Uusimmat

Varoitus: Suomen televisiosta tulee illalla elokuva, jonka jälkeen on ihan pakko päästä tuopin ääreen

23.05.2018 05:30 Muropaketin toimitus

Yle TV2 esittää keskiviikon myöhäisillan elokuvana kanavalla kello 23.00 alkavan The World’s Endin.

Vuonna 2013 valmistuneen The World’s Endin on ohjannut Edgar Wright (mm. Hot Fuzz ja Shaun of the Dead). Elokuvan tarina alkaa 22. kesäkuuta vuonna 1990, jolloin Newton Havenin pikkukaupungissa viisi teinipoikaa juhlii koulujen päättymistä yrittämällä eeppistä baarikierrosta. Poikamaisesta innosta ja useista tuopeista huolimatta tehtävä jää kesken, kun he eivät onnistu pääsemään listan viimeiseen pubiin The World’s Endiin asti.

Parisenkymmentä vuotta myöhemmin kaikki viisi muskettisoturia ovat jättäneet kotikaupungin taakseen ja menneet naimisiin, saaneet lapsia sekä luoneet uraa – lukuun ottamatta joukon vanhaa johtajaa Gary Kingia (Simon Pegg), joka on jäänyt vangiksi ikuiseen teini-ikään. Lähentyäkseen jälleen parhaan nuoruudenystävänsä Andyn (Nick Frost) kanssa Gary ehdottaa legendaarisen baarikierroksen uusintaa. Hän saa houkuteltua koko porukan eli Andyn, Stevenin (Paddy Considine), Oliverin (Martin Freeman) ja Peterin (Eddie Marsan) pubimaratonille.

Niinpä eräänä perjantai-iltapäivänä he ovat kaikki taas yhdessä, ja Gary on elementissään.  Yksi ilta, viisi miestä, 12 pubia – ja vähintään yksi tuoppi jokaisessa ravitsemusliikkeessä. Saapuessaan Newton Haveniin he tapaavat myös Oliverin siskon Samin (Rosamund Pike), johon sekä Gary että Steven ovat edelleen ihastuneita.

Samalla kun porukka tekee tiliä menneen ja nykyisen välillä, yhä järjettömämmäksi ja vaarallisemmaksi käyvä sarja kohtaamisia menneisyyden haamujen ja muiden tuttavuuksien kanssa saa heidät ymmärtämään, että todellinen taistelu käydään tulevaisuudesta – eikä vain heidän vaan koko ihmiskunnan. The World’s Endin saavuttaminen onkin yhtäkkiä pienin heidän ongelmistaan…

Muropaketin arvostelussa The World’s End sai viitisen vuotta sitten 3,5 tähteä viidestä.

Wrightin elokuvaa kehuttiin sekä hauskaksi että koskettavaksi.

Haasteellista elokuvan katsomisesta tekee tosin yksi yllättävä yksityiskohta: ainakin kriitikkomme halusi jättää sen kesken ja painua lähimpään kapakkaan kavereiden kanssa.

Lukuisten naurujen lisäksi The World’s End tarjoaa katsojalle kelpo kertomuksen veljeydestä ja matkasta menneeseen. Elokuva toiminee sitä paremmin, mitä lähempänä oma ikä on sen hahmojen vastaavaa. (Itse olen 32, mutta hyvin jo kolisi.) Tiedättekö sen epämääräisen tunteen, kun huomaa suhtautuvansa omiin etsikkovuosiinsa samanaikaisesti sekä lämmöllä että kiitollisuudella niiden loppumisesta?

Sitä tunnetta The World’s End vuoroin ruokkii ja ravistelee.

Lisäksi The World’s End tekee Sidewaysit ja janottaa. Varatkaa elokuvan näkemisen jälkeen itsellenne mahdollisuus tuoppiin tai tusinaan. Suu nimittäin alkaa napsaamaan huurteista jo ensimmäisen vartin jälkeen.

”We’re going to see this through to the bitter end. Or… lager end.”

Lue koko arvio täältä:

The World’s End on hauska, mutta myös koskettava komedia