Haastattelussa Commando-ohjaaja Mark L. Lester: ”Elokuvani tunnetaan jopa Suomen tullissa”
Night Visions Maximum Halloween -festivaalin kunniavieraaksi saapui tänä syksynä Arnold Schwarzeneggerin klassikkoelokuva Commandon ohjaaja Mark L. Lester. Muropaketin haastattelemalta Lesteriltä nähdään festivaalilla kaksi muutakin elokuvaa, joista toisesta ohjaaja työstää parhaillaan uutta versiota.
Mark L. Lester ei ehkä ole suuren yleisön muistama nimi, mutta hänen kädenjälkeään on nähnyt jokainen toiminnan ja Arnold Schwarzeneggerin ystävä. Lesterin tunnetuin elokuva on nimittäin kasariklassikko Commando (1985), joka esitetään festivaalilla erikoisnäytöksessä perjantai-iltana.
Lester muistelee lämmöllä tunnetuimman elokuvansa kuvauksia, ja on otettu siitä, että sitä yhä esitetään.
– On palkitsevaa, että se on säilynyt aikojen läpi. Commando tunnetaan kaikkialla minne menen. Nytkin kun saavuin Suomeen ja kerroin tullissa kuka olen, virkailija alkoi lainata elokuvan repliikkejä.
– Luulisi, että elokuva olisi vanhentunut CGI-elokuvien aikana, mutta se on pysynyt yhtä suosittuna. Luulen, että ihmiset tykkäävät nykyään katsoa oikeasti toteutettuja stuntteja ja toimintaa, joka näyttää kuin se todella tapahtuisi. Se ei ole niin kuin vaikka Bourne Identity, joka on enimmäkseen animoitu.
Commandon kohdalla Mark L. Lester kertoo halunneensa periaatteessa tehdä Bond-elokuvan. Salainen agentti 007 ja tohtori No (1962) teki häneen suuren vaikutuksen 16-vuotiaana, ja siitä asti hän ajatteli haluavansa tehdä jotakin samanlaista. Tätä kautta Commandoon päätyivät elokuvan monet onelinerit, vaikka tuottajat antoivatkin alun perin Lesterille tehtäväksi jäljitellä eksploitaatioelokuva Slaughteria (1972).
Osansa Commandon campista huumorista toi myös Schwarzenegger, jota Lester piti hauskana.
– Hän ei ollut koskaan tehnyt tahallista komediaa, mutta kun tutustuin häneen, sanoin että olet todella hauska, joten miksemme laittaisi sitä mukaan elokuvaan.
Schwarzeneggerin ura oli tuolloin vasta alussa, eikä hänen suuremmista elokuvistaan ollut ilmestynyt kuin Hercules New Yorkissa (1970), Conan-elokuvat (1982, 1984), sekä edellisen vuoden superhitti Terminator – tuhoaja (1984). Lesterin mukaan Schwarzeneggeriä innosti Commandossa erityisesti se, että hän pääsi kerrankin näyttelemään oikeaa ihmistä, eikä robottia tai tarusankaria.
– Hänen uransa oli vasta alussa, joten häntä oli todella helppo ohjata. Hän oli vieläkin melkein kuin miesmalli, joka teki, kuten hänelle sanotaan.
Koska Arnold Schwarzenegger tunnettiin kehonrakentajana, erehtyi Lester luulemaan häntä todelliseksi voimamieheksi, joka jaksaa nostaa mitä tahansa. Totuus selvisi vasta, kun tuli aika kuvata Commandon ikonisia kohtauksia.
– Selitin Arnoldille, että hänen pitää nostaa puhelinkoppi ja heittää se. Hän ihmetteli, mitä mistä minä puhun, ja selitti, ettei hän oikeasti voi noin vain nostaa puhelinkoppia. Painojennosto on niin erilaista, ettei sellainen onnistu. Jouduimme lopulta tekemään puhelinkopin balsapuusta.
Schwarzenegger ei myöskään jaksanut kantaa vastanäyttelijäänsä tien yli heittääkseen hänet jyrkänteeltä, vaan kohtauksessa jouduttiin käyttämään nosturia. Lester kertoo, että tekijät ehtivät kuitenkin palkata rooliin pienimmän löytämänsä näyttelijän siinä luulossa, että temppu oikeasti onnistuisi.
Luokka 1984 ennusti tulevaa
Commandon ohella Night Visionsissa esitetään kaksi muutakin Mark L. Lesterin kasariklassikkoa. Näistä tunnetumpi on Luokka 1984 (1982), joka joutui aikanaan kohun kohteeksi esittäessään väkivaltaisen lukion, jossa oppilaat kantavat aseita. Elokuva joutui sensuurin kohteeksi Pohjoismaissa, ja Suomessakin Valtion elokuvatarkastamo kielsi sen peräti neljään otteeseen. Night Visionsin näytös onkin ensimmäinen kerta, kun elokuva nähdään Suomessa valkokankaalta.
– Luokka 1984 päätyi profeetalliseksi. Elokuva alkaa varoituksella, että jos emme lopeta lukioväkivaltaa, se tulee leviämään joka puolelle maata. Alun perin elokuvalle naurettiin, kun siinä oppilaat kulkevat metallinpaljastimien läpi kouluun. Nyt se on peruskäytäntö, ja Amerikassa opettajia koulutetaan jo käyttämään aseita. Se oli siis aikaansa edellä.
Lester kertoo saaneensa idean elokuvaan käydessään omalla entisellä lukiollaan, jossa hän näki jengien kamppailevan keskenään. Elokuva sai innoitusta myös vanhoista jengileffoista, kuten Älä käännä heille selkääsi (Blackboard Jungle, 1955).
Lukioon sijoittuva yltiöväkivaltainen Luokka 1984 ei saanut levittäjää, ja Lester päätyi lopulta levittämään elokuvan itse. United Artistsin elokuvateatterit ottivat kuitenkin elokuvan riemulla vastaan ja tarjosivat Lesterille heti kättelyssä valtavan levityssopimuksen. Luokka 1984 sai myös kehuja useilta kriitikoilta, muun mussa Roger Ebertiltä.
Myöhemmin elokuva sai myös jatko-osan Class of 1999 (1990), joka liukui kuitenkin robottiscifin puolelle. Nyt Lester kertoo seuraavan projektinsa olevan uusi, päivitetty versio alkuperäisestä kohuelokuvastaan.
– Uudessa versiossa yksi keskeinen juttu on, että myös opettajat ovat aseistautuneita, koska pian he oikeasti ovatkin. Tulemme näkemään suuria asetaisteluita lukioissa.
Kolmas festivaalilla esitettävä elokuva Roller Boogie (1979) onkin aivan toisesta maailmasta kuin kaksi muuta. Saturday Night Feverin (1977) jälkimainingeissa tehty elokuva sijoittui lyhytaikaiseen rullaluistindiskojen maailmaan.
– Diskovillitys muuttui rullaluistindiskoiksi, joissa ihmiset luistelivat humalassa. Se oli jonkin aikaa hullu skene, joka poiki lopulta oikeushaasteita, kun ihmiset törmäilivät toisiinsa. Koko villitys kesti ehkä vain vuoden verran.
Mark L. Lester kertoo, että nimi Roller Boogie syntyi, kun hän kuuli jonkun nuoren sanovan rannalla: ”Let’s roller boogie!” Elokuva tunnetaan myös Earth, Wind & Firen tekemästä kappaleesta Boogie Wonderland, josta tuli yksi yhtyeen suurimmista hiteistä.
Elokuvantekijänä Lester ei epäröinyt hypätä ohjaamaan romanttista musikaalia, eikä hän ole koskaan nähnyt itseään yhden genren tekijänä.
– Kun aloin tehdä elokuvia, halusin olla kuin Howard Hawks, joka teki aivan kaikenlaisia elokuvia. Tyypilliset kauhuohjaajat kuten John Carpenter tai Wes Craven tekevät vain kauhua, mutta minä halusin tehdä mitä tahansa.
Muuttunut elokuvamaailma
Nyt 70-vuotias Mark L. Lester ohjasi ensimmäisen elokuvansa jo 1970-luvun alussa. Hänen pitkän uransa aikana elokuvateollisuus on muuttunut jo pelkästään tuotantomäärien ja budjettien kasvaessa valtavasti.
– Lapseni totesi hiljattain, että ensimmäisestä elokuvastani on nyt kulunut yhtä kauan aikaa kuin mykkäelokuvista oli kulunut silloin kun aloitin. Olen todellakin nähnyt monen asian muuttuvan.
– Kun tein ensimmäisiä elokuviani, Yhdysvalloissa tehtiin 120 elokuvaa vuodessa. Tänä vuonna Sundancen elokuvajuhlille tarjottiin 10 000 elokuvaa. Kun aloitin, koko Yhdysvalloissa oli kolme-neljä elokuvakoulua, enkä päässyt niihin. Nyt niitä on satoja ja satoja, joista valmistuu kymmeniätuhansia tekijöitä.
Lester toimii myös pienten elokuvien levittäjänä, mutta hän kutsuu monia halvoista pikkuleffoista ”katselukelvottomiksi”. Hän näkeekin ”elokuvatuotannon demokratisoitumisessa” hyviä ja huonoja puolia. Elokuvia voi tehdä halvalla, mutta suurien konglomeraattien hallinnassa niitä on vaikea saada esille tai tehdä niillä rahaa. Lisäksi tekijöiltä puuttuu usein taitoa.
– Elokuvien tekemisestä on tullut kuin maalausta, jossa aloittaminen on hyvin halpaa. Mutta tuhannet ihmiset maalasivat auringonkukkia, ja vain yksi Van Goghin maalaus riippuu Amsterdamin galleriassa.
Mark L. Lester on vieraana elokuviensa näytöksissä Night Visions Maximum Halloween -festivaalilla. Kuten aiemmin kerroimme, ohjaajalle järjestetään perjantaina myös Meet & Greet -tilaisuus Varustelekan kahvilabaarissa. Night Visionsin näytökset ja lipunmyynnin löydät festivaalin sivuilta.
