MSI GeForce 7900 GTX

Näytönohjainrintamalla on tapahtunut paljon viime syksystä lähtien sillä sekä ATIlla että NVIDIAlla on pitänyt kiirettä uusien näytönohjaimien kanssa. ATI esitteli ensimmäiseksi takkuavan alun saaneen CrossFire-tekniikan, jonka oli tarkoitus paikata NVIDIAn SLI:n tekemää aukkoa. Hieman tämän jälkeen ATI julkaisi ongelmia ja näiden myötä myöhästymisiä osakseen saaneen 90 nanometrin prosessilla valmistetun R520-koodinimellisen grafiikkapiirin ja siihen perustuvan Radeon X1800 XT -näytönohjaimen. NVIDIA iski välittömästi vastapalloon 512 megatavun muistimäärällä varustetulla GeForce 7800 GTX 512 MB -näytönohjaimella, joka tosin kärsi pahoista toimitusongelmista ja saatavuus oli käytännössä katsoen olematon. ATIn seuraava askel oli Radeon X1900 XTX, jossa oli puristettu R520:n viimeiset tehon rippeet nostamalla pikseliliukuhihnojen lukumäärän 48:aan. Nyt kiivaana käyvänä taistelussa NVIDIAlla on jälleen uusi ase: GeForce 7900 GTX.

Tässä artikkelissa perehdytään nimenomaan G71-koodinimellä tunnettavaan GeForce 7900 GTX -näytönohjaimeen, jonka merkittävin harppaus GeForce 7800 -tuoteperheeseen nähden on valmistustekniikka. G70-koodinimelliset GeForce 7800 -näytönohjaimet on valmistettu 110 nanometrin prosessilla, kun taas G71:n myötä NVIDIA siirtyi ATIn tavoin 90 nanometrin prosessiin. Arkkitehtuurin suhteen G71 ei ole kokenut suuria uudistuksia G70:stä ja valmistustekniikan ohella korotetut kellotaajuudet voidaan lukea suurimmiksi muutoksiksi.

MSI GeForce 7900 GTX

Artikkelin GeForce 7900 GTX -näytönohjaimet ovat MSI:n nimellä myytäviä, mutta käytännössä nämä eivät eroa kuin myyntipakkauksen ja tuulettimen keskiön päälle liimatun tarran osalta NVIDIAn referenssimallista ja samalla useimpien muiden valmistajien vastaavista näytönohjaimista. Kantokahvallinen pakkaus noudattaa hyvin pitkälle samaa formaattia, mitä valmistajalta on totuttu näkemään aiemmissa näytönohjaimissa. Etupuolelle on printattu selvästi näytönohjaimen malli ja valmistaja, muutamia speksejä sekä näyttävästi yläreunaan GT Legends -mainos.

MSI pakkaa näytönohjaimensa tunnetusti avokätisesti ja samaa voi jossain määrin sanoa myös GeForce 7900 GTX:stä. Ohjekirjojen, ajuri-CD:n, ohjelmisto-CD:n, S-Video-kaapelin, virta-adapterikaapelin, kahden D-Sub-DVI-adapterin sekä ulostulosadapterikaapelin lisäksi reilulla 550 eurolla saa vastineeksi kokoversion GT Legends -pelistä. Peli on poikkeuksellisesti pakattu normaaliin DVD-koteloon, eikä halvan yleisilmeen antavaan pahvikoteloon.

GeForce 7900 GTX on kaikin puolin harhaanjohtavan paljon samannäköinen GeForce 7800 GTX 512 MB -näytönohjaimeen verrattuna. Kirkkaan vihreän piirilevyn lähes kokonaan peittävä jäähdytysratkaisu on vastaavanlainen, kuin aiemmin mainitussa näytönohjaimessa. Tämä on sinällään pelkkää plussaa, vaikka iso tuuletin ja massiivinen koko saattaa joillekin antaa väärän käsityksen näytönohjaimen meluntuotosta. GeForce 7800 GTX 512 MB -artikkelissa jäähdytys todettiin ehkä markkinoiden toimivimmaksi, sillä tuuletin pyörii alhaisella kierrosnopeudella ja on näin ollen erittäin hiljainen.

Normaaliin 256 megatavun muistimäärälliseen GeForce 7800 GTX:ään verrattuna eroja on sen sijaan hieman enemmän. Täysin erilaisen jäähdytysratkaisun lisäksi GeForce 7900 GTX:ssä on Single-Link DVI -liittimien sijaan kaksi Dual Link DVI-liitintä, jotka on toteutettu integroimalla TMDS-lähettimet grafiikkapiiriin. G71 on myös yhteensopiva NVIDIAn CeBIT-tapahtumassa maaliskuun puolivälissä julkaistun Quad SLI -tekniikan kanssa. Quad SLI mahdollistaa neljän grafiikkapiirin ketjuttamisen, joka vastaavasti antaa käyttäjälle mahdollisuuden käyttää kuvanlaadun parantamiseksi muun muassa 32-kertaista reunojenpehmennystä. Tällöin jokainen grafiikkapiiri renderöi kuvan 8xS-reunojenpehmennyksellä. Neljän grafiikkapiirin huiman laskentatehon myötä NVIDIA julkaisi samalla uuden renderöintitilan, AFR of SFR:n. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaksi grafiikkapiiriä hoitaa aina joka toisen framen ja näiden hoidettavaksi jäävä frame jaetaan vielä puoliksi molempia grafiikkapiirejä varten.

GeForce 7900 GTX:n kaikki kahdeksan muistipiiriä on sijoitettu piirilevyn etupuolelle. Piirilevy on myös tämän osalta samanlainen kuin GeForce 7800 GTX 512 MB:n, mutta poikkeaa GeForce 7800 GTX:n piirilevystä, jossa muistipiirit on jaettu puoliksi piirilevyn molemmille puolille ja lisäksi piirien vieressä on tyhjät paikat tuplamäärällä muistia. NVIDIAlla ei siis ole suunnitelmissa tuoda gigatavun muistikapasiteetillista GeForce 7900 GTX:ää markkinoille, tai ainakaan tämä ei luonnistu ilman piirilevyn uudelleen suunnittelua.

Jäähdytysratkaisu haukkaa kaksi korttipaikkaa ja näistä kuvassa ylempänä näkyvään on rei’itetty pystysuuntaiset kolot lämpimän ilman poistoa varten. Vastaavasti alempi korttipaikka on pyhitetty kahdelle DVI-liittimelle sekä seitsemänpinniselle liittimelle, johon kiinnitetään mukana tuleva adapterikaapeli. Adapterista kuva on mahdollista viedä televisioon joko S-Videona tai HDTV-nimen alla mainostettavien YPrPb-liittimien kautta.

Kuusipinninen lisävirtaliitin löytyy normaalilta paikalta näytönohjaimen oikeasta yläkulmasta ja lisäksi kuumimpina käyviä virransyötön komponentteja jäähdyttää erillinen musta siili. Kyseinen siili on mitettu millimetrilleen mahtumaan isomman siilin alle ja samalla se saa osakseen ilmavirran näytönohjaimen tuulettimesta.

Kuten jo aiemmin mainittiin, GeForce 7900 GTX:n jäähdytysratkaisu on identtinen verrattuna malliin, joka nähtiin jo GeForce 7800 GTX 512 MB:ssä. Siili koostuu massiivisesta alumiinisesta pohjalevystä, jonka keskellä grafiikkapiirin kohdalla on 85 millimetrin tuuletin ja reunoilla alumiinirivastot. Maksimaalisesta lämmönleviämisestä vastaa neljä heatpipe-putkea, jotka erkanevat keskikohdasta siilin molemmille puolille.

NVIDIAn jäähdytysratkaisun ideana on imeä viileä ilma sisään keskikohdasta, josta tuuletin puhaltaa sen molempiin suuntiin ulos. Näin ollen ainoastaan kuvassa vasemmanpuoleisesta reiästä ulos syöksyvä ilma vapautuu suoraan ulos kotelosta, kun taas oikeanpuoleinen ilmanohjain ohjaa ilman takaisin koteloon.

Alumiinisessa pohjalevyssä on korokkeet muistipiirien kohdalla ja lisäksi keskellä on grafiikkapiiriä vastassa erillinen kuparinen osa. Heatpipe-putket on juotettu nimenomaan kupariosaan, joten muistipiirien lämmönleviäminen tapahtuu pelkästään luonnollisella tapaa.

GeForce 7800 GTX 512 MB:een verrattuna myöskään grafiikka- ja muistipiirien sijoittelu ei ole kokenut uudistuksia ja muistipiirit ympäröivät grafiikkapiiriä kirkkaan vihreällä piirilevyllä tutussa parimuodostelmassa.

G71:n merkittävin uudistus G70:stä on siis siirtyminen 110 nanometrin valmistustekniikasta 90 nanometriin. Uusi valmistustekniikka pienentää piirien fyysistä kokoa ja samalla valmistuskustannuksia. GeForce 7800 GTX -näytönohjaimiin verrattuna pikseliliukuhihnojen määrä on pysynyt samassa ja koostuu kuudesta neljän pikseliliukuhihnan paketista, eli yhteensä liukuhihnoja on 24 kappaletta. Vertex-yksiköitä on kahdeksan ja rasterioperaatioita (ROP) se pysty suorittamaan 16 kappaletta. Grafiikkapiiri itsessään toimii 650 megahertsin kellotaajuudella, joten kellotaajuus on noussut 100 MHz GeForce 7800 GTX 512 MB:stä ja jopa 220 MHz GeForce 7800 GTX:stä.

Vaikka yleensä uusien mallien myötä grafiikkapiirien transistorien lukumäärä nousee, G71:ssä on käynyt päinvastoin. G70:ssä (GeForce 7800 GTX) transistoreita on 302 miljoonaa, mutta G71:ssä ainoastaan 278 miljoonaa. NVIDIAn mukaan 24 miljoonan transistorin ”vaje” on saavutettu suunnittelemalla sisäiset liukuhihnat uudelleen, lyhemmiksi kuin ennen. Pidemmät liukuhihnat eivät ole enää G71:n kanssa tarpeellisia, jotta saataisiin saavutettua tarpeeksi korkea kellotaajuus, vaan 90 nanometrin prosessin myötä nopeammin vaihtuvat transistorit ajavat saman asian.

110 nanometrin prosessilla valmistetun G70:n grafiikkapiirin 334 neliömillimetrin fyysisestä koosta 90 nanometrin tiheämpi prosessi ja 24 miljoonaa transistoria kutistunut G71 on kooltaan ainoastaan 196 neliömillimetriä. Tämä on merkittävä ero, sillä prosentuaalisesti pinta-ala on pienentynyt 40 prosenttia, mikä taas on suoraan verrattavissa tuotantokustannusten laskuun ja tuotantomäärien nousuun. Piikiekolle valotettavien piirien hinta kun ei suhteudu transistorien tai tuotettujen piirien määrään, vaan yksittäisen piikiekon perusteella. Vertailuksi vielä mainittakoon, että Radeon X1900 -näytönohjaimien 90 nanometrin prosessilla valmistettu R580-grafiikkapiiri koostuu 384 miljoonasta transistorista ja on kooltaan 314 neliömillimetriä. NVIDIAlla on siis tällä osa-alueella nykyisten suorituskykyisimpien näytönohjaimien taistelussa valtti selvästi puolellaan ja se kykenee tarvittaessa laskemaan hintoja entisestään.

G71:n myötä myös SLI-tekniikka on kokenut pieniä parannuksia. Aiemmin SLI:a käytettäessä reunojenpehmennyksen näytteenottodata kulki PCI Express -väylän kautta, mutta nyt data liikkuu näytönohjaimien välillä suoraan SLI-sillan kautta. Vaikka tämä teoriassa tuo jonkin verran lisää potkua reunojenpehmennykseen SLI-tilassa, radikaaleja suorituskykynousuja on turha odottaa.

Muistiväylä on tuttuun tapaan 256-bittinen ja sen jatkona on kahdeksan Samsungin 64 megatavun GDDR3-muistipiiriä. Muistipiirit on speksattu 1,1 nanosekunnin nopeuteen, mutta vakiona ne tikittävät 800 MHz:n kellotaajuudella (1,6 GHz DDR). Kellotaajuus on jopa hieman alhaisempi, kuin GeForce 780 GTX 512 MB -näytönohjaimessa, jossa muistit toimivat 850 MHz:n (1,7 GHz DDR) kellotaajuudella.

Quad SLI

NVIDIA julkaisi CeBIT-messujen ensimmäisenä päivänä 9. maaliskuuta Quad SLI -tekniikan, joka nimensä mukaisesti mahdollistaa neljän grafiikkapiirin yhteistoiminnan. NVIDIAn referenssinäytönohjaimet koostuvat kahdesta erillisestä piirilevystä, jossa kummassakin on oma G71-grafiikkapiiri ja 512 megatavua muistia. Näytönohjaimen ensisijaisella piirilevyllä on lisäksi 48 PCI Express -linjaa ohjaava piiri, jonka linjat on jaettu kolmeksi 16 PCI Express -linjan paketiksi. Näistä kaksi pakettia on ohjattu grafiikkapiireille, kun taas kolmas paketti ohjaa näytönohjaimien tiedot PCI Express -väylään. Vaikka Quad SLI -kokoonpanoissa onkin periaatteessa vain kaksi näytönohjainta, on jokaisessa piirilevyssä oma SLI-silta, joista ensisijaiset piirilevyt kommunikoivat keskenään ja vastaavasti toissijaisesti keskenään. Jokainen piirilevy ja grafiikkapiiri työskentelee siis kahden muun grafiikkapiirin kanssa, jolloin syntyy ylemmän kuvan kaltainen laitekaavio.

Quad SLI -laitteistot kykenevät jo aiemmin mainitun 32-kertaisen AFR of SFR -reunojenpehmennyksen lisäksi normaalisti nelinkertaiseen SFR-reunojenpehmennykseen (Split-Frame Rendering), mikä suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että jokainen neljästä grafiikkapiiristä laskee osan yhden framen kuva-alasta. Vastaavasti 4-kertaisella AFR:llä (Alternate-Frame Rendering) grafiikkapiirit käsittelevät vuorottaisia frameja, eli yksi piiri laskee joka neljännen framen. 16-kertainen reunojenpehmennys on hieman monimutkaisempi, sillä tällöin jokainen grafiikkapiiri renderöi 4-kertaisena reunojenpehmennyksenä joka toisen framen puoliksi, minkä jälkeen saman näytönohjaimen grafiikkapiirit vaihtavat dataa keskenään. SLI-siltojen kautta käytävän kommunikoinnin jälkeen grafiikkapiiriparit yhdistävät renderöinnit. Loppu viimeistellään yhdistämällä jäljellä olevat renderöinnit, jonka tuotoksena saadaan 16-kertainen reunojenpehmennys.

Quad SLI herättää varmasti monenlaisia ajatuksia hinnan ohella ja yksi on nykykehitys näytönohjainsaralla verrattuna prosessorikehitykseen. Vaikka alta löytyisi Quad SLI -kokoonpano, on niiden pariksi löydyttävä tehokas prosessori, sillä tämä jää joka tapauksessa auttamattomasti pullonkaulaksi. Lisäksi laitteistojen lämmöntuotto ja tehonkulutus asettavat uusia pykäliä kotelon jäähdytykselle ja virtalähteille. Ensimmäiset Quad SLI -näytönohjaimet toimivat hieman GeForce 7900 GTX:ää alemmilla kellotaajuuksilla, sillä grafiikkapiiri toimii 500 MHz:n ja muistit 600 MHz:n (1,2 GHz DDR) kellotaajuudella. Alienware on päätynyt omassa Aurora ALX -laitteistossaan jäähdyttämään näytönohjaimia vedellä ja varustanut kotelon 850 wattisella virtalähteellä.

Quad SLI -näytönohjaimia ei näillä näkymin ole tulossa yksittäisinä myyntiin, mutta niihin pohjautuvia laitteistoja on saatavilla ainakin Voodoolta ja Alienwarelta tai paremmin sanottuna Delliltä, joka hiljattain osti Alienwaren. Hinnasta puheen olleen Quad SLI -laitteistot eivät todellakaan ole tarkoitettu jokapojan pelikoneiksi, sillä esimerkiksi Alienwaren hinnat lähtevät 7000 dollarista ylöspäin.

Testikokoonpano

GeForce 7900 GTX -näytönohjaimien pelitestit on ajettu sekä yhdellä että kahdella näytönohjaimella ja vertailuna on käytetty Radeon X1800 XT-, Radeon X1900 XTX- ja GeForce 7800 GTX 512 MB -näytönohjaimia. Pelitestien lisäksi tutkinnan kohteena on laitteiston tuottama melu, grafiikkapiirien lämpötilat sekä tehonkulutus. Radeon X1800 -sarjan näytönohjainten kanssa käytettiin Catalyst 6.1 -ajureita ja GeForce 7800 GTX 512 MB:t puolestaan testattiin ForceWare 81.98 -ajureilla. Radeon X1900 -sarjan kanssa käytettiin ATIn lehdistölle toimittamia beta-ajureita ja GeForce 7900 GTX:t testattiin uusimmilla ForceWare 84.21 -versiollisilla ajureilla. GeForce 7800 GTX 512 MB vieraili aikoinaan Muropaketin testipenkissä ainoastaan parin päivän ajan, joten valitettavasti sillä ei ole myöhemmin kyetty ajamaan testituloksia uudestaan.

Testikokoonpano varustettiin markkinoiden suorituskykyisimmällä pelikäyttöön tarkoitetulla prosessorilla, AMD Athlon 64 FX-60:llä, ja emolevyvalinta osui DFI LanParty nF4 SLI-DR:hen. Lisäksi kokoonpanoon asennettiin Kingstonin KHX3200 ULL 512 MB -muistipari, Silverstonen 560 wattinen virtalähde ja Seagate Barracuda SATA V 120 GB -kiintolevy.

• AMD Athlon 64 FX-60
• 2x Kingston KHX3200 ULL 512 MB
• Silverstone ST56F 560W
• Seagate Barracuda SATA V 120 GB
• DFI LanParty nF4 SLI-DR
• 2x NVIDIA GeForce 7800 GTX 512 MB
• 2x NVIDIA GeForce 7900 GTX
• DFI LanParty UT RDX200 CF-DR
• ATI Radeon X1900 XTX 512 MB
• ATI Radeon X1900 CrossFire
• ATI Radeon X1800 XT 512 MB
• ATI Radeon X1800 CrossFire
• Microsoft Windows XP SP2
• ATI Beta (Radeon X1900)
• ATI Catalyst 6.1 (Radeon X1800)
• NVIDIA ForceWare 81.98 (GeForce 7800 GTX 512 MB)
• NVIDIA ForceWare 84.21 (GeForce 7900 GTX)

Melutestit

Melutestejä ei valitettavasti saatu suoritettu kuin GeForce 7900 GTX -näytönohjaimella, mutta testikohteeksi otettiin yhden ja kahden näytönohjaimen kokoonpanot. Mittaukset tehtiin Welleman DVM805 -mittarilla, joka asetettiin 100 senttimetrin päähän emolevyn etureunasta ja suunnattiin hieman yläviistosta kohti näytönohjainta. Tulokset osoittavat selvästi, ettei melutaso nouse merkittävästi, vaikka kokoonpanossa olisi kaksi näytönohjainta. Pelkkä rasitus nostaa melutasoa huomattavasti enemmän, vaikka silläkin nousu jää parin desibelin tietämille.

Tehonkulutus

Laitteistojen tehonkulutusta seurattiin useista muista Muropaketin artikkeleista tutulla Etech PM300 -energiamittarilla. Rasituksessa mitatut tehonkulutukset tekevät selväksi, että NVIDIA on 90 nanometrin prosessilla saanut laskettua G71:n tehonkulutusta merkittävästi. Yhden näytönohjaimen kokoonpanossa tehonkulutus on 16 prosenttia GeForce 7800 GTX 512 MB:ä, 18 prosenttia Radeon X1800 XTX:ää ja yhdeksän prosenttia Radeon X1800 XT:tä alhaisempi. Vastaavasti kahden näytönohjaimen kokoonpanojen tehonkulutuksia mitatessa GeForce 7900 GTX vie pisimmän korren 13, 19 ja kahdeksan prosentin erolla.

Lämpötila

Lämpötilat kirjattiin ylös GeForce 7900 GTX:llä ATIToolista, sillä Rivatunerin uusin versio ei toiminut GeForce 7900 GTX:n kanssa. GeForce 7900 GTX:n alempi tehonkulutus näkyy suoraan myös tipahtaneissa lämpötiloissa, sillä SLI-tilan 2. grafiikkapiirin (etummaisena) sekä yksittäisen näytönohjaimen rasituslämmöiksi muodostui 59 astetta, kun vastaava lukema GeForce 7800 GTX 512 MB:llä oli 71 astetta. Levossa lämpötila pysytteli muutaman asteen 40 yläpuolella. SLI-tilassa taaemman näytönohjaimen, jonka tuulettimen ja etummaisena näytönohjaimen väliin jäi tyhjää tilaa ainoastaan muutama millimetri, lämpötila oli 47 astetta ja nousi rasituksessa 72 asteeseen. ATIn näytönohjaimilla lämpötilat olivat rasituksessa Radeon X1900 XTX:n osalta 75 ja Radeon X1800 XT:n osalta 79 astetta.

Ylikellotus

Ylikellotukset suoritettiin yhden näytönohjaimen lisäksi kahdella näytönohjaimella SLI-tilassa. Ensimmäisessä tapauksessa 120 millimetrin tuuletin sijoitettiin jäähdyttämään vinosti takakulmasta, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa tuuletin asetettiin lappeelleen näytönohjaimien päälle. Ylikellotukset suoritettiin Coolbits-rekisterilisäyksen avulla ajureiden välilehdeltä.

Ylikellotukset aloitettiin pelkästään yhdellä näytönohjaimella, jolla grafiikkapiirin vakio 650 MHz:n kellotaajuus nostettiin varovasti 685 MHz:iin ja muistit 800 MHz:stä 900 MHz:iin. 3DMark05-tulos nousi ylikellotuksilla 10916 pisteestä 11591 pisteeseen. Seuraava pykälä 700/900 MHz:ssä ei tuottanut ongelmia tai edes grafiikkavirheitä, joten tulokseksi saatiin 11738. Grafiikkapiirin kellotaajuuden noustessa 715 MHz:iin, tulos nousi 11811 pisteeseen ja lopulta 720 / 920 MHz:n kellotaajuuksilla saavutettiin korkein tulos: 11902 pistettä. 3DMark05-tulos nousi lähemmäs 1000 pistettä, joka vastaa yhdeksää prosenttia.

Seuraavaksi GeForce 7900 GTX:n vierelle iskettiin toinen samanlainen näytönohjain ja ajureista asetettiin SLI-tila päälle. Yhden näytönohjaimen ylikellotuksista viisastuneena kellotaajuudet nostettiin suoraan 700 / 900 MHz:iin, joilla 3DMark05 rullasi kiltisti läpi ja itse asiassa 700 MHz:n kellotaajuus grafiikkapiireille osoittautui lopulliseksi vakaaksi kellotaajuudeksi. Muistien kellotaajuutta onnistuttiin nostamaan viisi megahertsiä, joten 700 / 905 MHz:n kellotaajuuksilla tulokseksi saatiin 14392 pistettä. Tulos vastaa ainoastaan reilun kahden prosentin nousua 3DMark05-pisteissä.

Testasimme myös ylikellotusten vaikutusta tehonkulutukseen ja yhdellä näytönohjaimella tehonkulutus nousi kymmenen wattia eli vajaat viisi prosenttia. Kahdella näytönohjaimella 14 watin nousu vastaa reilua neljää prosenttia.

Yhden näytönohjaimen testit

3DMark05:ssä yhdellä näytönohjaimella Radeon X1900 XTX tykittää tauluun kovimman tuloksen, 11527 pistettä, mutta GeForce 7900 GTX jää tästä jälkeen muutama sata pistettä, lopputuloksen ollessa 10916 pistettä. Eroa GeForce 7800 GTX 512 MB:een on reilut 1100 pistettä ja Radeon X1800 XT:hen lähemmäs 2000 pistettä.

Yksittäisiä testejä tarkastellessa käy hyvin ilmi, että Radeon X1900 XTX on vahvoilla GT3:ssa, yli 12 prosentin erolla, kun taas GT1:ssä ero jää kuuden prosentin tietämille ja GT2:ssa GeForce 7900 GTX jopa vie ATIa parilla prosentilla.

3DMark06:n kokonaistuloksessa GeForce 7900 GTX nappaa kärkipaikan 6070 pisteellä ja Radeon X1900 XTX jää toiselle pallille 5863 pisteen tuloksella. GeForce 7800 GTX 512 MB saa aikaiseksi 5419 ja Radeon X1800 XT 4227 pisteen tulokset. CPU-testeissä NVIDIAn kortit nappaavat reilusti paremmat tulokset, kun taas HDR/SM3.0-testissä Radeon X1900 XTX kirii kärkeen.

Age of Empires 3 testattiin 1600×1200-resoluutiolla, 8-kertaisella anisotrooppisella suodatuksella ja parhailla mahdollisilla kuvanlaatuasetuksilla mukaan lukien HDR. Tässä GeForce 7900 GTX on omiaan ja nappaa kärkipaikan 12 prosentin erolla toiseksi tulleeseen Radeon X1900 XTX:hen. GeForce 7800 GTX 512 MB jää kolmanneksi noin 15 prosentilla ja Radeon X1800 XT viimeiseksi yli 60 prosentin erolla.

Battlefield 2 testattiin niin ikään 1600×1200-resoluutiolla ja 8-kertaisella anisotrooppisella suodatuksella, mutta lisäksi reunojenpehmennys asetettiin 4-kertaiseksi. Näytönohjaimia rajoittaa jopa tällaisilla asetuksilla pahasti pelin 100 fps:n maksimirajoitus, jolloin kaikki pelit sijoittuvat muutaman fps:n sisälle reiluun 80 fps:n keskimääräiseen ruudunpäivitysnopeuteen. Minimi ruudunpäivitysnopeus vaihtelee näytönohjaimittain 55 – 62 fps:ssä, joten kaikilla näytönohjaimilla peli pyörii kuin unelma.

Call of Duty 2 ajettiin vastaavilla asetuksilla lukuun ottamatta normaaliasetuksia pelin omista säädöistä ja 1280×1024-resoluutiota. Ruudunpäivitysnopeudet ovat jälleen hämmästyttävän vastaavanlaiset, sillä ääripäiden väliset erot ovat parin fps:n luokkaa. Minimilukemat pyörivät reilussa 30 fps:ssä ja maksimit vastaavasti reilussa 50 fps:ssä.

Quake 4 testattiin jälleen samoilla asetuksilla, mutta lisäksi pelin 60 fps:n rajoitus poistettiin komennoilla com_fixedtic 1 ja com_Gamesync 1. Quake 4 on NVIDIA-voittoista katseltavaa, sillä GeForce 7900 GTX:n 103,2 fps:n tuloksesta toiselle sijalle kapuaa GeForce 7800 GTX 512 MB 91,9 fps:llä. ATIn kortit joutuvat jakamaan peräpään tulokset 70,9 ja 61 fps:n lukemilla.

Need For Speed: Most Wanted testattiin vähemmän yllättävästi vastaavilla asetuksilla, kuin aiemmatkin pelit, ja tässä rintama NVIDIAn näytönohjaimien sekä ATI Radeon X1900 XTX:n välillä on tasainen. GeForce 7900 GTX voittaa 7800-sarjalaisen vain 0,4 fps:n erolla ja Radeon X1900 XTX:kin jää taakse ainoastaan 1,8 fps:llä.

Half-Life 2: Lost Coast testattiin 1600×1200-resoluutiolla, 8-kertaisella anisotrooppisella suodatuksella, maksimiasetuksilla ja HDR:lla. NVIDIAn näytönohjaimet ovat jälleen selvässä johdossa ja GeForce 7900 GTX voittaa GeForce 7800 GTX 512 MB:n 22 prosentilla ja Radeon X1900 XTX:n 47 prosentilla.

F.E.A.R.:lla iskettiin jälleen tauluun korkeatasoiset asetukset, mutta resoluutio laskettiin 1280×960:een. Radeon X1900 XTX on tässä testissä kärjessä ja GeForce 7900 GTX jää kakkoseksi 10 prosentin erolla. GeForce 7800 GTX 512 MB jää GeForce 7900 GTX:stä 15 prosenttia.

Kahden näytönohjaimen testit

SLI-testeissä 3DMark05:n kokonaistulokset vastaavat hyvin pitkälle samaa kaavaa, kuin pelkästään yhdellä näytönohjaimella saavutetut tulokset. Radeon X1900 CrossFire on kärjessä 14261 pisteellä ja GeForce 7900 GTX SLI jää tästä reilun prosentin 14062 pisteen tuloksella. GeForce 7800 GTX 512 MB SLI yltää 13602 ja Radeon X1800 CrossFire 13353 pisteeseen. Yksittäisiä testejä tutkiessa on mielenkiintoista havaita, mistä kokonaispiste-erot muodostuvat. Kahdessa ensimmäisessä testissä erot ovat nelikon välillä todella pienet, mutta kolmannessa testissä ääripäiden välinen ero on 22 prosenttia.

3DMark06:ssa Radeon X1900 CrossFire joutuu taipumaan GeForce 7900 GTX SLI:lle 188 pisteellä eli parilla prosentilla. GeForce 7800 GTX 512 MB SLI joutuu nöyrtymään kärjen vauhdista viidellä ja Radeon X1800 CrossFire reilulla 20 prosentin erolla.

Age of Empires 3:ssa GeForce 7900 GTX SLI on jälleen selvässä kärjessä ja jättää tasoissa kamppailevat GeForce 7800 GTX 512 MB SLI ja Radeon X1900 CrossFire taakse 16 prosentilla. Radeon X1800 CrossFirellä suorituskyky tipahtaa enemmän, sillä reilun 30 fps:n tuloksella se jää kärjen vauhdista yli 80 prosentilla.

Battlefield 2:ssa 100 fps:n maksimi-fps-rajoitus tekee selvää jälkeä suorituskykyeroista, sillä kaikilla kokoonpanoilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus on 90 fps:n tuntumassa.

Call of Duty 2:ssa ATIn CrossFire-kokoonpanojen suorituskyky romahtaa täydellisesti, sillä CrossFire-tila ei toimi Catalyst 6.1 -ajureilla, ja NVIDIAn näytönohjaimet herkuttelet selvissä johtoasemissa. GeForce 7900 GTX SLI jättää GeForce 7800 GTX 512 MB SLI:n taakse kahdeksalla prosentilla ja Radeon X1900 CrossFireen eroa on jopa 76 prosenttia.

Myös Quake 4 tuottaa NVIDIA-voittoisia tuloksia, sillä GeForce 7900 GTX SLI voittaa GeForce 7800 GTX 512 MB SLI:n 38 prosentilla ja Radeon X1900 CrossFire jää kolmannella sijalle 44 prosentin erolla. Minimi- ja maksimi-fps-lukemat osoittavat vastaavanlaisia eroa kokoonpanojen välillä.

Need For Speed: Most Wantedissa käsin tehdystä profiilista huolimatta SLI-tehot eivät yllä Radeon X1900 CrossFire -kokoonpanon tasolle ja se voittaa GeForce 7900 GTX SLI:n 23 prosentilla. Radeon X1800 CrossFire jää X1900 CrossFirestä 220 ja GeForce 7900 GTX SLI:sta 160 prosenttia toimimattoman CrossFire-tuen takia.

Half-Life 2: Lost Coastissa ja F.E.A.R.:ssa GeForce 7900 GTX:n SLI-suorituskyky nousi huomattavan erilailla GeForce 7800 GTX 512 MB SLI -kokoonpanoon nähden. Vianetsinnästä huolimatta asiaan ei saatu selkoa, joten syy lienee NVIDIAn eri näytönohjaimilla käytetyissä ajureissa. Nämä testitulokset jätettiin artikkelin ulkopuolelle.

Loppuyhteenveto

GeForce 7900 GTX onnistui vakuuttamaan Muropaketin toimituksen lähes kaikilla osa-alueilla ja suurimmaksi painoksi miinuspuntarille jäi näytönohjaimen hinta, joka liikkuu valmistajakohtaisesti pääsääntöisesti 520-600 euron tietämillä. Toisaalta tämäkin asettuu siihen hintahaitariin, mitä nykypäivän huippunäytönohjaimilta voi odottaa. Niille, ketkä kalliiseen näytönohjaimeen haluavat panostaa, on varmasti positiivinen tieto, että näytönohjaimet saapuivat jälleenmyyjille pienissä määrin heti julkaisun jälkeen.

Artikkelissa paneuduttiin MSI:n paketoimaan versioon, joka näytönohjaimen osalta ei eroa millään lailla muiden valmistajien näytönohjaimista. Eron tekee pakkaus ja mukana tulevat oheismateriaalit, jotka MSI on pitänyt järkevällä tasolla. Lisäksi jotkin valmistajat ovat ylikellottaneet näytönohjaimen toimimaan vakiona vakiokellotaajuuksia korkeammilla kellotaajuuksilla. Silmäänpistävänä puolena GT Legends -peli ei ole pakattu halvasti pelkkään pahvikoteloon, vaan normaaliin myyntipakkaukseen. MSI GeForce 7900 GTX:n hinta sijoittuu hintahaarukan keskivaiheille, sillä näytönohjain irtoaa Suomesta reilulla 550 eurolla.

Useissa näytönohjaimissa kasvanut tehonkulutus ja lämmöntuotto on hoidettu pelkästään korvaamalla siili entistä kookkaammalla ja tuuletin nopeammalla ja samalla äänekkäämmällä mallilla. NVIDIA ei ole sortunut tähän ratkaisuun, vaan on käyttänyt GeForce 7900 GTX:ssä jo GeForce 7800 GTX 512 MB:stä tuttua ja loistavaksi todettua cooleria. Lepotilassa tuulettimen kierrokset pystyy lähes näkemään ja sitä voisi kutsua äänettömäksi. Rasituksessa melu nousee jonkin verran, muttei siltikään häiritsevän korkeaksi. 90 nanometrin prosessorin seurauksena grafiikkapiirin varsinkin rasituslämpötilaa on saatu laskettua reilusti ja samalla kellotaajuudet on nostettu jo vakiona aiempaa korkeammalle. Valitettavasti ylikellotusvara näytönohjaimessa jää vähemmälle ja yhdellä näytönohjaimella grafiikkapiiristä saatiin puristettua 70 MHz ja muisteista 120 MHz lisää.

Useimmissa testeissä näytönohjaimen suorituskyky ei ole parantunut järisyttävän paljon GeForce 7800 GTX 512 MB:stä, mutta on silti jokaisessa tehokkaampi ja mm. Half Life 2: Lost Coastissa suorituskykyparannus yhdellä näytönohjaimella oli selvä. Verrattaessa kilpailevan leirin Radeon X1900 XTX:ään, suorituskyvyn osalta on vaikea julistaa voittajaa, sillä molemmat näytönohjaimet päihittävät toisiaan vuorotellen.

>> Etusivulle

Ville Suvanto, 30. maaliskuuta 2006