Uusimmat

Kamerat

14.03.2019 18:00 Osku Kannisto

Käyttökokemukset

Puhelimet on suunnattu aktiivikäyttöön. Koko etuosan peittävät 6,2-tuumaiset näytöt tuovat reilusti tilaa, josta on aitoa hyötyä niin some- kuin pelikäytössäkin. Pitkäksi venytetylle 19:9-näytölle mahtuu runsaasti tekstiä ja kuvia nettiä ja somea selaillessa. Koko ruudulle levittyvät pelit luovat tunnelmaa.

Muistin puolesta perusominaisuudet ovat molemmissa laitteissa hyvällä mallilla. Neljän gigatavun keskusmuisti riittää peruskäyttöön enemmän kuin hyvin, eikä moni käyttäjä tallennustilaakaan tarvitse yli 64 gigatavun. Videokuvaajat voivat laajentaa tallennustilaa microSD-muistikorteilla aina puoleen teratavuun asti.

Kummankin puhelimen näytössä on lovi.

Motossa lovi on pisaramainen, ja peittää vain pienen osan näytön yläosaa. Pisara ei juuri häiritse ja vaaka-asennossa pelatessa, sen saa peitettyä peukalolla, kun peli on levitetty koko näyttöön.

Nokia piilottaa leveämmän lovensa katkaisemalla sovellusten pääsyn ruudun yläosaan, jossa näkyy vain kellonaika ja infokuvakkeet. Vaakakäytössä reunaan jää loven korkuinen musta palkki eli kuva on hieman Motoa kapeampi.

Näytöt perustuvat IPS LCD -paneliin. Katselukulmissa ei ole huomauttamista ja väritoisto on varsin kylläinen. Kontrasti ei pärjää AMOLED-näytöille, mutta on tyydyttävä.

Kevätauringossa molempiin näyttöihin kaipaisi hieman lisäkirkkautta. Varjossa ja sisätiloissa videoiden katselu on mieluisaa.

Nokia tukee näytössään videoiden HDR10-laajasävyjä, jotka toimivat testeissä YouTube-videoita katsellessa ja näyttivät mahtaville LCD-näytöstä huolimatta. Netflixin HDR-hyväksyttyjen laitteiden listalle puhelin ei vielä testihetkellä ollut päässyt.

Äänentoistossa Moto vetää selvästi pisteet kotiin stereokaiuttimillaan. Äänentoisto on varsin tukevaa ja hoitaa tehtävänsä sylikäytössä enemmän kuin hyvin. Äänenpainetta riittää todella runsaasti. Jopa musiikkia kuuntelee mielellään suoraan puhelimesta.

Nokia monoäänentoisto on heppoinen ja diskanttivoittoinen. Kuulokkeet ovat lähes pakkohankinta viihdekäyttöä ajatellen.

Sormenjälkitunnistimet on sijoitettu puhelimen taakse keskelle runkoa. Ne toimivat myös vasenkätisillä, sillä puhelin käynnistyy lepotilasta sormenjäljellä ilman virtanäppäintä. Toimintanopeus ei vastaa huippupuhelimia, mutta lukitus aukeaa ripeästi ja luotettavasti.

Nokian pelkistetyn puhdas, Android One -ohjelman mukainen 9.0 -käyttöjärjestelmäversio on miellyttävä tuttavuus valmistajien omia virityksiä vieroksuville käyttäjille. Käyttökokemus vastaa aitoa Androidia, mistä on iloa myös päivitysten säännöllisyyden ja ajankohtaisuuden osalta.

Yhden hipaisunäppäimen navigointi vaatii kuitenkin totuttelua. Sovellusvalikon avaamisen sijaan (alalaidasta peukalolla nostaen) päätyy usein sovellushallintaan, kun sormen liikerata jää lyhyeksi.

Myös Moton Android 9.0 on myös erittäin puhdas. Sitä ei ole kuorrutettu omilla valmisohjelmistoilla ja sovellusvalikko aukeaa alhaalta sipaisten. Kolme tuttua navigointinappia on omalla paikallaan ruudun alareunassa. Käyttö on intuitiivista ja ripeää Nokian tapaan.

Puhelimia yhdistää ison ruudun hyödyntäminen käyttöliittymässä. Kuvakkeita mahtuu sovellussivuille vierekkäin viisi, joten satojenkin ohjelmien järjestely omille sivuille onnistuu käyttökelpoisesti.

Sisältö

  1. Johdanto
  2. Muotoilu
  3. Kamerat
  4. Suorituskyky ja akkukesto
  5. Yhteenveto