Tiger Woods PGA Tour 13 (PS3, Xbox 360)

11.07.2012 16:00 Kalle Laakso

Tekijä: Tiburon
Julkaisija: Electronic Arts
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PlayStation 3, Xbox 360
Pelaajia: 1-4 (samalla koneella), 2-4 (internetissä)
Pelin kotisivut: http://www.ea.com/fi/tiger-woods
Arvostelija: Kalle Laakso

Golf-pelit eivät ole uusin juttu pelimaailman historiassa, ja yksi golf-pelisarja on sinnitellyt vuodesta toiseen tuoden virtuaaliviheriöt olohuoneisiin. EA ei tee tänäkään vuonna poikkeusta, joten jo kolmatta vuosikymmentä jatkuvan sarjan parissa päästään purkamaan pahimmat draivihimot tyylikkäästi kotisohvilla.

Jo pidemmän aikaa EA:n vuosittaisjulkaisuksi kuuluneet Tiger Woods PGA Tour -pelit ovat polkeneet paikoillaan muutaman vuoden ajan. Uudistuksia pelimekaniikkaan ja pelimoottoriin ei ole juuri nähty, mutta sarjan uusin kuopus, Tiger Woods PGA Tour 13 ottaa kuitenkin otetta pari astetta realistisempaan suuntaan. Tämä on Tiburonilta hyvä ratkaisu, sillä muutokset tuovat pelisarjaan kummasti uutta eloa.

Tiger ei ole hellä, jos tutustut pelisarjaan ensimmäistä kertaa. Pelissä ei ole varsinaista harjoitusmuotoa, vaan ainoat avut saa ennen lyöntiä peliselostajalta ääneen ja tekstiplakaatilla. Nihkeää. Lyöntiään saa hieroa kuntoon lukuisia kertoja, eikä taitavinkaan chippaaja saa tiukimmassa tilanteessa palloaan helposti kuin greenin vieressä olevaan bunkkeriin. Vaikeusastetta saa sentään säädettyä. Helpoimmilla pallon kaarteen näkee esimerkiksi putatessa valmiiksi, jolloin pelistä tulee letkeämpää puoliautomaattista pallon liikuttamista, kun taas vaikeammilla asteilla pienikin virhe näkyy samantien lyönnissä.

Haastetta kaipaaville peli ei jätä mitään toivomisen varaa, ja lyönneissä täytyy nyt ottaa huomioon myös lyönnin liikkeen nopeus. Lyöntien lopputulokseen vaikuttaa myös jalkojen asento, pallon osumakohta, tuuli ja kentän maasto, joten keskittymistä tarvitaan kaikilla osa-alueilla. Pesunkestäville faneille peli antaa mahdollisuuden pelata myös Kinectillä ja Playstation Movella.

Piste tiin päälle

Pelimuodoissa ei ole tapahtunut mitään mullistavaa. Parasta antia on oman golffaajan ura amatööristä ammattilaiseksi, kun pelaaja aloittaa lyhyistä ja helpoista amatöörikisoista edeten pikkuhiljaa maailmanlistan kärkeen ja The Masters-turnaukseen. Hyvää ja riittoisaa viihdettä.

Aavistus syvyyttä saadaan oman golffaajan kehittämisellä. Peli palkitsee pelaajaa lähes jokaisesta onnistuneesta lyönnistä kokemuspisteillä, joita voi käyttää hahmon taitoihin. Menestys turnauksissa ja sponsoritilaisuuksissa tuo palkinnoksi pelaajalle uusia varusteita, millä saa parannettua hahmonsa taitoja myös jonkun verran – uusi draiveri tuo jo mukavasti lisää voimaa, rautamailan saadessa tarkkuutta.

Uusi pelimuoto on Legacy Challenge. Pelaaja pistetään itse herra Tigerin saappaisiin kokemaan golf-legendan uran kohokohtia. Kymmenen eri vaiheen väliin mahtuu monia vuosia, pelitilan alkaessa lupaavan pikku-Tigerin ajoista jatkaen sitten tulevaisuuteen vuosiin 2014-2017. Legacy Challenge on ihan kivaa puuhastelua varsinkin alussa. Nuorella Tigerilla pallo ei lennä niin kauas kuin aikuisena, ja maailmanhuipun taidot odottavat kaukana tulevaisuudessa.

Moninpeli ei uutta tuo. Peli tyrkyttää alusta asti liittymistä kerhoon, minkä jälkeen pelaaja voi vertailla tilastojaan muiden kerhon jäsenten kanssa. Sekä turnauksiin että yksittäiskierroksille pääsee joko kerhon sisällä kavereiden kanssa, tai ulkopuolisten kanssa. Kaikkia 16 kenttää pääsee pelaamaan samantien niin yksin että netissä, mutta vain verkossa pääsee avaamaan suljettuja ratoja, jotka avaavat porttejaan pelin omalla, kaikista pelimuodoista kertyvällä valuutalla. Kenttien hinnoista tosin voi olla montaa mieltä, ja vähemmän pelaavat saavat pistää viheriöihin ihan oikeita euroja halutessaan ne kerralla auki. Ominaisuus kokonaisuudessaan ei miellyttänyt allekirjoittanutta yhtään, vaikka palkitsevaa se tietysti on. Yksin- ja moninpeli olisi silti parempi pitää erillään toisistaan, mistä satunnaiselle nettipelaajalle jäisi kokonaisuutena parempi pelikokemus.

Hole in One.

Tiger Woods PGA Tour 13 on onnistunut suunta parempaan päin, pelisarjan polkiessa paikoillaan jo muutaman vuoden. Tarjolla on myös tasaisen tuttua laatua niin graafisesti kuin äänineenkin. Selostus on tarpeeksi puisevaa pitämään golfin ystävien tunnelman huipussaan, eikä fysiikkamallinnus viilailuja kaipaa. Markkinoilla kun ei ole ollut kunnon kilpailijaa vuosiin, joten pelin uudistukset ovat tervetulleita. Tiger 13:sta voi suositella rauhallisempia vaihtoehtoja ja uusia pelikokemuksia etsiville, mutta kärsivällisten pelaajien pelihyllyyn.