Arvostelu: Haitrilleri The Shallows on 86 minuuttia pitkä hajuvesimainos
Ensi-ilta: 30.9.2016
Alkuperäisnimi: The Shallows
Ohjaus: Jaume Collet-Serra
Käsikirjoitus: Anthony Jaswinski
Pääosissa: Blake Lively, Óscar Jaenada & Angelo Josue Lozano Corzo
Pituus: 86 minuuttia
Ikäraja: K12
Idea: Hai vaanii bikinipimua
Arvostelija: Aki Lehti
The Shallows esittelee elokuvahistorian vähiten pelottavan ihmislihan makuun päässeen valkohain.
Blake Lively on Nancy, opintonsa keskeyttänyt lääketieteen opiskelija, joka on tullut Meksikoon syrjäiselle hiekkarannalle, joka oli yksi hänen vähän aikaa sitten kuolleen äitinsä lempipaikoista.
Hän soittaa videopuheluita hotellille krapulaa parantamaan jääneelle kaverilleen ja perheelleen Texasiin. Pikkusisko toivoisi olevansa hänen kanssaan biitsillä, isä on kiukkuinen kesken jääneiden opintojen takia.
Nämä ovat tärkeitä asioita, sillä täytyyhän katsojan tietää jotain päähenkilöstä välittääkseen hänen kohtalostaan. Suurimmalle osalle katsojista todennäköisesti riittää se miltä Lively näyttää. Hän on kaunis. Surffarinaisella ei ole lainkaan rasvaa kropassaan, paitsi rintojen kohdalla.
Ne ovat isot ja näyttävät oransseissa bikineissä hyvältä.
Taustarina on kerrottu ja kroppa on timmi, on aika surffata!
Vähän matkan päässä meressä lilluvat lautojensa päällä kaksi espanjalaista jäbää, jotka flirttailevat Nancylle. Hän ei liity heidän seuraansa. Toisella nuorista miehistä on GoPro-kamera päähän kiinnitettynä, toinen taas kertoo hänelle pinnan alla olevasta isosta kivestä, joka tulee esiin vain laskuveden aikaan.
Hhhmm, mahtaakohan luvassa olla jännä kuvakulma kun hai syö surffarin? Liittyykö kivi jotenkin Nancyn taistoon valkohain kanssa ja mahdolliseen pelastumiseen?
Oi, nyt päästään asiaan, Nancy surffaa! Hidastettuna. Yläilmasta kuvattuna. Vedenalaisessa kuvassa. Stuntnäyttelijää ei erota oransseissa bikineissään Livelystä. Kuppikoko on sama. Musiikki pauhaa, hidastukset jatkuvat.
Ohjaaja Jaume Collet-Serran elokuva on monipuolinen, sillä se voisi olla yhtä hyvin hajuvesimainos, matkailumainos tai kännykkämainos.
Hai hyökkää, Nancyn jalkaan tulee iso pipi, mutta hän pääsee turvaan sille isolle kivelle, josta on matkaa vain muutama sata metriä rantaan. Onneksi tiedämme hänen olevan lääketieteen opiskelija, niin hän ei kuole ainakaan heti verenhukkaan. Kyllähän nyt yksi suuri haava ommellaan kiinni kaulakorun avulla. Nancy ei suostu olemaan valkohain välipala.
Loput elokuvasta on hain ja Nancyn piirileikkiä. Jotta simppelit selviytymisideat tulevat varmasti selväksi, niin Nancyn täytyy tietysti kertoa ne ääneen katsojille. Onneksi haavoittunut lokki liittyy hänen seuraansa, niin naisen ei sentään ihan yksin tarvitse selittää mitä tapahtuu seuraavaksi. Lokin nimi on Steven, eli Steven Seagull, joka on aika hauska juttu. Otuksen nimi on lopputekstien mukaan oikeastikin Steven ”Sully” Seagull. Se on The Shallowsin paras näyttelijä.
Piirileikki jatkuu ja näemme hidastuksia ja lisää hidastuksia, niin veden pinnalla kuin pinnan alla. Musiikki jatkaa pauhuaan.
Ilman hidastuksia elokuvan pituus olisi ehkä noin puoli tuntia, joka olisi oikeastaan ihan sopiva mitta. 20-30 minuutin lyhytelokuvana tämä voisi toimiakin, tällaisenaan The Shallows on tylsä.
Tekijöiden suurin saavutus on esitellä katsojille verenhimoinen valkohai, joka ei ole lainkaan pelottava. Vaikka sen silmät ovat juuri niin kuolleen näköiset kuin hailla kuuluukin, niin silti otus näyttää vain siltä mitä se oikeasti on – järkyttävän huono CGI-hai, päälleliimatun näköinen tietokonetehoste.
The Shallowsin totaalisen tökerö loppu naurattaa ääneen, mutta se ei riitä tekemään tästä kunnon kalkkunaa. Oikea paikka hämmästyttävän tylsälle b-luokan roskaelokuvalle olisi Anttilan alelaari, mutta Anttila meni konkurssiin.
Onneksi on Netflix, Viaplay ja muut striimauspalvelut. Jostain niistä The Shallows löytyy hyvin pian.
PlusMiinusNolla:
+ Steven Seagull -lokki
+ Muutama mukavan verinen kohtaus K13-elokuvaksi
