Arvostelu Uusi Eraser on vuoden turhimpia elokuvia – Arnold Schwarzeneggerin fanien kannattaa kiertää tämä roska kaukaa
Arnold Schwarzeneggerin vuoden 1996 Eraser-elokuvan remake on täysin turhanpäiväinen b-luokan toimintamäiske.
Ensi-ilta: 7.6.2022 (VOD)
Alkuperäisnimi: Eraser: Reborn
Ohjaus: John Pogue
Pääosissa: Dominic Sherwood, Jacky Lai, McKinley Belcher III, Eddie Ramos
Käsikirjoitus: Michael D. Weiss
Pituus: 102 minuuttia
Ikäraja: K16
Vuoden omituisimman uudeelleenlämmittelyn tason voi arvata kurkkaamalla sen tekijöiden filmografioita. Eraser: Reborn -leffan ohjaaja John Pogue on aiemmin tehnyt muun muassa sellaiset mestariteokset kuin Deep Blue Sea 3 ja Quarantine 2: Terminal.
Käsikirjoittaja Michael D. Weiss on puolestaan rustannut esimerkiksi leffat The Butterfly Effect 2 ja The Scorpion King 4: Quest for Power.
Eraser: Reborn on 26 vuotta vanhan Arnold Schwarzenegger -elokuvan uusintaversio. Alkuperäinen vuoden 1996 Eraser ei ollut mikään mestariteos, mutta omanlaisessa pöhköydessään ihan toimivaa toimintaviihdettä.
Saksaa lukuun ottamatta ympäri maailmaa suoraan VOD-palveluissa julkaistu Reborn on täysi turhake. Tappavan tylsä b-luokan halpistoimintarymistely kiertää syystäkin teatterit todella kaukaa. Tähän teokseen ei kukaan kiinnittäisi mitään huomiota, ellei nimessä seisoisi Eraser-sana. Schwarzeneggerin alkuperäiselokuvan kanssa Rebornilla ei ole muuta tekemistä kuin juonen kantava idea.
Uutuuden kohderyhmä lienee sama kuin ensimmäisen elokuvan, mutta sen kovinkaan fani tuskin jaksaa innostua tästä geneeristä ryskeestä, jossa kaikesta huomaa käytössä olleen pikkubudjetin.
Pääosassa nähdään Arskan sijaan brittinäyttelijä Dominic Sherwood, joka esittää Mason Pollardia. Vain nimi on vaihtunut, sillä periaatteessa Sherwood on aivan sama sälli kuin Schwarzeneggerin John Kruger alkuperäiselokuvassa. Miehen työnkuva on täsmälleen sama. Sherwood on perinteinen toimintasankaripuunaama, mutta Schwarzeneggerin karismaa häneltä ei todellakaan löydy.
Pollard on liittovaltion sheriffi, jonka hommana on pyyhkiä ihmiset kokonaan maailmankartalta. Mies säätää tuttuun tyyliin todistajia mukamas pois päiviltä ja hoitaa heille uuden identiteetin ja elämän. Ainoastaan käytössä oleva tekniikka on kehittynyt reippaasti sitten ensimmäisen elokuvan.
Michael D. Weiss on rustannut Rebornin käsikirjoituksen alkuperäiselokuvan sapluunan avulla. Juonikuvio on peruskauraa. Elokuva yrittää apinoida myös ensimmäisen tunnelmaa ja fiilistä, aloittaen mäiskeen saman tien. Budjetista johtuen mitään erityisen tyylikästä tai kekseliästä ei ole tarjolla. Mukaan mahtuu vain muutama keskinkertaista parempi toimintakohtaus.
Juoni on luonnollisesti mahdollisimman kliseinen ja täysin ennalta-arvattava. Pollardin tehtävänä on suojella gangsterin vaimoa Rina Kimuraa (Jacky Lai), joka on lupautunut todistamaan mafiaa vastaan. Kertomus on kevyt kyhäelmä, joka vain kuljettaa elokuvaa toimintakohtauksesta toiseen. Pollard ja Kimura pakenevat Etelä-Afrikkaan, jossa koko elokuva onkin kuvattu keskellä pandemiaa. Mukana ovat esimerkiksi perinteinen sankarin pettävä tiimitoveri ja pääosakaksikon kintereillä oleva loputon kööri tappajia, joista yksikään ei vaikuta osaavan edes ampua.
Konetuliaseilla lähietäisyydeltä jatkuvasti ohiampuvat pahikset olivat vanhentunut klisee jo alkuperäiselokuvan aikoihin vuonna 1996. Vuonna 2022 moinen räiskintä on vain puuduttavan tylsää. Myös lähitaistelut ilman ampuma-aseita näyttävät luonnottomilta, stunttimiesten tanssiessa useamman kerran treenatut koreografiansa läpi kerta toisensa jälkeen.
Vaikka muutama päähänlyöntikohtauksista onkin ihan passeli, niin elokuvantekijät on tuomittu epäonnistumaan. Eraser: Reborn on kyllä Warner Bros. -jättistudion elokuva, mutta suoraan vuokrapalveluihin suunnatun tekeleen budjetti on niin mitätön, ettei leffa voi päästä mitenkään alkuperäisen tasolle.
Pääosanesittäjä Sherwoodille on myös annettu mahdoton tehtävä. Schwarzeneggeria on turha yrittää tuurata, vaikka olisi ulkomuodoltaan millainen teräsmiesleuka tahansa. Asiaa ei ainakaan auta se, että näyttelijäntaidoiltaan Sherwood on perinteisen kökkö action-ukkeli.
Eraser: Reborn on vedetty saman filtterin läpi kuin liian moni muukin moderni toimintaelokuva, joka saa kaiken näyttämään turhan sliipatulta. Videopelimäinen ilme suorastaan huutaa lisää räkää, verta, suolenkappaleita ja mähmää. Luotien aiheuttamat CGI-veriroiskeet näyttävät pliisuilta ja päälleliimatuilta. Tehosteet ovat tarpeeksi, eli naurettavan kehnoja vain paikoittain. Loppupuolella nähtävä tietokoneanimoitu sarvikuono sai kyllä aikaan kunnon röhönaurut. Alkuperäiselokuvan suuntaan kumartava alligaattoriläppä ei puolestaan huvittanut.
Eraser: Reborn olisi ehkä ihan katsottava ö-luokan pökäle, jos nimenä ei olisi Eraser. Ensimmäiseen elokuvaan verrattuna uutuus on kammottava. Kunnon kalkkunaksikaan leffasta ei oikein ole. Eraser: Reborn ei ole hyvä, muttei myöskään tarpeeksi huono elokuva. Se on vain mitäänsanomaton ja täysin turha uusintaversio.
ERASER: REBORN
”Eraser: Reborn on vuoden tarpeettomin remake.”
