

Mitä siis ajatella siitä, että David Brent, yksi parhaista komediahahmoista koskaan, tekee paluun?

Tarkkaan ottaen paluu tapahtui jo viime vuonna. Elokuva saapui teatterilevitykseen kuitenkin vain Isossa-Britanniassa, jossa se on julkaistu jo dvd:lläkin. Muu maailma saa tyytyä ensi-iltaan Netflixin välityksellä. Epäilysten ja pitkän odotuksen jälkeen Kiertue-elämää on kuitenkin huikean positiivinen yllätys.

Elokuva käynnistyy nykypäivästä, yli kymmenen vuotta ”dokumentin” ilmestymisen jälkeen. Konttorin firmasta potkut saanut Brent työskentelee nyt myyjänä, joka kiertää kauppaamassa yrityksille siivoustarvikkeita ja tamponeja. Oikeasti hän kertoo olevansa kuitenkin muusikko – mitä nyt levytyssopimus puuttuu.

Kiertue-elämää -elokuva seuraa Brentin ”viimeistä yritystä” saavuttaa unelmansa rock-tähteydestä. Yli 50-vuotias Brent on äänittänyt demon, palkannut yhtyeen ja buukannut kokonaisen kiertueen lunastamillaan eläkesäästöillä. Takkiin tulee ja pahasti, mutta hän uskoo unelman olevan silti tavoittelemisen arvoinen.

Elokuva on ja ei ole tunnistettavasti Konttorin jatko-osa. Brent on oma itsensä, eikä Grevais ole selvästikään kadottanut otettaan myötähäpeää aiheuttavaan, itsekeskeiseen kulttihahmoonsa.

Maailma on kuitenkin muuttunut, eikä Brentin uusi työpaikka ole niin lupsakka ja rauhallinen kuin tv-sarjasta tuttu toimisto. Ihmiset aukovat suoraan päätään ja haukkuvat Brentiä kameroille, siinä missä Konttorin hahmot yrittivät olla sanomatta suoraan, mitä ajattelivat. Muutama hahmo asettuu myös Brentin puolelle, mutta kaveri itse ei tunnu vastakkainasettelua huomaavan.

Kun sanon, että Brent on oma itsensä, se on puolitotuus.

Luotaantyöntävän pintansa alla Brent on nimittäin entistä traagisempi hahmo, joka on kärsinyt monta kolahdusta vuosien varrella. Kaikkea paljastamatta voi todeta, että siinä missä Brentiä saattoi Konttorissa inhota, herättää hän nyt paljon enemmän myötätuntoa. Julkisivu alkaakin elokuvan edetessä murentua, ja Brentin valtava epävarmuus näkyy selvemmin kuin koskaan ennen.

Traagisista sävyistään huolimatta Kiertue-elämää onnistuu myös komedian tärkeimmässä tehtävässä, eli se on pirun hauska. Jo ensimetreillä elokuva tavoittaa saman tunnelman, joka syntyi Konttorissa Brentin ajautuessa jatkuvasti sosiaalisesti hankaliin tilanteisiin tai höpistessä omahyväisesti kameralle. Tämä on sitä, minkä Gervais hallitsee parhaiten niin näyttelijänä kuin käsikirjoittajanakin.

Uutta on se, että nyt Brentin lähimmät kumppanit voivat myös kommentoida kameroille suoraan hänen käytöstään. Räppäri-koomikko Doc Brownin (Ben Bailey Smith) esittämä Dom sekä kiertuemiksaaja Dan (Tom Basden) analysoivat Brentiä todella terävästi, ja myös Brentin buukkaama yhtye käy kameran edessä ihmettelemässä, millaiseen keikkaan ovatkaan suostuneet.

Forgone Conclusion -yhtyettä näyttelevät oikeat muusikot, joista tunnetuin on biisien kirjoittamiseenkin osallistunut, Razorlightin ja We are Scientistsin pitkäaikainen rumpali Andy Burrows.

Elokuvan soundtrack ansaitsee erityistä huomiota.

Life on the Roadissa kuullaan lukuisia Brentin kappaleita, jotka vaihtelevat huvittavan arkisista kammottavan noloihin ja pateettisiin, tietysti tarkoituksella. Elokuvasta on julkaistu ilmeisen suosittu soundtrack-albumi, eikä ihme, sillä Gervaisin pääosin itse kynäilemät kappaleet ovat pirun tarttuvia ja hauskoja. Erityisesti Please Don’t Make Fun of the Disableds, Native American ja Don’t Cry It’s Christmas ovat teräviä huumoribiisejä, jotka osuvat hermoon.

David Brent: Kiertue-elämää on lopultakin todella hyvä ”jatko-osa” The Officelle. Se ei kuitenkaan palaa lämmittelemään nostalgisesti tv-sarjasta tutun miljöön ja hahmojen kanssa, vaan keskittyy vanhenevan Brentin onnettomaan rock-tähtiunelmaan. Tämä onkin parempi ratkaisu, sillä uudelleenlämmittelyt toimivat harvoin.

Koska vuodessa ilmestyy korkeintaan kolme hyvää komediaelokuvaa, en ihmettelisi, jos Kiertue-elämää olisi vuoden paras komedia. Aika näyttää, nouseeko se tv-sarjan veroiseksi klassikoksi.

PlusMiinusNolla

+ Konttorin veroinen komedia
+ Ei vesittele synkempiä sävyjä
+ Erinomainen soundtrack
– Olisi voinut mennä vielä syvemmälle ja olla pidempikin

Arvostelu: David Brent: Kiertue-elämää on oikein hyvää jatkoa Konttori-sarjalle
Tagit: Ricky Gervais, Netflix, The Office, Konttori, David Brent Kiertue-elämää, David Brent Life on the Road