Haastattelu: HBO-sarja Beforeigners oli Krista Kososelle uusi alku – samalla laajeni ymmärrys siitä mitä scifi voi olla

HBO:n Beforeigners-scifi-sarjan pääosarooli oli Krista Kososelle kuin uusi alku. Norjassa kuvatun aikamatkustustarinan työryhmä ei tiennyt näyttelijän historiasta tai aiemmista rooleista mitään.

Tänään ensi-iltansa saavan HBO:n Beforeignersin toinen pääosanesittäjä Krista Kosonen vastaa puhelimeen Oslossa, johon scifi-sarja pääosin sijoittuu. Kuten useasta otsikosta, jutusta ja Muropaketin kehuvasta arviostakin on jo tullut ilmi, niin Kosonen sai ajassa matkaavan Alfhildr Enginnsdottir -viikinkinaisen roolin, vaikka ei osaa norjaa, saati sitten muinaisnorjaa tai muinaissaamea joita hänen hahmonsa myös puhuu. Näyttelijä on höpissyt aiheesta jo ties kuinka paljon, joten aloitetaan jostain aivan muusta.

Kosonen on saanut tehdä Suomessa kiinnostavia töitä aina Kätilö-leffasta Uutishuone-tv-sarjaan ja teatterin puolella Anna Kareninaan. Beforeigners-sarjan rooli oli hänelle tietyllä tapaa uusi alku, vähän kuin ensimmäinen rooli koskaan. Suomessa piirit ovat pienet ja kaikki tuntevat toisensa. HBO-sarjan kuvauksissa tilanne oli toinen, sillä kukaan ei tiennyt Kososen historiasta mitään.

Pääosin norjalaisella työryhmälla ei ollut lainkaan ennakko-odotuksia.

– Se oli minulle todella iso ja tärkeä asia että sain roolin vain ja ainoastaan koekuvausten kautta. Setissä kukaan ei tiennyt historiaani, joka tuntui mukavalta ja oikein piristävältä, Kosonen kertoo.

Beforeigners-sarjassa nykyhetkeen alkaa ilmestyä jostain tuntemattomasta syystä aikamatkaajia – kivikaudella eläneitä, viikinkejä ja 1800-luvun ihmisiä. Todella erilaisten kulttuurien kohtaamisia tarkkaillaan pääosin päähenkilöiden silmin, eli Nicolai Cleve Brochin esittämän Lars Haaland -poliisin ja hänen uuden partnerinsa Alfhildrin, joka on mukana poliisilaitoksen sopeuttamisohjelmassa.

Sekä sarjan mies- että naishahmot tuntuvat aidoilta, mikä on pitkälti sarjan luojina ja käsikirjoittajina toimineiden Anne Bjørnstadin ja Eilif Skodvinin ansiota, kuten arviossani arvelinkin. Lilyhammer-sarjasta tuttu Bjørnstad ja Skodvin ovat pariskunta.

– He ovat oikein hauska kaksikko. En usko että mieskäsikirjoittajalle olisi tullut mieleen rustata kohtausta, joka esittelee viikinkinaisten kuukautissuojia. Ja homma toimii tietysti myös toisin päin, Skodvinin kirjoittaessa miehen näkökulmasta.

Krista Kosonen halusi tietää viikinkikulttuurista ja heidän uskomuksistaan mahdollisimman paljon ennen kuvausten alkua. Pelkkä Wikipedia-artikkeleiden selaaminen ei tuntunut riittävältä, koska hänen ideanaan oli rakentaa hahmonsa muun muassa pienten nippelitietojen kautta. Kosonen otti yhteyttä asiantuntija Aaro Söderlundiin, joka on esimerkiksi toimittanut Ylelle Viikinkien aika -nimistä radio-ohjelmaa.

– Häntä ei paljon tarvinnut yllyttää, sillä sain vajaan tunnin mittaisen ja erittäin intohimoisen syväluotaavan luennon aiheesta. Aiemmin minulla oli vähän kliseinen kuva viikingeistä, jotka vain riehuu, ryöstää ja rellestää. He kyllä ryyppäsivät paljon, koska sitä kautta pääsi lähemmäs henkiä tai jotain sellaista. Aivan uutta tietoa minulle oli esimerkiksi se, että naiset saivat valita itse puolisonsa. Riidat ratkottiin eräänlaisen tuomarin edessä, ja valehtelua pidettiin todella alhaisena. Yritin tehdä Alfhildrista suoraviivaisen ja rehellisen tyypin.

Beforeigners on ensisijaisesti scifi-draama, mutta mukana on myös esimerkiksi fantasiaa ja vähän nordic noir -tunnelmia. Kosonen ei itse ole intohimoinen scifi-fani, mutta myöntää mieltäneensä termin pitkään vähän väärin.

– Tieteiskirjallisuus ei ole ollenkaan minun juttuni. Aiemmin ajattelin jostain syystä että scifi-elokuvissa täytyy olla avaruusaluksia ja -olentoja, joista en ole oikein koskaan innostunut. Jossain vaiheessa tajusin monen lempielokuvani olevan scifiä, vaikka en ollut niitä moisiksi mieltänyt. Juuri vähän vastaavat tieteiselementit kuin Beforeignersissa ovat oikein kiehtovia, sellaiset jotka mahdollistavat monien vakavien aiheiden syvällisen käsittelyn.

Beforeigners-sarjan pohdinnat keskittyvät lähinnä toisistaan todella paljon eroavien kulttuurien kohtaamiseen, suvaitsevaisuuteen, ihmisen sopeutumiseen uuteen maailmaan ja tilanteeseen sekä vieraiden asioiden pelkoon, joka ilmenee ennakkoluuloina, vihana ja rasismina.

– Vieraiden kulttuurien yhteentörmäystä käsitellään myös huumorin kautta, jota syntyy väkisinkin viikinkien yrittäessä opetella modernin maailman menoa.

Puhutaan nyt kuitenkin vielä vähän näyttelemisestä vierailla kielillä.

Lähteminen mukaan sarjaan, jossa puhutaan pääosin norjaa, muinaisnorjaa ja vähän muinaissaamea kuulostaa mahdollisimman kiltistikin sanottuna melko mielipuoliselta. Vieraskieliset lauseet ja repliikit pystyy tietysti opettelemaan ulkoa, mutta miten ihmeessä samaan aikaan pystyy vielä näyttelemään?

– Mitään mystiikkaa repliikkien opettelemiseen ei liity, ei edes kielellä jota ei osaa. Se on vastaavaa hommaa kuin vaikkapa lihasten kasvattaminen, eli toistoa toiston jälkeen. Minulla oli apuna norjankielisen käsikirjoituksen lisäksi sama teksti englanniksi ja äänitteet, joilla repliikit lausuttiin halutulla tavalla. Aksenttini ei saanut missään tapauksessa kuulostaa suomalaiselta, vaan islantilaiselta, sillä muinaisnorja ja muinaisislanti ovat hyvin lähellä toisiaan. Sain apua myös kielivalmentajalta. Kun onnistuin takomaan repliikit päähäni, niin pystyin näyttelemään aivan normaalisti. Mutta työmäärä oli valtava, sitä en vähättele.

Suurin osa kuvausryhmästä ja näyttelijöistä oli norjalaisia, mutta mukana oli myös islantilaisia, tanskalaisia ja ruotsalaisia, jotka ymmärsivät toisiaan. Kosonen ei silti tuntenut oloaan setissä yksinäiseksi, vaikkei tajunnutkaan mitä muut höpisivät. Näyttelijä innostui Beforeignersin kautta myös suomen kielen historiasta, sillä häneltä kyseltiin jatkuvasti miksi suomi on niin vaikeaa.

– Minun olisi pitänyt tutustua ennen kuvauksia kieliin liittyviin asioihin muutenkin kuin vain opettelemalla reploja, sillä en osannut oikein vastata ihmisten tiedusteluihin.

– Ehkä alussa olo oli vähän yksinäinen, koska en ymmärtänyt mitä ottojen välillä juteltiin. Se fiilis kuitenkin katosi tajutessani, että kuvausryhmä puhuu tietysti lähinnä ongelmista. Sain keskittyä omaan työhöni, eikä minun tarvinnut välittää loputtomasta säätämisestä, jota jokaisen leffan tai sarjan teossa riittää, Kosonen naurahtaa.

Beforeigners-sarjan mahdollinen jatko on tietysti siitä kiinni kerääkö ensimmäinen kausi tarpeeksi katsojia. HBO Europen tuottamaa teosta esitetään luonnollisesti ympäri Eurooppaa ja ilmeisesti myös Yhdysvalloissa HBO:n suoratoistopalveluissa. Jos jatkoa tehdään, niin kiinnostaako paluu Alfhildrin rooliin?

– Kiinnostaa, olen taatusti mukana, Kosonen vastaa miettimättä hetkeäkään

Kuudesta jaksosta koostuva Beforeigners alkaa HBO Nordicilla tänään 21. elokuuta. Muropaketin arviossa sarja keräsi kehut:

Krista Kososen HBO-sarja Beforeigners on oikeasti omaperäistä scifiä