Arvostelu Radikaalin päivityksen saanut Masters of the Universe on Netflixin uusista He-Man-sarjoista se parempi

He-Man and the Masters of the Universe on rehellinen lastensarja.

Netflixin Masters of the Universe: Revelation -sarja sai ensi-iltansa heinäkuussa, mutta suoratoistopalvelu tuo tarjolle jo nyt toisen uuden He-Man-seikkailun. Revelation oli aikuisille suunnattu, väkivaltainen ja pelkkään nostalgiaan luottava jatko 1980-luvun alkuperäissarjalle. Se ärsytti osaa vanhoista faneista nostamalla pääosaan He-Manin sijaan Teelan.

Uuden He-Man and the Masters of the Universe -sarjan kantava idea on sama kuin alkuperäissarjassa, mutta koko paketti on laitettu radikaalisti uusiksi. Meidän nostalgiannälkäisten keski-ikäisten ei kuitenkaan kannata vetää herneitä nenään, sillä tietokoneanimaationa toteutettu uutuus on suunnattu lapsille.

Sarjan pääosassa on edelleen nuori Adam (Yuri Lowenthal), joka ei kuitenkaan aluksi tiedä olevansa prinssi, saati sitten supervoimilla varustettu He-Man. Eternia-planeetan sijaan tapahtumapaikka on nyt Eternos. Tässä maailmassa taikuus ja futuristinen teknologia elävät käsi kädessä. Scifi-elementit ovat aiempaa suuremmassa osassa.

Adam ei muista olevansa kuninkaallinen, vaan kuuluu Tiger Tribeen, pieneen heimoon jossa ihmiset ja tiikerit elävät yhdessä. Tässä versiossa Cringer-tiikeri (David Kaye) ei ole lemmikki, vaan vanhempi isähahmo. Paljon muitakin vanhoja tuttuja on mukana, mutta reippaasti päivitettyinä. Suurin ja paras uudistus on se, että muuttuessaan He-Maniksi Adam antaa supervoimat kaikille ystävilleen, eikä vain Taistelutiikeriksi muuttuvalle Cringerille.

Sama koskee myös Skeletorin kätyreitä, kunhan kallokas muutaman jakson jälkeen lopulta saadaan mukaan tarinaan. Adamin löydettyä miekkansa ja voimansa esiin astuu myös hänen setänsä Keldor (Ben Diskin). Kadoksissa ollut luurankokätinen sukulainen himoitsee Grayskullin voimia, joten miehen oikea henkilöllisyys on itsestäänselvyys.

He-Man and the Masters of the Universe on simppeli lastensarja, joka korostaa ystävyyden tärkeyttä. He-Man ei ole enää yksin valittu pelastaja, vaan taistelu pahaa vastaan on yhteistyötä. Episodit etenevät taistelukohtauksesta toiseen, ilman monimutkaisia juonenkäänteitä.

Sarjan CGI-animaatio näyttää hyvältä, muttei kovinkaan omaperäiseltä. Siinä on paljon samaa kuin monessa muussa modernissa lastensarjassa. Mieleen tulee esimerkiksi Star Wars: The Clone Wars. Sarjan muodonmuutos- ja taistelukohtaukset ovat täyttä animea.

Aikuiskatsoja tuskin saa uutuudesta juuri mitään irti, mutta alle 10-vuotiaat viihtyvät sen parissa taatusti. Dialogiin on panostettu, eikä sarja aliarvioi natiaisia. Mäiskettä on mukana hieman liikaakin, mutta sarjan kantava idea ystävyydestä ja yhteistyöstä ei silti huku mekastuksen alle.

He-Man and the Masters of the Universe -sarjan kymmenen jaksoa sisältävä ensimmäinen kausi tuli tarjolle Netflixiin 16. syyskuuta.