Uusimmat

Arvostelu: Krista Kososen HBO-sarja Beforeigners on oikeasti omaperäistä scifiä

18.08.2019 10:00 Aki Lehti

HBO:n Beforeigners on genrehybridi, jossa on mukana scifiä, draamaa, fantasiaa, perinteistä poliisisarjaa ja vähän nordic noir -tunnelmia.

HBO Nordic lähetti kuusiosaisen Beforeigners-tieteisdraaman jaksoista viisi ennakkoon katsottavaksi, pyytäen vielä erikseen, ettei jutuissa ja arvioissa spoilattaisi juonenkäänteitä. Moinen ei yleensäkään ole Muropaketin arvosteluissa tapana, mutta ollaan nyt vielä vähän tavallista tarkempia, eikä paljasteta kertomuksesta enempää kuin mitä trailerit ja muut mainokset ovat jo näyttäneet.

Beforeigners-sarjan luojina ja käsikirjoittajina toimii pariskunta Anne Bjørnstad ja Eilif Skodvin, jotka tunnetaan myös Lilyhammer-sarjan tekijöinä. Ensimmäisen kehun Beforeigners ansaitsee siitä, että toisensa todella hyvin tuntevien pääpäsmärien kertomus näyttää kuvitteellisen maailmansa uskottavasti niin nais- kuin mieshahmojensa silmin. Muun muassa The Bothersome Man – ja Sons of Norway -elokuvista tuttu ohjaaja Jens Lien hoitaa myös hommansa hyvin, ilman turhaa kikkailua.

Beforeigners on genrehybridi, jossa on mukana scifiä, draamaa, fantasiaa, perinteistä poliisisarjaa ja vähän nordic noir -tunnelmia. Ensimmäinen jakso alkaa toisen päähenkilön esittelyllä. Nicolai Cleve Brochin esittämällä Lars Haaland -poliisilla menee elämässä mainiosti. Hänellä on vaimo, mukava duuni ja varaa ostaa Oslosta uusi asunto, jonka arvo nousee taatusti tulevaisuudessa. Näin ei kuitenkaan käy, sillä menneisyys saapuu sotkemaan nykyhetken ja tulevan.

Merellä tapahtuvat valonvälähdykset tuovat mukanaan ihmisiä menneisyydestä. Ympäri maailmaa vedestä nousee niin viikinkejä kuin 1800-luvun lopulla eläneitä. Haaland on yksi ensimmäisistä joka ehtii paikalle. Aikamatkaajilla itsellään ei ole mitään muistikuvaa tapahtuneesta, eikä yksikään tiedemies osaa selittää ilmiötä.

Tästä norjalaissarjan stoori hyppää saman tien muutaman vuoden eteenpäin. Menneisyydestä putkahtaneet yrittävät oppia elämään modernissa maailmassa vaihtelevalla menestyksellä. Joitakin sopeutuminen ei juuri kiinnosta, vaan he pysyvät mieluiten omissa porukoissaan. Toista ääripäätä edustaa Krista Kososen näyttelemä viikinkiajalta ilmestynyt Alfhildr Enginnsdottir, joka on mukana poliisilaitoksen sopeuttamisohjelmassa. Alfhildr saa parikseen nyt hermoromahduksen partaalla olevan Haalandin, joka on kehittänyt riippuvuuden viikinkien mukanaan tuomaan laittomaan päihteeseen. Miehen vaimo on häipynyt ja kämppä menettänyt arvonsa aikamatkustajanaapureiden myötä.

Kaksikko päätyy tutkimään kivikaudelta peräisin olevan naisen murhaa. Henkirikos on kuitenkin vain taustatarina todella erilaisten kulttuurien kohtaamisille ja niiden aiheuttamille hyville ja huonoille puolille. Aikamatkaajat vertautuvat tietysti meidän todellisuutemme pakolaisiin, vähän liiankin itsestäänselvästi, mutta ainakin Beforeigners käsittelee nykyhetkeä kuten hyvän tieteiskertomuksen kuuluukin.

Sarjalla on paljon sanottavaa ja ideoita riittää, ehkä turhankin paljon. Toisaalta scifi- ja fantasiaelementtejä olisi voinut olla mukana enemmänkin, sillä hetkittäin Beforeigners tuntuu turhankin tutulta ja turvalliselta poliisisarjalta. Eri kulttuurien kohtaamisista syntyy onneksi myös koomisia tilanteita. Sarja ei naura itselleen, mutta mukana oleva huumori keventää tunnelmaa sopivin väliajoin. Koko lähtöasetelma on sen verran pöhkö, että pelkkä synkistely ja draama alkaisi todennäköisesti puuduttaa hyvinkin pian.

Beforeignersissa yliluonnollisia asioita tapahtuu kaikkialla maailmassa, mutta HBO Europen tuottamana norjalaissarjana sen tapahtumat keskittyvät lähinnä Osloon ja kaupungin ympäristöön. Sarjan maailma on uskottava ja Oslo on onnistuneesti lavastettu muuttuneeksi kaupungiksi, jossa on tietysti myös paljon tuttua. Sen tietyillä alueilla vallitsee kaaos, mutta aivan ydinkeskustakin on muuttunut kulttuurien sulatusuuniksi simppelein keinoin.

Autojen seassa kulkee 1800-luvun viiksivallujen ohjastamia hevoskärryjä, viikingit rentoutuvat puistossa nuotion äärellä ryypäten ja Haalandin aivan alussa ostama kämppä ei ole enää arvoasunto sillä hänen naapureikseen on sijoitettu aikamatkaajia, joista monia ei nykyhetken tavat juurikaan kiinnosta, viikinkien melskatessa ympäri vuorokauden.

Sarja ottaa ehdottomasti kantaa, mutta ei saarnaa. Pieni, mutta sitäkin äänekkäämpi joukko suhtautuu aikamatkaajiin samalla tavalla kuin tosielämän öyhöttäjät pakolaisiin. Jotkut sarjan alkuperäisasukkaista sympatiseeraavat uusia tulokkaita niin paljon, että haluavat elää kuten he menneisyydessä, kieltäytyen kaikista moderneista hömpötyksistä.

Näyttelijät hoitavat hommansa taidolla. Sivuosarooleista löytyy useita hahmoja, joiden näyttelijät saavat päästellä ns. täysillä esimerkiksi vanhoja tapoja ja uskomuksiaan kunnioittavina viikinkeinä. Onneksi tekijät ovat tehneet taustatyönsä, sillä esimerkiksi viikinkinaiset ovat paljon itsenäisempiä kuin yleisesti luullaan.

Sarja lepää kuitenkin pääosakaksikon harteilla. Broch tekee Haaland -poliisistaan monikerroksisen hahmon, joka ei ole omasta mielestään vihamielinen muukalaisia vastaan, mutta huomaa olevansa kuitenkin ennakkoluuloinen saadessaan työparikseen rempseän viikinkinaisen.

Alfhildr on ulkokuoreltaan kova, mutta läheiset ystävät ovat hänelle todella tärkeitä. Kososen esittämänä hänen herkempi puolensa näkyy jo silmistä.

Useammassa jutussa on jo mainittu, ettei näyttelijä osaa lainkaan norjaa, mutta sai roolin silti. Suoritus on kunnioitettava, sillä Alfhildr puhuu norjan lisäksi muinaisnorjaa ja myös vähän muinaissaamea. Aivan vieraita kieliä höpöttäessään Kosonen on silti oikein uskottava kauheuksia kokeneena viikinkinä, jota ajaa palava halu oppia uutta ja olla poliisina yhtä hyvä kuin menneisyydessä soturina.

HBO Europen tuottama Beforeigners ei ole mestariteos, mutta samaa taattua laatua kuin moni kanavan yhdysvaltaistuotannoistakin. Ainakin se on parempi kuin suurin osa kilpailijansa Netflixin bulkkiscifistä.

Beforeigners alkaa HBO Nordicilla keskiviikkona 21. elokuuta.

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat