Arvostelu: Pornoileva Sucker Punch on alkuvuoden tyhmin elokuva

Ensi-ilta: 15.4.2011
Alkuperäisnimi: Sucker Punch
Ohjaaja: Zack Snyder
Käsikirjoittaja: Zack Snyder & Steve Shibuya
Pääosissa: Emily Browning, Abbie Cornish, Jena Malone, Vanessa Hudgens & Jamie Chung
Pituus: 111 minuuttia
Ikäraja: K13
Kotisivu:www.suckerpunch.fi ja https://muropaketti.com/sucker-punch

Viisi fetissikirjan sivulta repäistyä hempukkaa, lohikäärmeitä, isoja pyssyjä ja steampunkia! Kapellimestarina 300 ja Watchmen -elokuvista tuttu Zack Snyder. Ehkä parasta ikinä!

Vai onko sittenkään?

Perjantaina ilmestyvän Sucker Punchin piti olla kevätkauden kovin nörttielokuva, mutta sen nähtyään olo on kuin joku olisi kakannut silmään ja raiskannut siinä sivussa toisen. Voi tätä karvasta pettymystä!

Zack Snyderin ideaan pohjautuvassa elokuvassa olisi aineksia vaikka kuinka hienoon roskarainaan, mutta kaikki kaatuu umpityperään ja naisvihastakin syytettyyn kehyskertomukseen, eivätkä kaavamaiset naishahmot (Emily Browning, Abbie Cornish, Jena Malone, Vanessa Hudgens ja Jamie Chung) kuin pahenna asiaa. Koko Sucker Punchin toimivuus on pedattu verkkosukkahousujen, tiukasti yhteen painettujen rintojen ja minihameiden varaan, mutta edes ne eivät herätä minkäänlaisia tuntemuksia näiden kylmien kalkkunoiden päällä. Viimeistään siitä tietää, että elokuva on pahassa pulassa.

1960-luvulle sijoittuva Sucker Punch kertoo mielisairaalaan suljetusta turbohuulihirmusta nimeltä Babydoll (Emily Browning). Ilkeän isäpuolen juonitteluiden takia neiti päätyy lobotomialeikkaukseen, mutta pakenee viime tingassa oman mielensä syövereihin. Siellä sairaala onkin eräänlainen bordellin ja burleskisirkuksen sekoitus, jossa tutut hahmot nähdään aivan uusissa rooleissa. Kuinka jännittävää, kuinka oivaltavaa! Mistä ihmeestä sinä TÄMÄN keksit, Zack?

Miksi raiskaamisen ja väkivallan uhan täyttämä paheen pesä on muka mielisairaalaa parempi paikka, jää mysteeriksi. Ehkä Babydoll on hourulassa sittenkin ihan syystä?

Koska Moulin Rouge on jo tehty eikä perinteisillä tanssinumeroilla Snyderin elokuvien kohdeyleisöä teattereihin tuoda, pitää Babydollin uudessa todellisuudessa tapahtua jotain jännää. Niinpä sieltä siirrytään Inceptionin ideoita ryöstöviljellen taas uusiin mielenmaisemiin: vieraalle planeetalle, sotatantereelle ja samuraitemppeliin. Jottei elokuva vahingossakaan tuntuisi liian vähän tietokonepeliltä, taistellaan näissä ”kentissä” alkuohjeistuksen jälkeen lohikäärmeitä, steampunk-natseja ja muita öttiäisiä vastaan. ”Miksi?” saattaa joku elokuvaa vanhanaikaisesti oikeana taidemuotona pitävä tarinamuumio kysyä. Mitä väliä! Katso nyt miten siistejä kohtauksia näistä saa traileriin!

Sucker Punchin kaltaiselta elokuvalta on turha vaatia mitään syvällistä juonta tai uskottavia henkilöhahmoja, mutta ihan näin pahaa viiden pennin viritystä ei tällä saralla ole valkokankaalla nähty vuosikausiin. Soundtrack on sentään mainio ja toimintakohtauksissa paikoin potkua ja hyvää tyylittelyä. Outoa on kuitenkin se, että elokuva on väkinäisesti leikattu teiniyleisölle sopivaan muotoon. Verta ja visvaa ei nähdä, mikä tuntuu tällaisen väkivaltabaletin yhteydessä täysin järjettömältä.

Sucker Punch koettaa olla jonkinlainen 2010-luvun vastine 15 vuoden takaiselle Spice Girlsille ja sen synnyttämälle tyttöenergia-ilmiölle. Lopputulos on kuitenkin vaivaannuttava ja etenkin elokuvan loppuratkaisu kyseenalainen. Aivan kuin Snyderin tarinan sanoma olisi se, että naisista tulee vain esineellistämällä ja alistamalla vahvempia. Esimerkiksi miesten jahtaamaa Babydollia esittävä Emily Browning on karrikoitu näyttämään alaikäiseltä koulutytöltä tiukassa Sailor Moon -univormussaan. Sucker Punchista onkin tehty fantasiaelokuva vähän liiankin monella tasolla.

Kaikkien kannalta olisi parasta ettei Zack Snyder koettaisi enää kirjoittaa tarinoita vaan keskittyisi ohjaamaan niitä. Sen hän Watchmenin ja Kuolleiden aamunkoiton perusteella osaa – ainakin aina välillä. Sucker Punch jää toivottavasti uransa lupaavasti aloittaneen ohjaajan epäonnistuneeksi välityöksi.

Arvostelija: Tatu Junni