Pelaajien talvisota tutkijoiden silmin
Äskettäin julkaistu Talvisota-peli on herättänyt huomiota myös historiatutkijoiden keskuudessa. Vaikka Talvisota: Icy Hell onkin perinteikästä reaaliaikaista naksusotimista, niin siinä on myös tavallista naksusotaa tuhdimpi annos aitoa historiaa. Joten mitä historioitsijat ja tutkivat ovat pelistä mieltä?
Tutkija Petri Saarikoski Turun Yliopistosta kirjoitti Talvisodasta artikkelin historia- ja kulttuuritutkijoiden Agricola-verkkopalveluun, joka julkaisee muun muassa arvosteluja historia- ja kulttuuritutkimuksellisesti tärkeistä teoksista.
Artikkelin voi lukea täältä: Peliharrastajat talvisodan taistelukentillä.
Mielenkiintoinen juttu ja näkökanta:
Talvisota: Icy Hell voidaan luokitella historiapeliksi, jolla tarkoitetaan tutkimuksellisessa mielessä tavallisesti peliä, joka jollain tavoin esittää ja kommentoi menneisyyden tapahtumia ja ilmiöitä. Digitaalisten pelien ja historian monimutkaista suhdetta ovat tutkineet esimerkiksi Jaakko Suominen ja Anna Sivula. Historiapelien tyypillisimmäksi alalajiksi määritellään epookkipelit, jotka sijoitetaan johonkin historiallisesti merkittävään tilanteeseen tai ajanjaksoon. Ei ole yllättävää, että tavallisesti epookkipelien aiheet koskettelevat konflikteja, sotia tai muita valtataisteluita. Normaalisti historiapelin viehätys johtuu niiden kontrafaktuaalisuudesta, eli mahdollisuudesta pelata peliä todellisen historiakulun vastaisesti, mikä mahdollistaa myös vaihtoehtoisten tapahtumakulkujen arvioinnin.
Kontrafaktuaalisuuden viehätysvoimalla ratsastavien epookkipelien toisena puolena ovat enemmän historiallisen faktatiedon digitaaliseen tarkkaan uusintamiseen tähtäävät rekonstruktiopelit. Normaalisti näissä peleissä historialliset tapahtumat ja ilmiöt keskittyvät usein taistelujen ja konfliktien pilkun tarkkaan mallintamiseen. Rekonstruktiopelien suurimmat ystävät löytyvät siksi lähinnä raskaiden simulaatio- ja strategiapeliharrastajien keskuudesta.
…
Toisinaan rekonstuktiopeli yritetään kytkeä osaksi historiallista kontekstia, jolloin esimerkiksi pelin yhteyteen kerätään tietosanakirjamaista tekstiä kertomaan sen historiallisista viittaussuhteista. Vaikka Talvisota: Icy Hell ei mielestäni täytä täysin rekonstruktiopelin vaatimuksia, on siinä ainakin pyritty luomaan historiallisesti taustoitettu peliympäristö. Lähinnä tämä näkyy siinä, että tekijät ovat lähestyneet aihetta keräämällä pelin yhteyteen faktatietoa ensyklopedian muodossa. Osittain tästä syystä peliä markkinoidaan Suomessa myös ”opetuspelinä”. Pelin opetuksellinen puoli tulee nimenomaan korostuneesti esiin, jos sitä luokitellaan rinnakkain minkä tahansa talvisodasta kertovan tietoteoksen rinnalla. Tässä suhteessa pelin vahvuudet tuntuvat korostuvan nimenomaan talvisodan taisteluiden historiallisen faktatiedon ja viihteellisen pelikerronnan välisessä vuorovaikutuksessa. Talvisota: Icy Hell ei tarkastele tapahtumaa vain suomalaisten näkökulmasta, vaan se tuo tasa-arvoisesti mukaan myös neuvostoliittolaisen tulkinnan. Tämä on ainakin Suomessa poikkeuksellista, sillä populaarikulttuurin tuotteet, kuten vaikkapa Parikan Talvisota-elokuva, ovat tässä suhteessa olleet vahvasti osa kansallista historiankirjoitusta. Lähdekritiikin ja laajemman perspektiivin tuominen mukaan voidaan näin ollen pitää tervetulleena lisänä, sillä nämä puolet unohtuvat herkästi historiapeleissä.
Lue juttu: Peliharrastajat talvisodan taistelukentillä.
Lisää aiheesta
Palaa talvisodan jäiseen helvettiin
Lue myös
EA: halusimme viehättävän naisen, emme tissejä ja persettä teräsbikineissä
Neronleimaus Japanista: pelisäästöpossu innostaa säästämään
