Uusimmat

Arvostelu Suuri kusetus -elokuvasta löytyy muutakin hyvää kuin erinomainen nimi

Kuva: © 2023 Universal Studios

25.08.2023 10:00 Helinä Laajalahti

Suuri kusetus on perinteisestä koiraelokuvan muotista eroava, aikuisille suunnattu komedia, missä naivi ja isäntänsä laiminlyömä koira ottaa kohtalonsa omiin tassuihinsa.


Strays / Suuri kusetus/ Suomi-juliste / Kuva: © Universal Pictures

Ensi-ilta: 25.8. 2023
Alkuperäisnimi: Strays
Ohjaus: Josh Greenbaum
Käsikirjoitus: Dan Perrault
Pääosissa: Will Forte, äänirooleissa Will Ferrell, Jamie Foxx, Isla Fisher & Randall Park
Pituus: 93 minuuttia
Ikäraja: K12


Mitä koiramme meistä ajattelevat? Se on kysymys, mikä varmasti on joskus käynyt jokaisen koiranomistajan mielessä. Suuri kusetus heittää aiheeseen uutta pökköä pesään ja laittaa pohtimaan, mitä se söpöön asuun puettu chihuahua oikeastaan tarkoittaakaan haukullaan.

Ihan ensiksi täytyy nostaa hattua sille, joka päätti, että Josh Greenbaumin (Barb and Star Go to Vista Del Mar) ohjaaman koiraelokuvan nimi pitää suomentaa. Suuri kusetus on tälle räävitöntä huumoria viljelevälle koirakomedialle suorastaan erinomainen nimi. Elokuvan alkuperäinen nimi on Strays eli kulkukoirat, mikä taas ei kerro elokuvan teemasta tai tyylistä oikeastaan yhtään mitään.

Suuri kusetus -nimessä yhdistyy niin paljon. Se kertoo koirista ja siitä suuresta kusetuksesta, minkä kohteeksi tuo susista ihmisen toimesta jalostettu laji on ihmisten käsissä joutunut. Se myös kertoo siitä kostosta, minkä tämän tarinan koirat päättävät toteuttaa tajutessaan joutuneensa kusetetuiksi. Koirien omasta kusetuksesta siis.

Elokuvan filosofia pohjautuu tähän: koira on ihmisen paras ystävä, mutta onko ihminen koiran paras ystävä? Aina näin kun ei todellakaan ole, sillä ihmiset voivat olla eläimilleen käsittämättömän julmia. Suuri kusetus on vitseiltään räävitön törkykomedia, mutta samalla se on myös kasvutarina, matka ulos myrkyllisestä suhteesta ja kertomus ystävien tuen merkityksestä.

Strays / Suuri kusetus

Kuva: © 2023 Universal Studios

Greenbaum määrittelee uudelleen koiraelokuvan. Kautta elokuvahistorian on nähty uskomattomia seikkailutarinoita koirista, jotka vaeltavat kohti kotia läpi mahdottomalta tuntuvien esteiden. Tarinoiden lopussa odottaa kuitenkin aina lämmin koti ja rakkaan ihmisen syli.

Suuri kusetus kertoo äärimmäisen naivista borderterrieristä nimeltä Reggie (äänenä Will Ferrell), joka on maailman onnellisin koira, koska sillä on maailman mahtavin isäntä Doug (Will Forte). Reggie ja Doug harrastavat leikkiä “fetch and fuck”, mikä tarkoittaa, että Doug ajaa Reggien kanssa autolla jonnekin kauas, heittää pallon, sanoo “nouda” ja lähtee ajamaan yksin takaisin kotiin. Reggien tehtävänä on etsiä pallo, löytää reitti takaisin kotiin ja kun sen kotiin palattua Doug sanoo “fuck”, Reggie tietää voittaneensa pelin.

Eräänä päivänä Doug kuitenkin ajaa todella kauas, eikä Reggie enää tiedäkään, missä suunnassa koti on. Syrjäkujalla se kohtaa katuviisaan bostoninterrieri Bugin (äänenä Jamie Foxx), jonka avulla Reggie oppii ymmärtämään elävänsä toksisessa suhteessa isäntänsä kanssa. Niinpä se päättää kostaa Dougille ja riistää tältä sen, mitä mies rakastaa kaikkein eniten – eli tämän peniksen.

Bugin sekä terapiakoira Hunterin (äänenä Randall Park) ja australianpaimenkoira Maggien (Isla Fisher) avulla Reggien onnistuu suunnata pitkälle ja vaaralliselle matkalle kohti kotia ja kostoa. Matkalle osuu monenlaista haastetta.

Strays / Suuri kusetus / Will Forte

Kuva: © 2023 Universal Studios

Periaatteessa tarinan kaari on jokseenkin sama kuin Greta Gerwigin Barbiessa: lapsellisen hölmö hahmo kuvittelee elämänsä olevan täydellistä, tajuaa asioiden oikean laidan matkallaan oikeaan maailmaan ja palaa takaisin korjaamaan tilanteen. Tosin Suuressa kusetuksessa lopputulos on aika paljon radikaalimpi.

LUE MYÖS: Haastattelu | Suuri kusetus -ohjaaja Josh Greenbaum teki törkykomedian koirista, jotka kostavat kusipäiselle omistajalleen

Elokuvassa näyttelee oikeita koiria, mutta niille on animoitu suun liikkeet puheen tahtiin. Perinteisesti tämä aiheuttaa aikuiskatsojalla helposti niskakarvojen nousemisen pystyyn, mutta Suuressa kusetuksessa tyylikeino yllättävästi onnistuu eikä ärsytä. Lisäksi osa vauhdikkaammista kohtauksista (oikeaa koiraa ei tietenkään voi heitellä miten sattuu) on toteutettu tietokoneella, mutta näissäkin animoinnin taso on korkea eikä aitoa ja tietokonekoiraa aina edes erota toisistaan.

Strays / Suuri kusetus

Kuva: © 2023 Universal Studios

Dan Perraultin (American Vandal, Players) käsikirjoitus kertoo tarinan koiran näkökulmasta varsin tarkkanäköisesti ja samalla hauskasti. Elokuva muun muassa antaa yhdenlaisen selityksen sille, miksi ihmiset ovat niin kovin kiinnostuneita koirien kakasta. Myös ilotulituksia ja postinjakajia voi tämän jälkeen katsoa uudesta näkövinkkelistä.

Doug on kamala, koiraansa laiminlyövä ihminen, mutta hän ei ole tarinassa ainoa itsekäs ja julma lajimme edustaja. Maggien emäntä on sitä omalla tavallaan, mutta Bugin koskettava taustatarina muistuttaa, miten täysin armoillamme lemmikkikoirat todella ovat.

Suuri kusetus kuitenkin kompastuu Hollywoodin törkykomedioiden juurisyntiin. Amerikkalaisillehan pippeli- ja pimppijutut ovat aivan erilainen tabu kuin meille suomalaisille (mikä näkyy myös elokuvan ikärajassa, joka on Suomessa K12, Pohjoismaiden ulkopuolella pääasiassa joko K16 tai K18), minkä vuoksi niihin liittyviä vitsejä kuullaan elokuvassa valtavasti. Ja siis aivan liikaa. Sukuelinten koosta ja toiminnasta jauhetaan mukahärskiä ja siten myös mukahauskaa vitsiä niin paljon, että se alkaa tulla korvista.

Tämä on harmi etenkin siksi, että muun tyyppisissä vitseissä Suuressa kusetuksessa on oikeaa oivallusta, mutta nämä fiksummat lohkaisut tuntuvat hautautuvan pahasti kaiken penissäädön alle.

Elokuvassa myös sanotaan “fuck” virallisten laskelmien mukaan noin 180 kertaa. Vaikka tällä ei vielä aivan koputella The Wolf of Wall Streetin lukemia (yli 500), on se silti aika paljon koiraelokuvalle. Näiden koirien suuhun se kuitenkin sopii.

SUURI KUSETUS

Arvosana: 3/5

”Pääosin navanalusvitseistä koostuva Suuri kusetus määrittelee koiraelokuvan uudelleen, mutta tarjoaa myös mainioita oivalluksia ihmisen parhaasta ystävästä.”

Helinä Laajalahti

”Olen kirjoittanut Muropakettiin freelancerina elokuvajuttuja ja -arvosteluita vuodesta 2017 lähtien, ja sitä ennen muun muassa Episodiin (vuodesta 2004), Koulukinoyhdistyksen Media-avaimeen ja nyt jo edesmenneen Discshopin leffablogiin. Ennen koronaa toimin myös matkailutoimittajana, ja nykyisin toimittelun ohella striimaan koulutuksia. Suosikkileffani ovat sekalainen seurakunta Imperiumin vastaiskua, Trainspottingia ja Jim Jarmuschin Night on Earthia, sarjapuolella sydäntä lähellä ovat olleet Buffy, Supernatural ja Fringe. Kun oikein haluan upota pumpuliin, pelaan ties kuinka monetta kertaa The Witcher: Wild Huntia.”

Muropaketin uusimmat