Robots (GC, pc, PS2, Xbox)

Dvd:llä Suomessa julkaistava Robots on klassinen amerikkalainen tarina yrittämisestä ja menestymisestä ongelmista huolimatta. Usealla alustalle julkaistussa lisenssipelissä keksijänurasta haaveilevan nuoren Rodney Copporbottomin ja tämän valmistaman lentävän Wonderbotin seikkailut ovat kääntyneet yllätyksettömästi samantekeväksi kolmannesta persoonasta kuvatuksi tasohyppelyksi, joka olisi kaivannut päähahmoltaan löytyvää kekseliäisyyttä.

Kierrätettyä ja varastettua

Kehittäjät ovat menneet lähes poikkeuksetta sieltä, missä aita on matalin ja kähveltäneet peli-ideansa röyhkeästi lukuisista tasohyppelyklassikoista. Ratchet & Clankista on kuitenkin viety ideoita lähes rikollinen määrä aina kerättävästä metalliromusta pyörivään asevalikkoon. Ironisesti elokuvan ja pelin päävastustajan nimi onkin Ratchet.

Samaisesta tasohyppelypelien uusklassikosta on peräisin myös Rodneyn romuase, jolla voi ampua joko lonkalta kolmannesta persoonasta kuvattuna tai tarkemmin ensimmäisen persoonan avulla. Panoksien virkaa toimittavaa romua löytää lojumasta ympäri kenttiä sekä piilotettuna laatikoihin ja muihin mukiloitaviin esineisiin. Vihollisetkin leviävät tuhoutuessaan metallikappaleiksi, joten kerättävä materiaali ei lopu heti kesken. Romu käy myös rahasta tallennuspisteinä toimivissa tietokonepäätteissä ja robottikaupassa. Halutessaan erilaisia panoksia, apuvälineitä tai vaikkapa elokuvaversion tekemisestä kertovia videoita kannattaakin käyttää pääasiallisena aseenaan jakoavainta, ja säästää pultit shoppailua varten.

Muodin mukaan Robotsissa lähes kaikki tasoloikinnasta poikkeava toiminta on tilanteeseen sidottua, tai kuten hieno termi kuuluu, kontekstiherkkää. Toisin sanoen ystävällisiin robottikansalaisiin törmätessä ruutuun ilmestyy keskusteluikoni, jakoavainta kaipaavissa kohdissa taas toisenlainen merkki pongahtaa esiin. Kummassakin tapauksessa toiminta onnistuu kätevästi samalla napilla.

Kerää kaikki!

Elokuvan juonta seurataan löyhästi. Pelissä sekoitetaan tapahtumien ja hahmojen esittelyn järjestys keinotekoisesti, jotta peliaikaan saadaan tarvittavaa pituutta. Positiivisena puolena Rodneyn tarina aukeaa sekä elokuvan nähneelle että näkemättömälle pelaajalle. Peliosioiden välissä katsellaan elokuvasta nostettuja animaatiopätkiä, joiden päällä kertojaääni selittää englanniksi rauhallisesti ja tarkasti juonen kulkua.

Robotsin pelillisen rungon muodostavat tehtävät, jotka toistavat pakkomielteenomaisesti erilaisten palasten ja osasten keräämiskaavaa. Vaihtelua tarjotaan aivan liian harvoin, eikä se korvaa työltä tuntuvaa ravaamista piilotettujen esineiden parissa. Kun joihinkin tehtäviin on lisätty vielä aikaraja, ja kamerakin tuottaa klaustrofobisia oireita, konsolin virtakatkaisimeen kurottaminen alkaa tuntua parhaalta vaihtoehdolta.

Elokuvan ja samoin pelin parasta antia ovat ehdottomasti pod-kuulaosuudet. Erikoisen ajoneuvon tehtävät vaihtelevat kilpa-ajoista ja Robot Cityn eri paikkojen välisestä navigoinnista Marble Madnessista ja Super Monkey Ballista lainaaviin monimutkaisiin kuularatoihin, joissa tasapainotellaan kapeilla reiteillä ja matkataan vuoristoratamaisissa tunneleissa ja kuularadoilla. Pod-osuudet jaksavat kuitenkin kiehtoa vain aikansa, sillä pakollinen esinemetsästys nostaa päätään myös kuulalla liikkumisessa.

Lisenssipelirintamalta ei mitään uutta

Korkeat tuotantoarvot näkyvät ja etenkin kuuluvat, kuten lisenssipeliltä osaa olettaakin. Orkesterimusiikki pauhaa taustalla, mutta valitettavasti pelissä ei kuulla tähtiääninäyttelijöitä elokuvan alkuperäisestä saati suomalaisesta versiosta. Robin Williamsin tai Andre Wickströmin äänet olisi suonut mielellään myös peliin. Jälkimmäinen olisi myös merkinnyt, että peli olisi käännetty suomenkielelle. Dubbaus olisi jälleen kerran sopinut nuorempaan pelaajakuntaan vetoavaan nimikkeeseen.

Visuaalisesti Robots on taiten työstetty paketti. Grafiikka on värikästä ja uskollista elokuvalle, vaikka PlayStation 2:lla pelimoottorin vajavaisuudet näkyvät sotkuisina tekstuureina ja väräjävinä objektirajoina. Muuten pelimoottori on sutjakka ja kykeneväinen mallintamaan yhtä lailla Robot Cityn metropolismaiset maisemat kuin sisäkentätkin. Robottivalikoima on mukavan laaja sekä vastustajien että Robot Cityn ystävällismielisten kansalaisten puolella, vaikka järin karismaattisia metallikasoja ei eteen eksykään. Rodneykin jää kovin etäiseksi. Päähahmo ei nimittäin pelin aikana turhia turise. Apurina toimiva lentävä pikkurobotti hoitaa supliikkipuolen vääntämällä kuivia vitsejä ja ”scraptacular!” tyylisiä väsyneitä heittoja.

Robots on elokuvaesikuvansa tavoin sisällöltään aivan liian sovinnainen noustakseen millään lailla edukseen vastaavien tuotosten harmaasta massasta. Tehtävien yksitoikkoisuus ja tekniset pikkuviat härnäävät lisäksi siinä määrin, ettei peliä voi suositella kuin kovahermoisille Robots-faneille, jos sellaisia ylipäätään on olemassa.