IDF Fall 2005

Muropaketti vieraili elokuussa San Franciscossa Intel Developer Forum 2005 -tapahtumassa, joka järjestetään nykyään joka kevät ja syksy. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana Intelin johtajat puhuivat Keynote-esityksissä alan suuntauksista ja yrityksen tuotteista sekä lisäksi lehdistölle oli tarjolla yksityiskohtaista tietoa tulevaisuuden suunnitelmista. Ohjelmisto- ja laitekehittäjille Intel tarjosi lähes 150 luentoa, joissa käytiin läpi nykyisten ja tulevien tekniikoiden saloja. Lisäksi mukana menossa oli useita muita yrityksiä kertomassa lähinnä yhteistyöstään Intelin kanssa.

Tapahtuma järjestettiin Moscone Centerissä, joka on aivan San Franciscon keskustassa. Parin korttelin päässä sijaitsee tunnettu Union Square, joka on yksi kaupungin kaupankäynti- ja kulttuurikeskuksista.

Tässä artikkelissa kertaamme pikaisesti, mitä Intelin avainhenkilöillä oli Keynote-esityksissään kerrottavana, käymme läpi VIIV-brändin sekä Intelin seuraavan sukupolven mikroarkkitehtuurin ja lopuksi tarkastelemme vielä ensi vuoden prosessorisuunnitelmia. Bonuksena mukana on myös uutta tekniikkaa ATIlta ja Microsoftilta.

Paul Otellini: ”Growth is back”

Intelin toimitusjohtaja Paul Otellini piti luonnollisesti Keynote-esityksensä ensimmäisenä heti avauspäivän aamuna. Kyseessä oli Otellinin ensimmäinen Keynote Intelin toimitusjohtajana, joksi hänet nimitettiin tämän vuoden huhtikuussa. Otellini on Intelin ensimmäinen toimitusjohtaja, jolla ei ole insinööritaustaa.

Otellini aloitti Keynotensa videolla, jossa tehtiin selväksi ettei IT-ala kuollut kuplan puhkeamiseen. Keynoten pääteema olikin: ”Growth is back”. Otellinin Keynoten taustalla pyörineitä dioja ei koskaan tullut julkiseen jakeluun, joten alla muutamia kuvia niistä paikan päältä.

Otellinin mielestä nyt ollaan siirtymässä käyttöön keskittyvään tiedonkäsittelyyn ja voittajiksi selviävät ne, jotka pystyvät luomaan tekniikoita, jotka täyttävät kuluttajien tarpeet. Intel oli 60- ja 70-luvuilla pääasiassa muistiyritys, joka keksi DRAM-muistit ja tuotti flash-muisteja. 80- ja 90-luvuilla Intel myi mikroprosessoreita ja nyt Otellini haluaa nähdä yrityksen keskittyvän alustoihin (Platform).

Vuoden 2005 alussa Intelin sisällä tapahtui huomattavia uudelleenjärjestelyitä ja jatkossa se ei enää keskity tiettyihin tuoteryhmiin kuten prosessoreihin tai piirisarjoihin, vaan juurikin eri alustoihin. Alustat jaotellaan käsittämään viisi eri osa-aluetta, jotka ovat Mobility, Digital Home, Digital Enterprise, Channel Platforms ja Digital Health. Otellinin mukaan nämä kaikki osa-alueet keskittyvät samaan asiaan eli ymmärtämään, mitä käyttäjä tarvitsee. IDF Fall 2005 -tapahtuman aikana jokaisesta osa-alueesta pidettiin Keynote-esitys ja nähtiin reilusti luentoja.

Seuraavaksi Otellini alkoi pohjustamaan Intelin seuraavan sukupolven mikroarkkitehtuurin julkaisua. Aikasemmin Intel on keskittynyt lähestulkoon vain tuomaan entistä korkeammilla kellotaajuuksilla toimivia prosessoreita markkinoille, koska Pentium 4:n Netburst-arkkitehtuuri oli suunniteltu skaalautumaan korkeille kellotaajuuksille. Tästä syntyi kuitenkin merkittäviä ongelmia muun muassa lämmöntuoton ja tehonkulutuksen kanssa. Otellini kertoikin, että Intel pyrkii jatkossa kehittämään tuotteitaan uuden mittapuun mukaan, joka on suorituskyky wattia kohden (performance per watt).

Otellinin mukaan performance per watt -ajattelutapaa aloitettiin lähestymään Banias-arkkitehtuurin myötä vuonna 2003 ja se sai jatkoa Dothan-prosessorin muodossa. Vuoden 2006 alussa Intel esittelee Yonah-prosessorin, jonka Otellini kertoo tuovan kaksi kertaa paremmin performance per watt -suhteen, kuin alkuperäinen Banias. Nykypäivänä kaikki katseet kohdistuvat kuitenkin kaksi- tai useampiytimellisiin prosessoreihin, johon kelkkaan myös Intel on täysin siirtynyt. Otellinin mukaan tämä ajattelutapa mahdollistaa suorituskyvyn parantamisen ilman energian tuhlaamista, joka oli GHz-ajattelutavan vakava haittapuoli.

Seuraavan sukupolven mikroarkkitehtuuri perustuu nykyisten Netburst- (Pentium 4, Xeon) ja Banias-arkkitehtuurien (Pentium M) parhaisiin ominaisuuksiin. Arkkitehtuurille ei ole vielä virallista nimeä, joten se tunnetaan toistaiseksi nimellä Intel’s Next Generation Microarchitecture. Vuoden 2006 toisella puoliskolla julkaistavat uuteen arkkitehtuuriin perustuvat prosessorit tunnetaan mobiilipuolella koodinimellä Merom, työpöytäpuolella Conroe ja palvelissa Woodcrest.

Uusi Intel’s Next Generation Microarchitecture tuo Otellinin mukaan Merom-prosessorin myötä mobiilipuolelle kolme kertaa paremman performance per watt -suhteen, kuin alkuperäinen Banias-prosessori. Työpöytäpuolelle vastaava luku on jopa viisinkertainen verrattuna ensimmäiseen Pentium 4 Northwood -prosessoriin. Palvelinpuolella Woodcrest tarjoaa kolmikertaisen parannuksen Xeon Nocona -prosessoreihin verrattuna.

Ennen seuraavan sukupolven mikroarkkitehtuuriin siirtymistä luvassa on Yonah-, Presler-, Cedar Mill-, Sossaman- ja Dempsey-prosessorit, jotka perustuvat vielä vanhoihin Netburst- ja Banias-mikroarkkitehtuureihin, mutta ovat valmistettu uudella 65 nm:n tekniikkalla. Tällä hetkellä Intel valmistaa 300 mm:n piikiekkoja neljässä tuotantolaitoksessa, mutta vuoteen 2007 mennessä käyntiin pyörähtää vielä kolme uutta tehdasta Irlannissa ja Arizonassa. Siirtyminen 65 nm:n valmistustekniikkaan tulee tapahtumaan Intelin mukaan nopeammin kuin aikoinaan siirtyminen 90 nm:n valmistustekniikkaan.

Otellini esitteli myös Intelin prototyypin Handtop-konseptista, jonka tehonkulutus olisi vaivaiset 0,5 wattia. Laitteessa on muun muassa viiden tuuman näyttö, koko päivän kestävä akku, Wi-Fi- ja WiMAX-yhteydet, USB-liitännät sekä näppäimistö. Uuden arkkitehtuurin myötä tavoitteena on tuoda markkinoille tuotteita joissa on 10 kertaa alhaisempi tehonkulutus, kuin vuoden 2006 vähävirtaisissa kannettavissa tietokoneissa.

Lopuksi lavalle tuli vieraita muun muassa Googlesta kertomaan yrityksen palvelintarpeista sekä esittelemään Google Earth -sovellusta. Googlen mukaan heidän ongelmansa eivät ole kalliit laitehankinnat, vaan palvelimien ylläpitämisestä koituvat kustannukset muun muassa sähkölaskun muodossa. Seuraavaksi lavalle saapui Lenovon toimitusjohtaja Steve Ward kertomaan, kuinka Intelin *T-tekniikoita, jotka käsittävät LT-, VT- ja iAMT-ominaisuudet, voidaan käyttää yritysmaailmassa hyväksi. Esityksessä pois päältä olleeseen kokoonpanoon asennettiin käyttöjärjestelmä verkon välityksellä iAMT-ominaisuutta käyttäen. Viimeinen vieras esitteli Community PC -tietokonetta, jonka virtalähteenä toimi auton akku. Kyseessä on kehitysmaihin tarkoitettu konsepti, joissa sähkökatkot ovat yleisiä ja saattavat kestää jopa tunteja. Lopuksi mainittakoon, että Otellinin esityksen aikana isoilla kankailla pyörineet diat tulivat Merom-prosessoriin perustuneelta kannettavalta.

Mobiiliosaston Sean Maloney piti ensimmäisen päivän toisen Keynote-esityksen, joka käsitteli luonnollisesti mobiili- ja verkkoasioita. Pääteemoina olivat vuoden 2006 alussa julkaistava uusi Centrino-alusta eli Napa sekä Intelin suunnitelmat PDA/matkapuhelin-alustoista. Lisäksi juttua riitti Wi-Fi- ja WiMax-tekniikoista sekä lavalla vieraili muun muassa Ciscon edustaja kertomassa uusista VOIP-ratkaisuista.

Maloney esitteli seuraavan sukupolven Monahans-prosessorin, joka on suunniteltu PDA-laitteisiin sekä matka- ja älypuhelimiin. Näytillä oli 1248 MHz:n kellotaajuudella toiminut ARM Xcale -ydin, joka pyöritteli demoalustalla H.264-videota kannettavan tietokoneen ruudulla. Sean painotti, ettei Intel enää ensisijaisesti halua kehua korkeilla kellotaajuuksilla, mutta tässä tapauksessa hän teki poikkeuksen.

Toinen demonstraatio oli maailman ensimmäinen DVBH-esittely (Digital Video Broadcast Handset), jossa viisi videokanavaa streamattiin Pittsburghista satelliitin välityksellä kahteen PDA-laitteeseen sekä yhteen kannettavaan tietokoneeseen. Laitteet oli varustettu DiBcomin piirillä.

Pat Gelsinger: Digital Enterprise Group

Toisen päivän avasi Intelin Digital Enterprise Groupin johtajan Pat Gelsingerin Keynote-esitys. Gelsingerin esitys vaelteli aiheesta toiseen vähän turhankin nopeasti, sillä ilmeisesti asiaa oli paljon ja aikaa vähän. Lopputuloksena oli melko sekava esitys.

Piakkoin Intelin prosessoreissa nähtävä rautapohjainen Virtualization Technology -ominaisuus esiteltiin käytännössä siten, että yhdessä kokoonpanossa ajettiin VMWaren ESX-ympäristössä Windows 2003 Server-, Red Hat Linux- ja Windows NT -käyttöjärjestelmiä. Windows NT kaadettiin sinisen ruudun saattelemana ja kaksi muuta käyttöjärjestelmää pyörivät taustalla täysin normaalisti. Gelsingerin mukaan VT tulee jatkossa olemaan yksi Intelin alustojen ydinominaisuuksista. Lisäksi esityksessä käytiin läpi Intelin tulevia palvelinalustoja ja mainittiin sivulauseessa Tulsa-palvelinprosessorista, joka sisältää 16 megatavun L3-välimuistin ja 1,3 miljardia transistoria. Myös Itanium 2 -ratkaisuja kehuttiin ja käytännön esimerkkinä kerrottiin, kuinka palvelimia käytetään hyväksi öljynporauksessa esiintymien virtauksien ennustamisessa.

Justin Rattner: Research & Development

Kolmannen päivän Keynote-esityksen piti Intelin tutkimus- ja kehitysosaston Justin Rattner. Esityksessä käytiin läpi Intelin lähitulevaisuudessa markkinoille tulevia keksintöjä ja tekniikoita sekä muutamia hieman pidemmälle tähtäimelle suunniteltuja ratkaisuja. Esityksessä nähtiin muun muassa palvelinhuoneen käyttäytymistä muuttuvissa olosuhteissa, hahmontunnistusta, sijainnin paikallistamista ja tietoturvaa.

Mielenkiintoisin demo oli nykyemolevyn perinteisen virransyötön korvaaja eli CMOS-piiriin implementoitu jänniteregulointi. Prosessorit pystyvät vaihtamaan jännitetilaansa niin nopeasti, että nykyiset ohjauspiirit eivät yksinkertaisesti pysy perässä. Tästä seuraa auttamatta melkoinen tehohäviö.

Rattner esittelikin ratkaisua, jossa yhteen kotelointiin oli integroitu Pentium M 738 -prosessori, Intel 855GM -piirisarja sekä 100 MHz:n kellotaajuudella toimineeseen CMOS-piiriin rakennettu jänniteregulointi.

CMOS-piirillä toimiva virransyöttö on sen verran nopeampi, että jännitetasoja pystytään vaihtamaan tarpeeksi nopeasti prosessorin määrämässä tahdissa. Kyseisen ratkaisun avulla Intel uskoo säästävänsä 15 – 30% tehonkulutuksessa nykypäivän kannettavien tietokoneiden jänniteregulointiin verrattuna.

Digital Home Groupin Pat MacDonald esitteli IDF-tapahtuman toisena päivänä ylpeänä uuden Intel VIIV -brändin, joka käsittää digitaalisen kodin olohuoneeseen tarkoitetun PC-tietokoneen. Intelin tarkoituksena on tuoda markkinoille yhtä vahva brändi, kuin Centrino tunnetaan nykypäivänä kannettavissa tietokoneissa. Kaikki markkinoille saapuvat VIIV-kokoonpanot perustuvat Intelin kaksiytimellisiin prosessoreihin ja mukana toimitetaan Windows Media Center Edition -käyttöjärjestelmä. Lisäksi kokoonpanoihin on integroitu ”media server engine”, jonka avulla useat eri tiedostotyypit voidaan muuttaa esitettävään muotoon. Intelin mukaan olohuoneessa olevaa tietokonetta ei ohjata perinteisellä näppäimistöllä vaan VIIV-kokoonpanojen mukana toimitetaankin erillinen kauko-ohjain. Vaatimuksena on tuki vähintään 5.1-äänille, mutta laitteita tullaan näkemään myös vaihtoehtoisella 7.1-ääniratkaisuilla.

Kun VIIV-kokoonpano käynnistetään ensimmäisen kerran, suoritetaan alustava käynnistys, jonka jälkeen jatkossa laite sammuu ja käynnistyy television tavoin silmänräpäyksessä. Koska laitteen on tarkoitus toimia koko kodin viihdepalvelimena, voidaan se näennäisesti sammuttaa, vaikka taustalla pyörisikin esimerkiksi videon streamaus johonkin toiseen laitteeseen.

Esillä oli myös toimiva VIIV-kokoonpano, joka oli fyysiseltä kooltaan suurikokoinen. Käytännön esittelyssä laite sammui ja käynnistyi välittömästi kaukosäätimen nappia painamalla. MacDonaldin mukaan VIIV-kokoonpanoja tulee saataville heti vuoden 2006 alussa ja eri valmistajilta on luvassa erilaisia malleja. Osa on DVD-aseman kaltaisia vaakamalleja, mutta markkinoille tulee myös tornikoteloita. Myös kannettaviin tietokoneisiin tarkoitettu Yonah-prosessori tullaan näkemään VIIV-kokoonpanoissa, jolloin laitteiden kokoa saadaan toivottavasti pienennettyä.

Intel’s Next Generation Micro-architecture

Kuten Muropaketissakin on useampaan kertaa toistettu, Intel päätti noin vuosi sitten peruuttaa neljän gigahertsin kellotaajuudella toimivan Pentium 4 580 -prosessorin julkaisun ja keskittyä muun muassa suurempiin välimuisteihin ja kaksiytimellisiin prosessoreihin. Alkuun tämä tarkoitti Pentium 4 6xx -sarjan prosessoreiden esittelyä, joka käytännössä tuplasi L2-välimuistin kahteen megatavuun ja lisäsi 64-bittisen EM64T-laajennuksen sekä muutamia virransäästöominaisuuksia Pentium 4 5xx -sarjaan. Kevään aikana AMD:n aggressiiviset Dual-Core-suunnitelmat pakottivat myös Intelin toimimaan ja lopputuloksena Intel esitteli ensin huhtikuussa kaksiytimellisen Hyper-Threading-tuella varustetun Pentium Extreme Edition 840 -prosessorin ja Computex 2005 -tapahtuman yhteydessä Smithfield-koodinimellä tunnetun Pentium D -prosessorimalliston. Käytännössä Smithfield on kaksi Prescott-ydintä liimattuna yhteen ja jopa Intel itse on myöntänyt, että kyseessä ei todellakaan ollut optimaalisin ratkaisu markkinoille.

Intelin toimitusjohtaja Paul Otellinin IDF Fall 2005 -tapahtuman ensimmäisenä päivänä julkaisema seuraavan sukupolven mikroarkkitehtuuri on käytännössä Pentium 4- ja Xeon-prosessoreissa käytetyn Netburst-arkkitehtuurin ja mobiiliprosessoreissa käytetyn Banias-arkkitehtuurin parhaiden puolien sekoitus. Netburst-arkkitehtuurista on mukaan otettu muun muassa väyläarkkitehtuuri, 64-bittisyys sekä *T-ominaisuudet (Virtualization, LaGrande, iAMT). Banias-arkkitehtuurista on puolestaan mukana virransäästöominaisuudet sekä huomattavasti lyhyempi liukuhihna kuin Netburst-arkkitehtuurissa. Soppaan on lisäksi heitetty uusia ideoita ja innovaatioita.

Liukuhihna on 14-vaiheinen ja prosessori pystyy suorittamaan käskyjä sekalaisessa järjestyksessä (out-of-order). Molempien ytimien L1-välimuisti pystyy kommunikoimaan keskenään ja L2-välimuisti on puolestaan jaettu ytimien kesken. Lisäksi keskusmuistiin liittyviä algoritmejä on parannettu. Hyper-Threading-tuestä eli säikeistyksestä ei ollut missään vaiheessa puhetta ja ainakaan ensimmäinen sukupolvi (Merom, Conroe ja Woodcrest) ei kyseistä ominaisuutta tule sisältämään. Sitä, onko HT-ominaisuus jo piirillä, mutta pois päältä kytkettynä, ei Intelin edustaja suostunut Muropaketille kommentoimaan.

Tuleva arkkitehtuuri on suunniteltu skaalautuvaksi kannettaviin tietokoneisiin, työpöytä- ja työasemakoneisiin sekä palvelimiin. Kuten jo aiemmin mainittiin, koodinimi mobiiliprosessorille on Merom, työpöytäprosessorille Conroe ja palvelinprosessorille Woodcrest. Lisäksi palvelimiin suunnitellaan jo Woodcrestin seuraajaa Whitefieldiä, josta löytyy neljä suoritusydintä.

Seuraavaksi käymme läpi Intelin vuoden 2006 prosessori- ja alustasuunnitelmia. Pienen metsästyksen jälkeen saimme kuvattua useimmat tulevista prosessoreista ja lisäksi näytillä on Intelin esittämiä tietoja poimittuna Powerpoint-esityksistä. Yllä olevassa kuvassa näkyvässä prosessoritaulussa on keskellä piikiekko täynnä Pentium D -ytimiä. Ympäriltä löytyi ilman heat spreaderia Paxwille-, Montecito-, Yonah-, Conroe-, Presler-, Cedar Mill-, Smithfield- ja Prescott-prosessorit.

Työpöytä: Cedar Mill

Cedar Mill on käytännössä nykyisten Pentium 4 6xx -sarjan prosessoreiden päivitys 65 nanometrin valmistustekniikkaan. Ominaisuuslistalta löytyy tutut ominaisuudet eli kahden megatavun L2-välimuisti, 64-bittinen EM64T-laajennus ja HyperThreading-tuki. Ihmetystä herättää kuitenkin virtualisointiominaisuuden ilmeinen puuttuminen. Cedal Mill julkaistaan vuoden 2006 alussa.

Työpöytä: Presler

Presler on nykyisen Pentium D:n päivitys 65 nm:n tekniikkaan. Nykyisissä 90 nm:n tekniikkaan perustuvissa Pentium D -prosessoreissa ydin on isokokoinen, käytännössä kahden Prescott-ytimen yhteenliimattu hätäratkaisu (Monolithic). Preslerissä on puolestaan kaksi erillistä (Multi-Chip) Cedar Mill -ydintä samassa koteloinnissa, mutta muuten prosessori on teknisesti sama kuin Pentium D. Hyper-Threading-ominaisuutta kuluttajamallista ei löydy, mutta markkinoille odotetaan Presleriin perustuvaa Pentium Extreme Edition 955 -mallia HT-tuella. Presler saapuu markkinoille vuoden 2006 alussa.

Työpöytä: Conroe

Intelin seuraavan sukupolven mikroarkkitehtuuriin perustuvasta Conroesta tulee markkinoille kaksi erisuuruisilla L2-välimuisteilla varustettua versiota. Luvassa on kahden ja neljän megatavun versiot, joissa on jaettu L2-välimuisti suoritusytimien kesken. Conroe on kaksiytimellinen prosessori Monolithic-ratkaisulla, se ei sisällä Hyper-Threading-tukea ja Intel lupailee TDP-arvoksi 65 wattia. Prosessorin julkaisua voidaan odotella vuoden 2006 toisella puoliskolla ja Intel ei ole vielä ilmoittanut Conroen virallista nimeä.

Conroen L2-välimuisti on jaettu molempien suoritusytimien kesken. Aikaisemmissa Intelin ratkaisuissa tiedon siirtoon L2-välimuistien kesken käytettiin prosessorin ja piirisarjan välistä väylää, mutta nyt kommunikointi onnistuu suoraan L1- ja L2-välimuistien välillä.

Mobiili: Yonah

Dothan-koodinimellä tunnetun Pentium M -prosessorin seuraaja tunnetaan koodinimellä Yonah. Kyseessä on jälleen siirtyminen 65 nm:n valmistustekniikkaan, mutta myös ominaisuuksia on jouduttu viilaamaan melko radikaalisti kahteen ytimeen siirtymisen takia. Väylätaajuus piirisarjalle on nostettu 667 MHz:iin ja lisäksi L2-välimuistin hallintaan on kehitetty muutamia uusia tekniikoita. Yonah tukee Virtualization-ominaisuuksia sekä SSE3-käskyjä. Liitäntäkantoja tulee ilmeisesti olemaan kaksi eli PGA478 ja BGA479. Yonah julkaistaan vuoden 2006 alussa.

Yonahin suunnittelussa lähdettiin metsästämään 90 nm:n tekniikalla valmistetun yksiytimellisen Dothanin keskimääräistä tehonkulutusta. Kaksi ydintä toi luonnollisesti merkittävästi lisää haasteita matkalle, mutta siirtyminen pienempään valmistustekniikkaan helpotti puolestaan joitain asioita. Erilaisilla optimoinneilla ja käytännön ratkaisuilla kaksiytimellinen Yonah saatiin lopulta tyydyttämään Intelin kriteerit.

Yksi optimoinneista on Intel Smart Cache, jonka avulla aktiivisen L2-välimuistin kokoa voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Kun L2-välimuistia ei käytetä, siirretään sen sisältö keskusmuistiin ja lopulta, kun välimuisti on tyhjä, voidaan se sammuttaa kokonaan. Tämä mahdollistaa prosessorin toiminnan entistä alhaisemmalla kellotaajuudella lepotilassa ja samalla vähentää tehonkulutusta. Kahden megatavun L2-välimuisti on jaettu molempien ytimien kesken, mutta koko välimuistiin pääsee käsiksi vain, kun pelkästään toinen ytimistä on aktiivinen.

Centrino-alustan seuraava sukupolvi on koodinimeltään Napa. Napa käsittää Yonah-prosessorin, Mobile 945 -piirisarjan, PRO/Wireless 3945 ABG -verkkokortin ja parannellut virransäästöominaisuudet. Piirisarjan 3,5-sukupolven näytönohjain toimii 250 MHz:n kellotaajuudella.

Intelin tavoitteena on vuoteen 2008 mennessä saavuttaa kannettavissa tietokoneissa kahdeksan tunnin käyttöaika. Tämä ei tarkoita vain pienimpiä ja vähävirtaisimpia malleja, vaan keskimääräistä akunkestoa. Näytillä oli jo Panasonicin Yonah-kannettava uudella erikoisakulla varustettuna, joka yhdessä Intelin kehittämän virransäästöpiirin avulla toimii 12 tuntia.

Esillä oli myös hyvin pieniä Yonah-kokoonpanoja, joiden oletetaan yleistyvän varsinkin seuraavan sukupolven arkkitehtuurin rantautuessa. Yllä olevassa Kuvassa näkyy Golden Gate -konsepti, joka muistuttaa Applen MacMiniä.

Mobiili: Merom

Seuraavan sukupolven mikroarkkitehtuuriin perustuvasta mobiiliprosessori Meromista ei ollut juurikaan yksityiskohtia jaossa. Tämä johtunee ilmeisesti osittain siitä, että piakkoin julkaistava Yonah ei ole aivan yhtä suurissa vaikeuksissa, kuin työpöytäpuolen prosessorit ennen arkkitehtuuriuudistusta. Merom julkaistaan vuoden 2006 toisella puoliskolla.

Merom tulee toimimaan Napaan perustavalla alustalla, johon todennäköisesti tehdään pienimuotoisia muutoksia. Mobile 945 -piirisarja ja verkko-ohjain pysyvät identtisinä, mutta liitäntäkanta ja väyläratkaisut saattavat muuttua.

DP Palvelin / Työasema: Sossaman

Sossaman-koodinimellä tunnettu palvelinprosessori on tarkoitettu haastaviin olosuhteisiin vähävirtaiseksi ratkaisuksi. Kyseessä on 65 nm:n tekniikalla valmistettu Xeon-prosessori, joka perustuu hyvin pitkälle kannettaviin tietokoneisiin tarkoitettuun Yonah-prosessoriin.

Nähtävillä oli E7520-piirisarjaan perustunut emolevy kahdella Sossaman-prosessorilla. Prosessorit oli varustettu pienillä kuparisilla coolereilla, jotka eivät tuntuneet käytössä kovinkaan lämpimiltä.

Intelin edustajan ajamassa testissä kokoonpanon tehonkulutus ilman näytönohjainta ja monitoria oli täydessä rasituksessa hieman alle 100 wattia. Sossaman julkaistaan vuoden 2006 alussa.

DP Palvelin: Dempsey & Woodcrest

Dempsey on kahden prosessorin järjestelmiin tarkoitetun Xeon MP -prosessorin (Paxville) seuraaja, joka on käytännössä päivitys 65 nm:n valmistustekniikkaan. Prosessorin ominaisuuksiin kuuluu muun muassa Hyper-Threading-tuki, 64-bittinen EM64T-laajennus ja molemmilla suoritusytimillä on oma kahden megatavun L2-välimuisti. Dempseyn julkaisuajankohta on vuoden 2006 alussa.

Woodcrest on tarkoitus esitellä vuoden 2006 toisella puoliskolla ja se perustuu Intelin seuraavan sukupolven mikroarkkitehtuuriin.

Dempsey ja Woodcrest tulevat toimimaan Bensley-alustalla, joka käyttää hyväkseen FB-DIMM-muisteja. Alustan molemmat prosessorit ovat piirisarjaan yhteydessä oman väylänsä kautta ja lisäksi prosessoriväylä on korotettu 1066 MHz:iin. Näiden tekijöiden ansiosta kaistanleveyttä prosessoreiden ja piirisarjan välillä on saatu korotettua yli kaksinkertaiseksi verrattuna nykyiseen Lindenhurst-alustaan.

Pat Gelsingerin Keynote-esityksen yhteydessä näytillä oli Bensley-emolevy. Emolevylle oli ladattu 32 gigatavua Micronin FB-DIMM-muisteja.

FB-DIMM-muisteja oli näytillä lähes jokaiselta valmistajalta, joten kyseinen muistitekniikka on ilmeisesti otettu hyvin vastaan muistivalmistajien keskuudessa.

MP Palvelin: Tulsa

Moniprosessorijärjestelmiin tarkoitettu 64-bittisen EM64T-tuen omaava Tulsa on suunniteltu julkaistavaksi ensi vuoden puolella. Prosessori sisältää hulppeat 1,3 miljardia transistoria ja suurimman osan niistä haukkaa massiivinen 16 megatavun L3-välimuisti. Prosessori sisältää kaksi suoritusydintä, joissa molemmissa on oma megatavun suuruinen L2-välimuisti. Lisäksi prosessori on varustettu Pellston-tekniikalla, jonka ansiosta tiettyjä välimuistivirheitä voidaan korjata ilman uudelleenkäynnistystä, sekä HyperThreading-tuella, jonka ansiosta käyttöjärjestelmä näkee neljä ydintä. Ytimien jakama prosessori väylä toimii 800 MHz:n nopeudella.

Yhteenveto

Intelin prosessorisuunnitelmat on tiivistetty yllä olevan kuvan roadmappiin. Näyttäisi siltä, että Intel siirtää kaikki tämän hetken prosessorit ensi vuoden alussa 65 nm:n valmistustekniikkaan, jonka jälkeen vuoden loppua kohti se esittelee jokaiselle osa-alueelle uuteen mikroarkkitehtuuriin perustuvat ratkaisut. Koodinimen viidakko on kirjava, mutta se on ollut alan käytäntö jo pitkään. Otellinin mukaan Intelillä on parhaillaan yli 10 eri moniydinprojektia käynnissä, joten useamman ytimen ratkaisuja nähdään tulevaisuudessa entistä enemmän.

Kannettaviin tietokoneisiin on luvassa Yonah-prosessorista yksi- ja kaksiytimelliset versiot. Yksiytimellisestä Yonahista ei Intel puhunut oikeastaan sanallakaan, joten nähtäväksi jää minkälainen ratkaisu on kyseessä. Yonahiin perustuvia kannettavia on jo eri valmistajilta tulossa yli 220 kappaletta, joten saatavuuden pitäisi olla heti julkaisusta lähtien erinomainen. Vuoden toiselle puoliskolle siirryttäessä Intel esittelee Merom-prosessorin, joka perustuu uuteen mikroarkkitehtuuriin. Kannettavien tietokoneiden osastolla Intelillä on pullat huomattavasti paremmin uunissa kuin työpöytäpuolella, joten Meromin julkaisulla on tuskin tulipalokiire.

Työpöytäpuolella nykyiset Pentium 4 6xx -sarjan prosessorit päivittyvät 65 nm:n valmistustekniikkaan yksiytimellisen Cedar Millin myötä. Cedar Mill -prosessorin tunnistaa alustavien tietojen mukaan 6×1-mallimerkinnästä. Markkinoille saapuu ilmeisesti myös uusia 90 nm:n Prescott-ytimeen perustuvia VT-tekniikaa tukevia prosessoreita (6×2).

Kaksiytimellinen Presler perustuu kahteen erilliseen Cedar Mill -ytimeen ja prosessorit tullaan ilmeisesti nimeämään Pentium D 9xx- sarjaksi. Presleristä on tulossa myös Hyper-Threading-ominaisuuden sisältävä Extreme Edition -versio, jonka mallimerkinnäksi povataan Pentium Extreme Edition 955 (3,46 GHz). Uuteen mikroarkkitehtuuriin perustuvasta Conroe-prosessorista tihkuu luultavasti lisää tietoja kevään aikana ja se julkaistaan vuoden toisella puoliskolla.

Palvelin/työasema-puolella vaativiin ympäristöihin suunnattu Sossaman ja Xeonin 65 nm:n päivitys Dempsey näkevät päivänvalon ensi vuoden alkupuolella, mutta uuteen arkkitehtuuriin perustuvaa Woodcrestia saadaan odotella jälleen vuoden toiselle puoliskolle. Woodcrestin seuraaja Whitefield sisältää puolestaan neljä suoritusydintä.

ATI esitteli IDF Fall 2005 -tapahtumassa yhdessä Intelin emolevytiimin ja Kingstonin kanssa CrossFire-tekniikkaansa. Intel kertoi alkuun, kuinka se on tuonut ylikellotusominaisuudet työpöytäemolevyihinsä ja Kingston puolestaan esitteli, kuinka DDR2-muisteja ylikellottamalla ja muistiasetuksia viilaamalla saadaan kokoonpanon suorituskykyä parannettua. Samassa yhteydessä ATI mainitsi ohimennen, että Crossfire-tekniikka toimii Intelin i955X-piirisarjaan perustuvien emolevyjen kanssa, jotka on varustettu kahdella fyysisellä PCI Express x16 -liitännällä.

Käytännössä Intel i955X-piirisarjassa ei ole mitään CrossFire-tekniikkaan liittyvää fyysistä ratkaisua, vaan se saadaan ajurien avulla toimimaan piirisarjoissa, joissa PCI Express -linjat on konfiguroitu tietyn mallin mukaisesti. I955X-piirisarjan tapauksessa toinen fyysinen PCI Express x16 -liitin on yhteydessä piirisarjan southbridgeen PCI Express x4 -nopeudella. Optimaalisessa ratkaisussa näytönohjaimet on liitetty piirisarjan northbridgeen. NVIDIAn nForce4-piirisarjoilla molemmat näytönohjaimet toimivat joko x16- (nForce4 SLI X16) tai x8-nopeudella (nForce4 SLI). ATIn Radeon Xpress 200 -piirisarjalla näytönohjaimet toimivat x8-nopeudella.

Tapahtumassa oli näytillä kaksi kokoonpanoa varustettuna Intel i955X-piirisarjalla ja kahdella Radeon X850 XT PE -näytönohjaimella. Ylemmässä kuvassa näkyvä kokoonpano oli näytillä esityksen yhteydessä, jossa ATIn työntekijä ei saanut CrossFire-tilaa ensi yrittämällä kytkettyä päälle ja siirtyi nopeasti esittelemään Catalyst Control Centerin muita ominaisuuksia.

Toinen (kuvista alempi) kokoonpano oli näytillä eräässä Intelin esittelypisteessä. Intelin edustaja tunnusti, että kokoonpano ei ole CrossFire-tilassa sillä ATI ei ollut suostunut toimittamaan Intelille ajureita(!). Kaiken kaikkiaan ei siis kovin vakuuttava CrossFire-julkaisu i955X-piirisarjalle. Suorituskykymittauksista ei ollut puhetta sanallakaan.

Microsoft Xbox 360

Microsoft esitteli tulevaa Xbox 360 -pelikonsoliaan ja erityisesti sen Windows Media Center -ominaisuuksia. Laitetta esitellyt henkilö ei valitettavasti osannut (tai halunnut) kertoa sanallakaan konsolin peli- tai rautapuolesta. Esillä ollutta laitetta ja kaukosäädintä sai kuitenkin tutkia vapaasti.

Fyysisesti laite on sirompi ja muotoilultaan pyöreämpi kuin ensimmäisen sukupolven Xbox. Sitä voidaan käyttää joko vaaka- tai pystyasennossa. Etupaneelista löytyy virtanappi, DVD-asema, kaksi kortinlukijaa ja liitännät peliohjaimille.

Xboxin kehitysversiossa kumisten suojien takaa löytyneet peliohjaimien liitännät näyttivät normaaleilta USB-liittimiltä. Liitäntöjä ei ollut kuin kaksi kappaletta.

Xbox 360 on selvästi suunniteltu osaksi digitaalista kotia ja olohuonetta. Xbox 360:n kaukosäätimessä on erillinen Windows-logolla varustettu nappi, josta päästään heti käsiksi Media Center -osastoon.

Vaikka Xbox 360:n saa ostettua 20 gigatavun kiintolevyllä, oli esittelytilaisuudessa se kuitenkin liitetty verkko-ominaisuuksien avulla tavalliseen olohuonetietokoneeseen, josta kaikki musiikit ja elokuvat streamattiin Xbox 360:een.

>> Takaisin etusivulle

Sampsa Kurri 22. syyskuuta 2005 (sampsa.kurri@https://muropaketti.com)