Vertailua edeltäjiin ja kilpailijoihin & TouchWiz Nature UX -käyttöliittymä ja sovellukset
Vertailua edeltäjiin ja kilpailijoihin
Ensimmäisen ja toisen sukupolven Galaxy S:n rinnalla GS3 on lähes jättiläismäisen kokoinen. Kaikki kolme ovat olleet julkaisuajankohtanaan suurinäyttöisiä puhelimia. Maaliskuussa 2010 julkaistu Galaxy S on kooltaan 122,4 x 64,2 x 9,9 mm ja painaa 119 grammaa. Sen Super AMOLED -näyttö on kooltaan neljä tuumaa ja tarkkuudeltaan 800×480 pikseliä. Helmikuussa 2011 julkaistu Galaxy S II on puolestaan kooltaan 125,3 x 66,1 x 8,5 mm ja painaa vain 116 grammaa. Sen Super AMOLED Plus -näyttö on kooltaan 4,3 tuumaa ja tarkkuudeltaan edeltäjänsä tapaan 800×480 pikseliä.
136,6 x 70,6 x 8,6 mm kokoinen GS3 on 14,2 mm pidempi, 6,4 mm leveämpi ja 1,3 mm ohuempi kuin ensimmäisen sukupolven Galaxy S. Toisen sukupolven versioon verrattuna GS3 on 11,3 mm pidempi, 4,5 mm leveämpi ja 0,1 mm paksumpi. 133 gramman painollaan GS3 on 14 grammaa GS1:tä ja 17 grammaa GS2:ta painavampi. Suuri 4,8-tuumainen näyttö asettaa toki omat rajoitteensa koon suhteen, mutta Samsung on tehnyt töitä pitääkseen GS3:n mahdollisimman kompaktina. Tästä kertoo se, että näytön koko on kasvanut 22 % edelliseen sukupolveen nähden, mutta ulkomitat ovat kasvaneet vain 16 %.
Rautatasolla järjestelmäpiirin prosessoriytimien määrä on tuplaantunut jokaisessa uudessa Galaxy S -sukupolvessa. Galaxy S:n Hummingbird-järjestelmäpiiri sisältää yhden gigahertsin Cortex-A8-prosessorytimen ja PowerVR SGX540 GPU:n. Galaxy S II:ssa on puolestaan Exynos-piiri sisältäen kaksi 1,2 gigahertsin Cortex-A9-prosessoriydintä sekä Mali-400MP GPU:n. Galaxy S III:n sisällä on Exynos 4212 Quad -järjestelmäpiiri neljällä 1,4 gigahertsin Cortex-A9-prosessorilla sekä Mali-400MP GPU:lla, jonka kellotaajuus on tiettävästi korkeampi kuin GS2:ssa.
GS1:n kameran tarkkuus on viisi megapikseliä eikä sen kaverina ole LED-salamaa. Toisen sukupolven malliin tarkkuus nousi kahdeksaan megapikseliin ja kaveriksi tuli LED-valo. Pienenä pettymyksenä GS3:ssa kameran speksit pysyivät tärkeimmiltä osin samoina, mutta niitä on pyritty parantamaan uusilla lisäominaisuuksilla. Myös akku on kasvanut matkan varrella ja suurin harppaus on tapahtunut viimeisimpään sukupolveen. GS1:n akku on kapasiteetiltaan 1500 mAh, GS2:n 1650 mAh ja GS3:n reilusti molempia suurempi 2100 mAh.
Galaxy S III:n tämän hetken kovin kilpailija markkinoilla on HTC:n One X. Toinen merkittävä HD-näytöllä varustettu malli on Samsungin Googlelle valmistama Galaxy Nexus, joka tuli kauppoihin viime vuoden lopulla. Kaikkia kolmea yhdistää kookas HD-näyttö, muovikuoret sekä Android ICS -käyttöjärjestelmä. Galaxy Nexuksen näyttö on 4,65 tuumainen, One X:n 4,7 tuumainen ja GS3:n 4,8 tuumainen. Ulkomitoissa ei ole suuria eroja – Galaxy Nexus on 1,1 mm lyhyempi, 2,7 mm kapeampi ja 0,3 mm paksumpi kuin GS3. One X on puolestaan 2,2 mm lyhyempi, 0,7 mm kapeampi ja 0,3 mm paksumpi kuin GS3. Galaxy Nexus on kaksi grammaa GS3:a painavampi ja One X puolestaan kolme grammaa kevyempi.
Rautapuolella One X sisältää GS3:n tapaan neliydinsuorittimen, kun taasen Galaxy Nexus käyttää vanhempaa kaksiydinpiiriä. One X:n NVIDIA Tegra 3 -järjestelmäpiiri sisältää neljä 1,5 gigahertsin Cortex-A9-prosessoriydintä sekä GeForce ULP GPU:n. Galaxy Nexuksen sisällä on puolestaan Texas Instrumentsin OMAP 4460 -piiri, joka koostuu kahdesta 1,2 gigahertsin Cortex-A9-ytimestä sekä PowerVR SGX540 GPU:sta. RAM-muistia kaikissa kolmessa on yksi gigatavu.
Kamerapuolella One X vetää raudan osalta niukasti pisimmän korren, sillä sen kahdeksan megapikselin kamerakennon edessä on F2.0-optiikka ja sen apuna on oma kuvaprosessori. Galaxy Nexuksen kameran tarkkuus on vaatimattomampi viisi megapikseliä, mutta se pystyy muiden tapaan tallentamaan 1080p-videokuvaa. Kaikkien kolmen etukamera puolestaan kykenee 720p-materiaalin nauhoittamiseen. One X:n 1800 mAh Litium-polymeeriakku asettuu kapasiteetiltaan GS3:n ja Galaxy Nexuksen 1750 mAh akun välimaastoon.
TouchWiz Nature UX -käyttöliittymä ja sovellukset
Samsung tarjoilee GS3:n yhteydessä Android ICS:n pariksi uuden TouchWiz Nature UX -käyttöliittymän, joka poikkeaa Galaxy S II:n ICS-päivityksen kaverina käytettävästä TouchWiz 4.0:sta. Galaxy S III:n on haluttu selvästi erottuvan uutena lippulaivana ja mukana on visuaalisia uudistuksia sekä uusia ominaisuuksia. Periaate on kuitenkin pysynyt samana aiemmista TouchWiz-versioista – kyseessä on erittäin kattava käyttöjärjestelmän kustomointi.
TouchWiz Nature UX:n lukitusruutu tarjoaa vakioasetuksilla kellonajan ja päivämäärän sekä alareunan neljä pikakuvaketta. Lukitusnäytön ominaisuuksia voi kustomoida haluamakseen asetuksista löytyvän oman alavalikon kautta. Käyttäjä voi mm. lisätä lukitusnäkymään säätiedot ja Yahoon uutispalvelun uutisia. Lukitus avautuu liu’uttamalla sormea ruudulla ja sitä seuraa äänellä varustettu efekti, joka imitoi vedenpinnan koskettamista. Halutessa ääni- ja kuvaefektin saa kytkettyä pois päältä. Ruudun alareunan pikavalinnat aktivoituvat raahaamalla halutun kuvakkeen kohti ruudun keskiosaa.
Kotiruudun alareunasta löytyy nyt oikean kulman kiinteän sovellusvalikon kuvakkeen lisäksi neljä pikakuvaketta, jotka ovat käyttäjän muokattavissa. Alapalkin yläpuolella on pienet pisteet, jotka kuvaavat käytössä olevia kotiruutuja ja näkyvissä olevan ruudun sijaintia. Kotinäkymien selaaminen onnistuu myös ympäri asti, eli oikeanpuolimmaisesta ruudusta näkymä hyppää suoraan vasemmanpuolimaiseen ja päinvastoin. Kotiruutuja on maksimissaan seitsemän ja niitä voi poistaa, lisätä ja järjestellä loitonnetussa muokkausnäkymässä.
Kotiruutujen widgettien ja kuvakkeiden käytössä oleva alue ei hyödynnä erityisen hyvin käytössä olevaa tilaa, sillä se kattaa karkeasti arvioiden vain noin 60 % ruudun alasta. Positiivisena yksityiskohtana Samsung on tehnyt Googlen hakupalkista siirreltävän ja poistettavissa olevan widgetin, toisin kuin vakio ICS:ssä. Näytön alapuolella sijaitsevasta valikkopainikkeesta avautuu vanhempien Android-versioiden tapaan valikko, joka tarjoaa muokkausominaisuuksia sekä suoran pääsyn puhelimen asetuksiin.
Widgettien eli pienoisohjelmien lisääminen tapahtuu GS3:ssa samaan tyyliin, kuin vakio ICS:ssä. Widgetit löytyvät esikatseltavassa muodossa sovellusvalikon pienoisohjelmat-välilehdeltä ja ne ovat raahattavissa haluttuun kotiruutuun. Androidin vakiowidgettien lisäksi tarjolla on liuta Samsungin omia widgettejä. Osa widgeteistä on kooltaan muokattavia. Koon muokkaaminen tapahtuu painamalla widgettiä hetkisen aikaa, jolloin reunoille ilmestyy kehykset sekä pisteen muodossa olevat kahvat.
Sovellusvalikon selaus tapahtuu sivusuunnassa ja viimeiseltä sivulta eteenpäin selatessa näkymä palautuu takaisin ensimmäiselle sivulle, eikä siirry pienoisohjelmat-välilehdelle kuten vakio ICS:ssä. Kuvakkeiden tyyli on muuttunut Androidin vakiokuvakkeiden suuntaan, eikä käytössä ole enää lapsellisen värikkäitä karkki-ikoneita. Käyttäjällä on mahdollisuus järjestää valikon kuvakkeita haluamaansa järjestykseen ja luoda kansioita. Kansion luominen ei onnistu aivan yhtä luontevasti kuin vakio-ICS:ssä (siirtämällä kuvakkeen toisen päälle), vaan yhdelle kuvakkeelle on ensin luotava kansio ja tämän jälkeen siirrettävä muut kuvakkeet kyseiseen kansioon.
Yläpalkista avautuvaan alasvetovalikkoon Samsung on tehnyt omia parannuksiaan. Ilmoitukset ovat vakio-ICS:stä tuttua tavaraa ja ovat tyhjennettävissä joko kaikki kerrallaan tai yksitellen sivusuunnassa pyyhkäisemällä. Asetusvalikkoon pääsee pientä hammaspyöräkuvaketta painamalla. Yläosaan Samsung on sen sijaan toteuttanut rivillisen pikatoimintopainikkeita, joita vakio-ICS:ssä jäi kaipaamaan. Painikkeita on yhteensä kymmenen, joista viisi on kerrallaan näkyvissä. Painikevalikoimaa voi selata sivusuunnassa ja aktivoitu painike on merkitty vihreällä korostuksella. Tarjolla ovat päälle-/poiskytkentämahdollisuus WLANille, GPS:lle, äänille (äänet, värinä ja äänetön), näytön kierrolle, virransäästölle, ilmoituksille, mobiilidatalle, Bluetoothille, ajotilalle ja synkronoinnille.
Koska Samsung ei ole päätynyt käyttämään GS3:ssa Googlen ICS-määritysten mukaista erillistä painiketta näytön alapuolella, avoimien/viimeksi käytettyjen sovellusten näkymän saa esille kotinäppäintä hetken pohjassa pitämällä. Ratkaisu on toimiva, mutta tietyissä tilanteissa pienen hitauden vuoksi ei pärjää ICS:n vakioratkaisulle. Itse näkymässä auki olleet ohjelmat ovat esillä jonossa pienillä esikatseluruuduilla varustettuna. Sovelluksen sulkeminen tapahtuu sivusuunnassa pyyhkäisemällä. Alareunasta löytyy painikkeet koko listan tyhjentämiselle sekä tehtävienhallinnan avaamiselle.
Puhelin- ja yhteystietosovellukset ovat perusrakenteeltaan hyvin vastaavat Galaxy S II:n ICS-version kanssa. Näkymän yläreunassa on neljä välilehteä, joiden sisältö hieman vaihtuu siitä riippuen, onko näytöllä auki puhelintoiminto vaiko yhteystiedot. Puhelinsovelluksen numeronäppäimistö tukee myös yhteystietojen suorahakua sekä yhteystiedon hakua puhelinnumeron avulla. Yhteystietojen puolella sovellus tukee edelleen monien käyttäjien arvostamaa pyyhkäisyominaisuutta, jossa yhteystietoriviä oikealle pyyhkäisemällä puhelin soittaa ja vasemmalle pyyhkäisemällä siirtyy viestin kirjoitukseen. Osoitekirja tukee myös yhteystietojen linkittämistä sekä sosiaalisia yhteisöpalveluita.
Yksi GS3:n älykkäistä uutuusominaisuuksista on Direct Call. Kun se on kytkettynä asetuksista päälle, käyttäjä voi soittaa ruudulla missä tahansa muodossa auki olevaan yhteystietoon nostamalla puhelimen yksinkertaisesti korvalle. Puhelin värähtää ja aloittaa puhelun. Tämän voi tehdä esimerkiksi viestiä kirjoittaessa ja ominaisuus todellakin toimii, kuten on luvattu.
Edellä mainitun Direct Call -ominaisuuden ohella Samsung on ryydittänyt lippulaivaansa myös useammalla muulla uudella eleitä ja liikkeitä hyödyntävällä toiminnolla. Niistä mainostetuimpia ovat Smart Stay ja Smart Alert, joista ensimmäinen seuraa etukameran avulla käyttäjän kasvoja ja jälkimmäinen ilmoittaa värinällä vastaamattomista puheluista ja viesteistä.
Käytännössä Smart Stay ei seuraa käyttäjää jatkuvasti, vaan vilkaisee tilanteen näytön sammutusajan mukaisen syklin välein. Tästä merkkinä yläpalkissa näkyy parin sekunnin ajan pieni silmäkuvake. TaskuMuro piti toimintoa jatkuvasti päällä ja kuukauden käytön perusteella sen hyöty on yleisessä sekakäytössä hieman kyseenalainen. Smart Stay onnistui pitämään näytön päällä useimmiten mallikkaasti, mutta ajoittain valot sammuivat vaikka näyttöä katseltiin. Osasyynä tähän saattoi olla katselukulma tai valaistusolosuhteet, mutta ominaisuuden hyödyllisyys jää kyseenalaiseksi, jos käyttäjä ei voi luottaa sen varmaan toimivuuteen.
Smart Alert on puolestaan tarkoitettu tilanteisiin, jossa puhelimen näytön katselu ei ole suositeltavaa, mutta saapuneista puheluista ja viesteistä olisi hyvä saada tieto puhelimen ollessa äänettömällä. Smart Alert ilmoittaa käyttäjälle tulleista puheluista ja viesteistä värinällä, kun puhelin nostetaan ylös pöydältä. Ominaisuus tuntui toimivan käytännössä ongelmitta, mutta sen tarpeellisuus jäi hieman kyseenalaiseksi, sillä näytön yläpuolella merkkivalo-LED ajaa saman asian.
Yksi julkaisutilaisuudessa mainostetuimmista ”älyominaisuuksista” on S Voice, joka on käytännössä vastine Applen Sirille. Kyseessä on siis assistentti, jolle voi puhua luonnollisesti ja joka vastaa käyttäjälle puheella. Sovellukselta voi kysyä kysymyksiä ja sitä voi pyytää tekemään yksinkertaisia tehtäviä. S Voice tarvitsee toimiakseen nettiyhteyden ja se hyödyntää Wolfram Alphan tietokantoja. Toistaiseksi S Voice tukee kahdeksaa kieltä, joiden joukosta ei vähemmän yllättäen löydy suomea. S Voice aktivoituu kotinäppäintä kahdesti näpäyttämällä.
Käytännön testeissä S Voice toimi vaihtelevasti eikä onnistunut vakuuttamaan kaikilta osin. Puheentunnistus toimii kohtalaisen hyvin, mutta välillä sovellus tulkitsee käyttäjän sanat aivan päin honkia. Syy ei ole pelkästään suomalaisessa rallienglannissa, vaan myös natiivisti englantia puhuvalla henkilöllä oli vastaavia ongelmia. TaskuMuron testeissä ylitsepääsemättömiä ongelmia ilmeni osoitekirjan nimien kanssa ja esimerkiksi viestin lähettäminen suomalaisella nimellä varustetulle henkilölle on lähes mahdotonta. Keskimmäisessä esimerkkikuvassa on päästy poikkeuksellisen pitkälle, vaikkakin käyttäjän tarkoituksena oli kertoa sovellukselle vastaanottajaksi Sampsa Kurri, mutta S Voice tulkitsi sanat ensimmäisen sanan vastaanottajaksi Sampsa ja jälkimmäisen sanan viestiksi ”call me”.
Tiivistettynä toistaiseksi S Voiceen ei kannata asettaa liikaa odotuksia, vaikka se palveleekin melko näppärästi varsinkin yksinkertaisten kysymysten kanssa. Toimintojen ohjaaminen sujuvasti pelkällä puheella vaatii kuitenkin vielä jonkin verran hienosäätöä.
Galaxy S III:n nettiselain on varsin monipuolinen ja toimii erittäin sujuvasti. Sivujen sisältö pääsee oikeuksiinsa HD-tasoisella näytöllä erityisesti näytön ollessa vaaka-asennossa. Selain taitaa kaikki vakiotemput, kuten tekstin uudelleenrivityksen, välilehdet, kirjanmerkit, Flash-sisällön, lukutilan sekä incognito-tilan. Lisäksi selain tukee zoomausta puhelinta kallistamalla, kun molemmat peukalot ovat näytöllä. Kokonäkymää nipistämällä pääsee puolestaan näppärästi selaamaan avoimia välilehtiä. HD- ja FullHD-tasoisten Flash-videoiden pyörittäminen sujuu GS3:n neliydinsuorittimeltä myöskin moitteettomasti. Selaimen päävalikko avautuu näytön alapuolen valikkonäppäimellä, eli käyttäjän ei tarvitse kurotella näytön yläkulmaan.
Multimediaominaisuuksista tärkeimpiä ovat AllShare Play DLNA-sovellus sekä monipuolinen videosoitin. AllShare Play mahdollistaa multimediasisällön toistamisen langattoman kotiverkon välityksellä televisiossa tai tietokoneella DLNA-tekniikan avulla. Videosoitin puolestaan tukee todella laajaa tiedosto- ja kodekkivalikoimaa sekä tekstityksiä. TaskuMuro testasi useita eri tiedostomuotoja ja tarkkuuksia, eikä GS3:lla ollut mitään ongelmia yhdenkään toistamisessa. Lisäksi tekstitysten lisääminen videoihin onnistuu myös manuaalisesti videokansion ulkopuolisesta sijainnista.
Yksi GS3:n julkaisun yhteydessä hehkutetuista erikoisominaisuuksista on Pop up play, joka mahdollistaa videoiden katselemisen samalla, kun puhelimella tehdään jotain muuta. Käytännössä video avautuu omaan pikkuikkunaansa, jota käyttäjä voi siirrellä vapaasti näytöllä. Video toimii täysin sulavasti ja näyttää hienolta, mutta käytännössä ominaisuuden hyödyllisyys todettiin varsin vähäiseksi.
Galaxy S III:n kuvaussovellus muistuttaa varsin pitkälle Galaxy S II:n vastaavaa. Näkymän molemmilta reunoilta löytyy palkit, joihin kameran toiminnot on sijoitettu. Vasemman puolen palkin sisältö on käyttäjän kustomoitavissa. Tarjolla on runsaasti asetuksia sekä kuvausohjelmia ja erikoiskuvaustiloja, kuten HDR-, panoraama- ja sarjakuvaus. Sarjakuvaustila hyödyntää puhelimen tehokasta suoritinta ja kykenee ottamaan jopa 20 kuvan sarjan 3,3 kuvan sekuntinopeudella. Sarjakuvaus mahdollistaa myös ”paras kuva” -ominaisuuden käytön, jossa kamera ottaa kahdeksan peräkkäistä kuvaa ja valitsee niistä parhaimman sekä poistaa haluttaessa muut kuvat.
Kamerasovelluksesta on suora pääsy kuvagalleriaan, joka on perusosiltaan sama, kuin vakio-ICS:ssä. Kuvien katselutilaan Samsung on kuitenkin lisännyt omat mausteensa – Buddy Photo Sharen ja Social Tagin. Galaxy S III:n kuvankatselutila pyrkii tunnistamaan kuvista ihmisten kasvoja ja linkittämään niitä käyttäjän yhteystietoihin. Tunnistus lisää neliön henkilön kasvojen ympärille ja tunnistaessaan ehdottaa henkilön nimeä, jonka käyttäjä voi myös halutessaan vaihtaa oikeaksi. Aluksi neliö on monesti keltainen ja käyttäjän täytyy itse etsiä henkilön nimi osoitekirjasta. Tunnistus oppii lisättyjen tietojen myötä tunnistamaan tuttuja kasvoja paremmin.
Buddy Photo Share -ominaisuus mahdollistaa kuvan nopean lähettämisen yhdellä kertaa kaikille kuvassa esiintyville henkilöille. Lähetystavan voi valita jokaisen henkilön kohdalla erikseen sähköpostin ja multimediaviestin välillä. Social Tag puolestaan mahdollistaa kuvissa esiintyvien tunnistettujen ihmisien kanssa viestittämisen ja heidän Facebook-tiliensä tarkistamisen suoraan galleriasta käsin. Pienen totuttelun jälkeen GS3:n kasvojentunnistus alkoi toimia kohtalaisen hyvin, kunhan henkilön kasvot näkyvät suht edestä päin ja ilme on edes jossain määrin normaali.
Tiivistettynä TouchWiz Nature UX on onnistunut askel entistä käytettävämpään suuntaan. Ulkoasu on rauhoittunut ja ylimääräistä visuaalista kikkailua on onneksi vältetty. Monia vakio-ICS:n puutteita, kuten alasvetovalikon pikavalintojen uupuminen, kotiruudun kiinteä hakupalkki ja virtuaaliset toimintonäppäimet, on korjattu TouchWizissä. Lisäksi on ollut Samsungilta järkevä päätös korvata vakio-ICS:n yläkulman valikkopainike näytön alapuolelta löytyvällä ”vanhanaikaisella” fyysisellä valikkonäppäimellä. Suurin osa Samsungin omista sovelluksista on toimivia, vaikka osa erikoistoiminnoista onkin käytännön kannalta hieman turhia. Mielenkiintoisin kysymys kuitenkin kuuluu – olisiko vähemmälläkin kustomoinnilla päästy vastaavaan lopputulokseen? Raskas kustomointi nimittäin tarkoittaa yleensä pidempiä päivitysviiveitä.
