Arvostelu Gangs of Sherwood on ankea yhdistelmä Robin Hoodia ja steampunkia
Kuva: © Nacon
Gangs of Sherwood on kehno co-op-peli, jonka yhdistelmä Robin Hoodin seikkailuja ja steampunkia ei onnistu vakuuttamaan millään osa-alueella.
Julkaisupäivä: 17.11.2023
Studio: ArtePiazza
Julkaisija: Nintendo
Saatavilla: Switch
Pelaajia: 1
Ikäraja: 7
Peliä pelattu arviota varten: noin 13 tuntia
Gangs of Sherwoodissa steampunk-versiot Robin Hoodista, Maid Marianista, Little Johnista ja Friar Tuckista ottavat yhteen Nottinghamin sheriffin ja tämän joukkojen kanssa. Pelaaminen onnistuu yksin, tai yhdessä yhteensä neljän pelaajan PvE-co-opina.
Tyylillisesti Gangs of Sherwood on kuin sarjakuvamainen yhdistelmä Dishonoredia ja lastensatuja. Peli yhdistelee sekalaisella tavalla värikkyyttä ja taustatarinan alleviivaamaa ankeutta ja surkeutta, jota Nottinghamin joukot ovat maahan tuoneet. Kun päähenkilöt vitsailevat kornilla dialogilla samalla kun puista roikkuu hirtettyjä ruumiita, ei yhdistelmä oikein toimi.
Kuva: © Nacon
Pelin grafiikat näyttävät kyllä hyviltä, mutta kun tyyli on mitä on, menee grafiikoihin käytetty työ hukkaan. Ongelmat jatkuvat myös UI-suunnittelun puolelle. Pitkään aikaan minkään pelin käyttöliittymä ei ole ollut yhtä sekava värien ja numeroiden lottokone, jossa kombomittarit ja muut välkkyvät ja ärsyttävät elementit peittävät alleen kaiken muun.
Muuten peli toimii teknisesti hyvin, mikä on sinällään yllätys – juuri heikko ruudunpäivitysnopeus, bugit ja muut tekniset ongelmat ovat olleet monien julkaisujen ongelma, mutta Gangs of Sherwood on teknisesti varsin laadukas peli.
Gangs of Sherwoodin tarina ja dialogi ovat niin karmivaa suttua, että peli olisi aidosti parempi ilman niitä. Ääninäyttely on yllättävänkin onnistunutta, se ei vain pelasta mitään, kun dialogi ja käsikirjoitus ovat kelvottomia. Päähenkilöiden keskinäistä vitsailua ei voi edes skipata, ja välillä kuulokkeet tekee mieli repiä korvilta, ettei läpänheittoa tarvitsisi kuunnella.
Kuva: © Nacon
Pelimekaniikat eivät pelasta
Kaiken muun pahan voisi antaa anteeksi, jos Gangs of Sherwood olisi edes hauska peli mukaansatempaavilla pelimekaniikoilla. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole. Peli onnistuu viihdyttämään ensimmäiset 30 minuuttia, mutta sen jälkeen se on jo näyttänyt kaiken mitä sillä on tarjota.
Kamppailu toistaa samoja hyökkäysliikkeitä alusta loppuun saakka, ja taantuu heti alkumetreillä aivottomaksi hyökkäysnapin hakkaamiseksi. Korkeimmalla Heroic-vaikeustasollakin Gangs of Sherwood on niin naurettavan helppo peli, että sen voisi kuvitella olevan tehty lapsille – puista roikkuvat ruumiit ja muut kauheudet kuitenkin karkottavat pelin parista myös nuoret pelaajat.
Edes pomovastukset eivät anna pelaajille mitään järkevää vastusta. Pelihahmot kasvavat hyvin nopeasti aivan ylivoimaisiksi, mikä tekee jo valmiiksi helposta pelistä vieläkin helpomman. Kun samoja vihollistyyppejä rökittää samoilla hyökkäysliikkeillä toisiaan muistuttavissa tasoissa, ilman että edes juoni tai dialogi tarjoaisivat ripaustakaan hupia, ei Gangs of Sherwoodista pysty nauttimaan millään osa-alueella.
Vaikka Gangs of Sherwoodin pelaaminen on periaatteessa mahdollista myös yksin, ei kokemusta voi suositella millään tapaa. Kavereiden kanssa pelleily ja juttelu pelin taustalla on paras ja samalla ainoa tapa nauttia Gangs of Sherwoodista, ja jos se otetaan pois, ei jäljelle jää oikein mitään.
Gangs of Sherwoodissa on nähtävissä ripaus potentiaalia. Jos pelin sekalainen tyyli saataisiin yhtenäistettyä, kamppailu olisi monipuolisempaa ja haastavampaa, ja käsikirjoituksessa olisi mitään järkeä, voisi kyse olla ihan miellyttävästäkin co-op-pelistä. Silloin pelin tekninen toimivuus ja tyylikkäät grafiikat voisivat päästä oikeuksiinsa.
GANGS OF SHERWOOD
”Gangs of Sherwood ei loista millään osa-alueella, eikä itseään toistava kamppailu viihdytä edes kavereiden kanssa koettuna.”
