IMAX vai iSense? Selvitimme Avatar: The Way of Waterin avulla, kumpi huippusaleista on parempi
Avatar: The Way of Water on elokuva, joka on tehty katsottavaksi valkokankaalta mahdollisimman laadukkaassa salissa. Otimme selvää, mikä on Suomen oloissa paras vaihtoehto hittileffan katselulle.
Uusi Avatar -elokuva Avatar: The Way of Water on vihdoin löytänyt valkokankaat ja tahkoo mojovia lipputuloja maailmanlaajuisesti. Kultasormiohjaaja James Cameronin uusin luomus edustaa audiovisuaalisesti elokuvaviihteen terävintä kärkeä ja sopii täten erinomaisesti elokuvateatterien demomateriaaliksi. On siis aika lyödä kehään kaksi kovinta Suomesta löytyvää premium-elokuvateatteriformaattia ja selvittää kummassa uusi elokuvatekninen mestariteos on parhaimmillansa.
Toisessa nurkkauksessa lihaksiaan pullistelee maailmanlaajuinen premium-elokuvateatteribrändi IMAX, jonka ainoa edustajasali Suomessa löytyy Helsingin Itäkeskuksesta. Vastakkaisessa nurkkauksessa poseeraa ylpeydellä Finnkinon omistavan Odeon Groupin oman teatterilaivaston lippulaiva iSense, jonka saleja löytyykin kaikista Suomen suurimmista kaupungeista.
Ottelu on julistettu alkaneeksi.
Kuva
Uusi Avatar on ennen kaikkea visuaalinen elokuva, joten elokuvan puhdas esitystekninen ulkonäkö olkoon ensimmäinen kriteerimme.
Elokuva on kuvattu Sonyn Cinealta Venice Rialto 3D-kameroilla, jotka ovat IMAX-yhtiön sertifioimia ja täten IMAX-formaattia mukailevia 3D-kameroita. The Way of Water on monista 3D-elokuvista poiketen aito 3D-elokuva eikä vain jälkikäteen konvertoitu. Helsingin Itäkeskuksen IMAX-salissa on Avatarista nähtävissä täyden kuvasuhteen eli 1.90:1 täyttävä versio, joka siis täyttää teatterin tavallista korkeamman valkokankaan kokonaisuudessaan. Isense-salit joutuvat tyytymään pystysuunnassa matalampaan 2.39:1-kuvasuhteeseen, joka kylläkin siis täyttää iSensen leveän kankaan jokaisen neliösentin. IMAX-teatterissa kuitenkin on nähtävissä Y-akselin suuntaista kuvamateriaalia noin 26 prosenttia enemmän. IMAXin laserteatteriformaatista on myös olemassa vielä korkeamman 1.43:1-kuvasuhteen kahdella laserprojektorilla toimiva versio, mutta sellaisesta ei uuden Avatarin tapauksessa olisi hyötyä, sillä elokuvan alkuperäinen maksimikuvasuhde on 1.90:1. Itäkeskuksen IMAXin kompromissikuvasuhde tuntuisi muutenkin soveltuvan paremmin nykyisiin kaupallisiin elokuviin.
Sen lisäksi että varsinaista visuaalista informaatiota on IMAX-versiossa iSensen vastaavaa enemmän, on myös Helsingin IMAX-salin valkokangas varsinkin korkeussuunnassa huomattavasti suurempi kuin yksikään Suomen iSense-kankaista. Maailmalta löytyy vielä myös yli kolme kertaa Itäkeskuksen IMAXin vastaavaa suurempiakin IMAX-valkokankaita, mutta Suomen heijastuspinnoista Itiksen on ylivoimaisesti suurin.
Koko on käsitelty, mutta mites se laatu?
Tarkkasilmäisimmät pystyvät huomaamaan iSense-versiossa hienoista pikseliä muutamissa elokuvan kohtauksissa, vaikka tarjolla onkin 4K-versio. IMAXissa kurittomia pikseleitä on lähes mahdoton huomata vaikka istuisi etäisyydellä josta katsottuna valkokangas täyttää näkökenttää huomattavasti iSense-kangasta enemmän. The Way of Waterin IMAX-versio näyttääkin silmämääräisesti enemmänkin 8K- kuin 4K-resoluutiolta. IMAXin käyttämä optinen kuvanparannus tuntuu siis toimivan hyvin käytännössä.
Uusi Avatar on ensimmäinen elokuva jonka virkistystaajuus vaihtelee kahden eri standardin välillä kesken elokuvan. Arkisissa ja visuaalisesti latteammissa kohtauksissa virkistystaajuus on elokuvateollisuudelle perinteinen 24 kuvaa sekunnissa ja näyttävämmissä ja enemmän liikettä sisältävissä kohtauksissa 48 kuvaa sekunnissa. Tavallista korkeampi sekuntiin sullottu kuvamäärä saa toiminnan näyttämään sulavammalta ja todenmukaisemmalta ja entisestään korostaa elokuvan upeaa 3D-efektiä. Mutta koska tällä hetkellä käytössä olevissa elokuvaprojektoreissa virkistystaajuutta ei voi vaihtaa kesken näytöksen, näytetään jokainen matalammalla virkistystaajuudella toteutetun kohtauksen kuva kahdesti, jolloin kuvassa on havaittavissa pientä nykimistä. Keskivertokatsoja ei tätä ilmiötä välttämättä huomaa lainkaan. Virkistystaajuudenkin tiimoilta IMAX vetää pitemmän korren, sillä projektori tuntuisi muutenkin interpoloivan kuvavälejä sen verran, että Avatarin virkistystaajuuksien vaihtelu ei näy yhtä ilmeisenä kuin iSensessa.
Kuvan kontrasti on molemmissa versioissa hyvä. IMAXissa tummansävyt ovat Isensea tummempia ja musta todellisempaa mustaa, mutta Avatarin iSense-versiossakin kontrasti on huomattavasti parempi kuin elokuvakopioissa keskimäärin. Kummassakin versiossa bioluminesenssia tuottavat eläimet ja kasvit hehkuvat upean fosforinhohteisina Pandoran yössä. Kirkkaus on ainoa visuaalinen aspekti jossa iSense selvästi päihittää IMAXin. Tämä on toki pitkälti kankaan pienemmän neliömäärän ansiota. IMAXin kankaat ovat keskimäärin reilusti suurempia ja tarvitsevat täten runsaasti enemmän valotehoa tullakseen kauttaaltaan valaistuiksi. Itäkeskuksen IMAX-teatteri operoi yhdellä valtavalla laserprojektorilla, joka kuitenkin jättää kankaan hitusen tummemmaksi ylä- ja alareunoista. Hienoisesta valotehon vajauksesta huolimatta IMAXin kontrasti on enemmänkin aitoa HDR:ää kuin Isensen. Myös iSense-salit käyttävät luonnollisesti laserprojektoria ja tarjoavat IMAXin tavoin upean värimaailman. IMAX vie kaiken kaikkiaan voiton iSensestä ensimmäisessä erässä.
Ääni
Äänimaailma on suuressa osassa Avatar: The Way of Waterin vaikuttavuutta ja tässä kategoriassa kumpikin premium-konsepti tarjoilee korville hunajaa reilulla lusikalla. Isense käyttää Dolbyn kehittämää ja maailman parhaaksi elokuvateatteriäänijärjestelmäksikin aateloitua Dolby Atmosta, jossa on 64 erillistä äänikanavaa. Itiksen IMAX-sali luottaa IMAXin omaan 12-kanavaiseen järjestelmään.
Puhtaasti kanavien määrässä iSense vie siis voiton.
Dolby Atmos mahdollistaa sen että Pandoran viidakon jokaisen eksoottisen eläimen kiekaisu tai lähestyvän koneen jylinä saadaan kuulumaan hyvin tarkasti lähteensä suunnasta. Atmos-ääni on oikein miksattuna ja käytettynä samaan aikaan vaikuttava ja tarkka. Suurella kanavaverkostolla isoonkin elokuvasaliin saadaan luotua vakuuttava ja kattava äänimaailma jossa useat eri äänilähteet risteävät ja ääniobjektit lipuvat portaattomasti kanavasta toiseen. Uudessa Avatarissa teatterin virtuaalisesti ylittävä sotahelikopteri herättää kunnioitusta ja seuraavan kohtauksen vedenalainen maailma syleilee katsojaa herkällä ja monikerroksisella äänimaisemalla. Myös elokuvan musiikki on sijoitettu hienosti monipuolisen äänimaailman lomaan.
IMAXin äänimaailma on hieman erilainen, mutta tarjoaa myös hienon kokemuksen. IMAXin toisen sukupolven digitaalisissa saleissa on 12-kanavainen äänijärjestelmä joka äänikanavien määrän sijaan luottaa enemmän bassoon ja siihen että ääni antaa vaikutelman jostakin suuresta. Tämä äänimaisema toki sopii yhteen IMAXin suurten kankaiden ja paisuttelevan show-meiningin kanssa. IMAXissa kaikki on vähän elämää suurempaa. Avatarissa kuultu äänimaailma ei IMAXin äänentoiston läpi ole ihan yhtä eksaktin kirkas ja ääniobjektien sijoittelu Atmoksen tarkkuudella ei IMAXissa täysin luonnistu. Uuden Avatarin äänimaailma on audiofiilinkin korvaan yhä silti immersiivinen ja vakuuttava IMAXin äänikanavien läpi tarjoiltuna. Vaikka ylhäältäpäin kuuluvia äänikanavia on vain neljä, ovat virtuaalisesti katsojan yllä leijuvien tai ylittävien objektien sijainnit selkeästi määritettävissä. Varsin tasaväkisestä erästä huolimatta voitto äänimaailman kuninkuudesta menee iSenselle.
Mukavuus ja immersio
Koska teatterin eri osa-alueiden toimivuudet käytännössä vaikuttavat koettuun kokonaisvaikutelmaan ja täten myös elokuvanimikkeen immersioon, niputettakoon nämä kaksi kategoriaa yhteen.
Viimeinen erä käynnistyköön.
Kun puhutaan elokuvateatterin immersiosta, kankaan koolla on suuri merkitys. Ja tässä IMAX-konsepti on lähtökohtaisesti heti vahvimmillaan. Itäkeskuksen IMAX-sali on rakennettu konseptille tyypillisesti siten että penkkirivit kohoavat jyrkästi ylöspäin mutta itse riviväli ei ole kovin suuri. Näin koko katsomo saadaan pidettyä suhteellisen lähellä kangasta. Ja koska rivienvälinen korkeusero on tavallista suurempi, ei edessä istuvan pitkänkään ihmisen pää peitä ärsyttävästi näkökenttää. Ja kun kaikki katsojat ovat niputettuna lähemmäksi suurta valkokangasta, on varsinkin Avatarin 3D-efekti vahvempi ja tapahtumat tuntuvat enemmänkin ympäröivän katsojaa.
Isensessä taas rivivälit ovat pitempiä ja rivit erkanevat melko kaltevan viistosti kankaasta poispäin. Etäisyys kankaasta kasvaa rivi riviltä melkoisesti ja teatterin puolivälissä immersio ja 3D-efekti ovat jo heikentyneet merkittävästi. Isense-salissa en Avatar: The Way of Wateria katsoessa istuisi missään nimessä riviä 8 kauempana jottei 3D-vaikutelma kärsisi. Toki esimerkiksi riviä 4 lähempänä 3D-efekti voi vääristyä varsinkin jos ei istu keskellä riviä. Isensessä kuva pysyy kuitenkin kauttaaltaan kirkkaana vaikka katsomiskulma olisikin hyvin viisto kankaaseen nähden.
Myös IMAXissa on mahdollista istua liian lähellä kangasta varsinkin, jos ei saa paikkaansa rivin keskikohdasta. Koska Itiksen IMAX-kangas on korkea ja Avatar täyttää sen pystysuunnassakin kokonaan, voi edempää katsoessa saada niskansa kipeäksi. Myös 3D-efekti voi hieman vääristyä ja kankaan toinen laita jäädä hieman tummemmaksi jos istuu ensimmäisillä riveillä laidassa. Rivien 5-8 keskellä ovat optimaalisimmat paikat tämän elokuvan kokemiseen. Taaempien rivien koen IMAX-salissa olevan enemmänkin niitä varten jotka haluavat perinteisemmän elokuvakokemuksen eivätkä halua olla elokuvan “sisällä” tai kääntää lainkaan päätä elokuvaa seuratessa. Mutta itse koen että tämän kyseisen elokuvan kerronta on parhaimmillaan kun näkökentästä valtaosa täyttyy ja saa sukeltaa suoraan upeiden visuaalien keskelle.
IMAX-salin eduksi on vielä laskettava paremmat 3D-lasit. Ensinnäkin iSensen laseissa esiintyvää taustaheijastusta ei IMAX-laseissa näy lainkaan. IMAXin 3D-lasit ovat myös suuremmat, mistä on kuulemma suuri hyöty lasien sovittamisessa silmälasien päälle.
Äänipuolen immersiosta mainittakoon vielä, että Avatar: The Way of Water on miksattu siten että efektit eivät kuulu kummassakaan teatteriformaatissa liian kovalla mutta silti pienimmätkin ja hiljaisimmatkin nyanssit erottuvat selvästi. Näin esimerkillistä äänenkäyttöä soisi esiintyvän jokaisessa isommassa elokuvassa. Korvia äänenvoimakkuudella koetteleva tai muuten epäkoherentti miksaus on nimittäin myös omiaan rikkomaan katsomiskokemusta. Onneksi Avatar ei sellaisesta epäkohdasta kärsi.
Ja voittaja on…
Viimeisen erän ja samalla otteluvoiton Avatar: The Way of Waterin tapauksessa siis vie IMAX-sali, joka on näin ollen paras formaatti Suomessa kokea tämä audiovisuaalinen taidonnäyte. IMAXin etuna on selvästi se että testielokuva on kuvattu ja optimoitu IMAX-formaattia silmällä pitäen ja varsinkin se että elokuvan alkuperäinen kuvasuhde istuu täysin Finnkinon IMAX-salin valkokankaan raameihin. Kummassakin formaatissa saa mahtavan elokuvakokemuksen varsinkin jos istuu 3D:n suhteen optimaalisilla paikoilla. Mutta jos haluaa antaa elämykselle vielä ripauksen lisäimmersiota ja tehoa niin IMAX-sali on varma valinta.
LUE LISÄÄ:
Arvostelu | Avatar: The Way of Water tekee vaikutuksen vedenalaisilla kohtauksillaan
