UUSIMMAT

Tämän vuosikymmenen mobiilisovellukset helpottivat rutkasti elämää – toivat kyllä myös mutkia matkaan

29.12.2019 20:00 | Markku Leppilampi

Vuosikymmen käy kohti loppuaan. Viimeiset kymmenen vuotta on ollut aikaa, jolloin mobiilisovellukset ja erinäiset nettipalvelut ovat porautuneet ihmisten arkeen. Enimmäkseen ne ovat helpottaneet ihmisten arkea – poimimme 11 toimintoa, joissa mobiilisovellukset ovat lyöneet itsensä läpi.

Mobiilimaksaminen

Ihmisten elämää ovat vuosikymmenen aikana sujuvoittaneet myös mobiilimaksujärjestelmät. Tunnettuja sovelluksia Suomessa ovat vuonna 2013 esitelty MobilePay sekä myöhemmin lanseeratut Siirto, Google Pay, Apple Pay, Pivo ja Nordea Pay.

Mobiilimaksamisen etuna on nopeus ja helppous – tilinumeroa ei tarvitse muistaa ja siirto on välittömästi perillä, jos pankki on mukana reaaliaikaisten maksujen järjestelmässä. Kaupoissa maksaminen puolestaan onnistuu usein NFC-teknologian avulla vilauttamalla puhelinta kaupan lähimaksupäätteelle.

Suomi on ollut mobiilimaksamisen edelläkävijöitä. Ensimmäinen sovellutus nähtiin jo vuonna 1997, kun Sonera esitteli ostosautomaattinsa. Siitä oli mahdollista ostaa tuotteita soittamalla puhelimella. Myöhemmin maksamiseen käytettiin tekstiviestejä ja laskutus tapahtui puhelinlaskun yhteydessä.

Vuonna 2020 arviolta 1,4 miljardissa valmistettavassa puhelimessa tulee olemaan sormenjälkitunnistus. Se tullaan valjastamaan yhä useammin tunnistamiseen mobiilimaksujen yhteydessä. Fyysinen korttikin saattaa olla tulevaisuudessa tarpeeton, tästä antaa jo vihiä esimerkiksi Apple Pay -maksukortti, joka on olemassa myös puhelimessa digitaalisessa muodossa.

Mobiilipysäköinti

Vuosikymmen on tuonut tullessaan elämää helpottavan mobiilipysäköinnin. Tunnettuja sovelluksia ovat EasyPark, Moovy ja Parkman. Mobiilipysäköintiä käyttää jo joka toinen autoilija.

Sovellukset perustuvat GPS-paikantamiseen tai vaihtoehtoisesti WiFi-paikannukseen – enimmäkseen sovellukset toimivat hienosti. Kaupunkialueilla rakennukset saattavat joskus sekoittaa GPS-signaalia. Ainakin Easypark tarjoaa nykyään myös parkkipaikan löytämistä helpottavan FIND-navigaattorin. Se toimii tällä hetkellä Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Lahdessa.

Aina ei kuitenkaan kaikki mene mobiilisovellustenkaan kanssa putkeen. Esimerkkinä mahdollisista ongelmista voisi mainita, että viime vuonna Easypark-sovellusta käyttänyt autoilija sai pysäköintivirhemaksun jättäessään autonsa Yrjönkadulle Poriin. Syynä oli auton paikallistamisessa tapahtunut virhe. Porin kaupungin pysäköinninvalvoja kommentoi tuolloin, että GPS-ongelma korostuu erityisesti vyöhykkeiden rajoilla.

Ruokailuun liittyvät sovellukset

Lunchie ja Resq -sovellusten myötä on saatu parannusta ruokahävikkiongelmaan. Kyseisten sovelluksen kautta käyttäjä pystyy tarkistamaan haluamaltaan alueelta, onko ravintoloilla, kahviloilla tai muilla ruokaa myyvillä yrityksillä tarjolla edullisia, muuten hävikkiin meneviä elintarvikkeita tai aterioita. Lunchie kuvailee, että heidän palvelunsa yhdistää kuluttajan sekä edullisen arkiruoan.

Wolt puolestaan helpottaa ihmisten elämää tarjoamalla kuljetuspalvelun, joka ei tarjoa pelkkää pikaruokaa. Wolt julistaa toimittavansa ”gourmet-burgeria, kiviuunissa paistettua pizzaa, mausteisia tacoja, tuoretta sushia tai mitä tahansa muuta herkkua.”

Ruoankuljetuspalvelu Foodoran valttikortti on ympäristöystävällisyys. He kuljettavat tuotteensa lähes ainoastaan polkupyörillä.

Nämä neljä sovellusta eivät toimi vielä kaikkialla Suomessa, mutta niiden toiminta-alue kasvaa edelleen.

Mobiilimatkaliput

Vuoden 2020 koittaessa arkea helpottavat konkreettisella tasolla myös erilaiset matkalippujen ostopalvelut. Näistä voisi mainita esimerkiksi VR:n sekä Helsingin seudun liikenteen -mobiilisovellukset. Ne tarjoavat niin mahdollisuuksia lippujen ostoon kuin reittioppaankin.

VR Matkalla sovelluksen avulla voi ostaa niin lähiliikenteen kuin kaukoliikenteenkin lippuja. Sillä voi myös varata paikkoja. HSL:n sovelluksella puolestaan voi ostaa kertalippuja, lisävyöhykelippuja, vuorokausilippuja ja kausilippuja.

Molempien tarjoamat mobiilipalvelut ovat saaneet aika paljon kritiikkiä. Kehitystyö näissä kuitenkin jatkuu ja käyttökokemus paranee ajan myötä. Akku kannattaa myös muistaa pitää ladattuna. Molemmat sovellukset voi ladata maksutta Android- ja iPhone -älypuhelimiin.

Pilvipalvelut

Mihinkä kannattaisi tallentaa ja varmuuskopioida vaikkapa vanhan mekaanisen kiintolevyn data, kauppalista tai suuri musikaalinen tuotos ystävien kuultavaksi? Yksi vaihtoehto on pilvipalvelut.

Dropbox oli pitkään kolmesta tunnetuimmasta palvelusta se tunnetuin. Microsoftin OneDrive julkaistiin silti jo vuotta aiemmin. Google Drive seurasi vuonna 2012.

Palveluiden avulla käyttäjä voi synkronoida tiedostonsa pilveen – eli käytännössä internetissä sijaitsevalle palvelimelle. Tiedostot voi pitää yksityisenä tai jakaa tutuille ja tuntemattomille.

Twitter

Sosiaalisen median palvelu Twitterin suosio räjähti käsiin viimeistään vuonna 2010. Vuonna 2006 perustetussa palvelussa lähetettiin 400 000 twiittiä per kvartaali vuonna  2007. Määrä kasvoi sataan miljoonaan twiittiin kvartaalissa vuonna 2008, ja jo helmikuussa 2010 lähetettiin jo uskomattomat 50 miljoonaa twiittiä päivässä.

Twiittimääristä huolimatta palvelu on kärsinyt kannattavuusongelmista – se teki voittoa ensimmäisen kerran vasta vuonna 2019. Aktiivisia käyttäjiä palvelussa oli eniten vuoden 2018 alussa, noin 336 miljoonaa. Huoli suosion hiipumisesta heräsi vuonna 2018, sillä viimeiseen neljännekseen mennessä käyttäjämäärät olivat laskeneet 321 miljoonaan. Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä käyttäjämäärä oli noussut takaisin 330 miljoonaan.

Twitteristä on tullut arkipäiväinen kommunikaation muoto paitsi tavallisten käyttäjien niin myös poliitikkojen keskuudessa. Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 2016 valittu Donald Trump tunnetaan ahkerana ja monenlaisia tuntemuksia herättävänä twiittailijana, joka ei ole hidastanut tahtiaan edes istuvana presidenttinä.

Viime aikoina keskustelua on aiheuttanut Twitterin vastikään tekemä linjaus, että se lakkaa näyttämästä poliittisia mainoksia. Tällä halutaan välttää misinformaation leviämistä – kuten vuonna 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien aikana tapahtui. Tuolloin nousi kohua venäläisistä trollitileistä, joilla pyrittiin vaikuttamaan vaaleihin.

Palvelu on vaikuttanut eri maiden kansalaisten aktivismiin. Twitter oli Facebookin ohella yksi niistä sosiaalisen median palveluista, joita käytettiin vuodenvaihteessa 2010-2011 alkaneen arabikevään vallankumouksellisen toiminnan organisoinnissa. Liikehdintää syntyi Tunisiassa, Egyptissä, Libyassa, Syyriassa ja Jemenissä. Kuten muissakin sosiaalisen median palveluissa, mahdollisuudet vaikuttamiseen ovat suuret. Käyttäjien riskinä on kuitenkin lokeroitua omaan kuplaansa, vahvistaen näin pelkästään omia näkemyksiään maailmasta.

Viihdemaailmasta voisi mainita Star Wars -tähti Mark Hamillin, joka pitää ahkerasti yhteyttä faneihinsa Twitterin kautta. Yksi hänen viime aikojen suosituimmista twiiteistään keskittyi Luke Skywalker -hahmoon. Hän kertoi legendaarisen roolin vaikuttaneen muun muassa niin, että jokainen vastaantulija tuntee hänet, jokainen vastaantulija on ystävä, ja koko maailma on hänen perheensä.

Hamillin Twitter-viesteissä kukkii usein huumori. Alta voit lukea yhden niistä.

Facebook

Toisena sosiaalisen median jättinä täytyy tietenkin mainita Facebook. Palvelu on edelleen hyvin suosittu. Vuonna 2012 Facebook saavutti merkkipaalun, kun sen aktiivisten käyttäjätilien määrä nousi yli miljardiin. Niistä 600 miljoonaa oli mobiilikäyttäjiä. Vuonna 2017 tilien määrä kasvoi kahteen miljardiin.

Facebookin ote sosiaalisen median käyttäjistä on vain kasvanut tällä vuosikymmenellä – vuonna 2012 se osti itselleen Instagramin ja vuonna 2014 WhatsAppin. Palvelun toimitusjohtaja Mark Zuckerberg  ilmoitti tammikuussa 2019 heidän etsivän tapoja yhdistää nämä kolme palvelua. Yhdysvaltain hallinto ei ole ollut tästä raportoidusti mielissään, koska Zuckerbergin imperiumin aseman arvellaan kasvavan liian dominoivaksi.

Hiljalleen nuorimmat ovat jättäneet Facebookin käytön vähemmälle, ja korvaaviksi palveluiksi on tullut muun muassa Snapchat, WhatsApp sekä Instagram. Kuten mainittua, Instagram kuten myös WhatsApp on nykyään Facebookin omistuksessa, joten yrityksellä on edelleen väylä nuorten tavoittamiseen.

Facebookista puhuttaessa sen lieveilmiöitä ei voi sivuuttaa. Palvelun addiktiivisuus ja terveysvaikutukset ovat olleet vuosien varrella usein tapetilla. Tutkimuksissa palvelun käytön on huomattu aiheuttavan psykologisia haittavaikutuksia, kuten mustasukkaisuutta, stressiä ja keskittymiskyvyn heikentymistä.

Irtisanomiset työntekijöiden Facebook-toiminnan vuoksi ovat aikaansaaneet niin ikään kohuotsikoita. Pelkästään Business Insiderin jutussa mainitaan seitsemäntoista eri irtisanomiseen johtanutta tapausta.

Viime vuonna puolestaan kävi ilmi, että Facebook tietää käyttäjän sijainnin, vaikka paikannus olisi kytketty pois päältä. Kuuluisin yksityisyydensuojan loukkaamiseen liittyvä tapaus kuitenkin lienee, kun Cambridge Analytica -yritys analysoi 87 miljoonan Facebook-käyttäjän tietoja ja myi niitä eri tahoille poliittisen vaikuttamisen mahdollistamiseksi.

Tiedoilla pyrittiin vaikuttamaan ainakin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin sekä Brexit-äänestykseen. Yritys tarjosi palvelujaan myös ruotsalaisille poliittisille puolueille, mutta suomalaisille poliittisille tahoille palveluja ei tiettävästi tarjottu. Twitterin tapaan myös venäläiset trollit vaikuttivat palvelussa ahkerasti vuonna 2016.

Kriittistä keskustelua on herättänyt Facebookin kasvojentunnistusominaisuus, jonka avulla palvelu tunnistaa käyttäjän kasvot profiilikuvan ja vanhojen valokuvien perusteella. Tämän jälkeen kasvoista luodaan tietokoneen muotoon ymmärrettävä kuvaus, jolla voi tunnistaa henkilön myös oman tilin ulkopuolisista kuvista.

Kaikista ongelmista ja lukuisista kohuista huolimatta Facebook on todennäköisesti seuranamme vielä seuraavankin vuosikymmenen. Ja täytyy muistaa, että Facebook on tuonut niin vapaa-aikaan kuin työelämäänkin myös paljon positiivisia asioita.

WhatsApp

Facebookin nykyään omistama WhatsApp mullisti viime vuosikymmenen aikana monien yhteydenpidon kanssaeläjiinsä. Usea käyttäjä saattoi olla vielä onnellisesti jumissa Skypessä, sähköposteissa tai tekstiviesteissä ystävien taivutellessa siirtymään WhatsAppiin. Sen asennettua vastahakoisillekin taisi kuitenkin avautua niin viihdyttävä kuin ammatillisesti hyödyllinen sosiaalisten ryhmien ja yhteydenpidon maailma.

Muita maininnan arvoisia uusia kommunikointimuotoja tarjoavat Snapchat sekä vastikään suosioon noussut TikTok.

Netflix

Moni ei uskoisi, että Netflix on perustettu jo vuonna 1997. Se oli alkuun DVD-elokuvien vuokrauspalvelu, jonka nimi oli Kibble. Jalansijan maailman suosituimpana suoratoistopalveluna se sai vasta tämän vuosikymmenen aikana.

Viime huhtikuussa Netlixiä raportoitiin katsottavan 165 miljoonaa tuntia päivässä. Keskimääräinen asiakas katsoo Netflixiä tunnin ja 11 minuuttia päivässä, mutta yhdysvaltalaisen kyselytutkimuksen mukaan 23-38-vuotiaiden sukupolvi katsoo Netflixiä kuitenkin uskomattomat 6,6 tuntia päivässä. Syyksi tähän on väitetty millenniaalien sukupolven köyhyyttä – Netflixiä kun on halvempi tuijotella kuin lähteä vaikkapa ravintolaan.

Palvelimet ovat silmämunien lisäksi niin ikään kovilla, sillä päivässä palvelu suoltaa maailmalle dataa 494,4 miljoonan gigatavun edestä. Se on noin 15 prosenttia koko nettiliikenteestä.

Netflix on tarjonnut roppakaupalla viihdettä sohvaperunoinnin tueksi. Se on mahdollistanut suosittujen ja koukuttavien sarjojen, kuten Breaking Badin katsomisen vaikka kerralla yhteen menoon. Tämä on saattanut aiheuttaa myös lieveilmiöitä. Boston Universityn tutkimuksen mukaan väkivaltaisten sarjojen putkeen tuijottelu saattaa vääristää – ainakin joidenkin ihmisten kohdalla – maailmankuvaa negatiiviseen suuntaan. Tämä ilmeni ainakin niin, että ihmisten ajateltiin olevan todellisuutta vähemmän altruistisia, auttavaisia ja rehellisiä.

Muita suosittuja suoratoistopalveluja ovat HBO Nordic, Viaplay sekä useat kotimaiset palvelut kuten YLE Areena. Ensi vuonna Suomeen saapuu Disney Plus, joka kaapannee ainakin osan Netflixin asiakkaista.

Airbnb

Airbnb on kuin nykyajan majatalo. Palvelu on nostanut päätään tällä vuosikymmenellä varsinkin reppureissaavien ihmisten keskuudessa. Sovelluksen liikeideana on etteivät he omista lainkaan omia kiinteistöjä. Sen sijaan he yhdistävät majoitusta tarvitsevat matkailijat sekä kotiasumistyyppistä majapaikkaa tarjoavat palveluntarjoajat.

Airbnb perustettiin jo vuonna 2008. Yleiseen tietoisuuteen se on noussut viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2018 yrityksellä oli neljä miljoonaa vuokrakohdetta 65 000 kaupungissa.

Yrityksen nimi juontaa lauseesta ”bed and breakfast”, joka tarkoittaa yön yli majoitusta joko yksityisessä taloudessa tai hotellissa. Termi oli käytössä jo kauan ennen Airbnb:n nykyistä suosiota.

Instagram

Vuonna 2010 perustetulla Instagramilla on paikkansa Twitterin ja Facebookin rinnalla enemmän kuvallista viestintää hyödyntävänä palveluna. Palvelu antaa ihmisille aikajanamaisen mahdollisuuden tuoda esille tarinoita omasta elämästään.

Instagram sai valtavasti suosiota jo heti julkaisun jälkeen. Kahdessa kuukaudessa käyttäjätilejä oli rekisteröity jo miljoona, vuodessa niitä oli kertynyt jo 10 miljoonaa. Toukokuussa 2019 käyttäjiä oli jo uskomattomat miljardi.

Kuvapalvelu on tuonut iloa ihmisten elämään – sillä on kuitenkin myös nurja puolensa. Royal Society for Public Health -laitoksen tutkimuksen mukaan Instagram vaikuttaa sosiaalisen median palveluista eniten haitallisesti nuorten ihmisten mielenterveyteen.

Tutkimuksessa huomattiin, että 14-24-vuotiailla palvelun käyttäjillä ilmeni muun muassa ahdistusta, masennusta, unettomuutta ja ruumiinkuvanhäiriöitä. Se lisäsi nuorten keskuudessa myös kiusaamista ja yksinäisyyttä.

Royal Society for Public Health löysi myös positiivisia vaikutuksia. Palvelun myötä ihmisten itsensä ilmaisu, identiteetin löytäminen, yhteisöjen rakentaminen ja tunne-elämän tuki lisääntyi.

Muropaketin uusimmat