Arvostelu Hit Man on lähes viiden tähden komedia Glen Powellin palkkatappajasta
Kuva: © AGC Studios
Richard Linklaterin ohjaama Hit Man on mainio aikuisten komedia, josta löytyy inhimillistä lämpöä ja aidon oloisia ihmisiä hillittömän absurdeissa tilanteissa. Viihdyttävän ja yllättävän syvällisen palkkatappajaleffan pääosassa ja toisena käsikirjoittajana loistaa Glen Powell.
Ensi-ilta: 31.5.2024
Alkuperäisnimi: Hit Man
Ohjaus: Richard Linklater
Käsikirjoitus: Richard Linklater & Glen Powell
Pääosissa: Glen Powell, Adria Arjona, Austin Amelio & Retta
Pituus: 115 minuuttia
Ikäraja: K12
Kerrankin näin päin: Yhdysvalloissa suoraan Netflixissä julkaistava laatuleffa pääsee Suomessa kunnon teatterilevitykseen. Richard Linklaterin ohjaama ja yhdessä sen pääosanesittäjä Glen Powellin kanssa käsikirjoittama Hit Man sai maailmanensi-iltansa jo viime syyskuussa Venetsian elokuvajuhlilla. Netflix osti elokuvan levitysoikeudet 20 miljoonalla dollarilla. Leffafanien onneksi diili kattaa Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian lisäksi vain kourallisen muita maita.
Hit Man on parasta Linklateria sitten vuoden 2016 Everybody Wants Some!! -elokuvan, joka oli henkinen jatko-osa Dazed and Confuzed -klassikolle.
Uutuuden pääosassa loistaa periaatteessa useita eri rooleja esittävä Powell, josta tuli viime joulun Anynone But You -hömppäkomedian myötä yksi Hollywoodin tämän hetken kirkkaimmista nousevista tähdistä.
Powell on näyttelijänä paljon muutakin kuin romcom-hitin tai Top Gun: Maverick -leffan yksiulotteisten roolien perusteella voisi luulla. Menneen ajan Hollywoodin tähtikarismaa huokuva mies liukuu Hit Manissa uskottavasta opettajanyhveröstä itsevarman palkkamurhaajan saappaisiin ja takaisin täysin vaivatta. Poliisin avustajana tavallistakin tavallisempi professori Gary Johnson tai hänen peitetehtävissään esittämänsä hahmot eivät ole silkkaa sarjakuvaa.
Syvällistä viihdettä
Konkariohjaaja Linklaterilla on hämmästyttävä kyky tehdä jopa tahallisen karikatyyrimäisistä hahmoista aitoja ihmisiä. Hit Man -elokuvassa on kokonaisuudessaan paljon samaa kuin pääosanesittäjässään. Uutuus sujahtaa helposti ”ei tällaisia Hollywood-elokuvia enää tehdä” -kategoriaan. Todella monella tasolla operoiva Hit Man todellakin ansaitsee tulla katsotuksi valkokankaalta.
Linklaterin muiden komedialeffojen tapaan uutuudesta löytyy reippaasti syvyyttä ja pohdittavaa, vaikka päällisin puolin se on rehellistä viihdettä. Leffa soljuu absurdeista, hauskoista ja jännittävistä kohtauksista toiseen luontevasti. Hit Manin filosofinen pohdinta ei välttämättä paljastu ensikatselun aikana. Leffa jää kuitenkin mieleen pyörimään, sillä kevyehkön pinnan alla riittää mietitttävää.
Hit Man perustuu löyhästi tositapahtumiin ja Skip Hollandsworthin vuonna 2001 Texas Monthly -lehdessä julkaistuun artikkeliin. Powell oli käsikirjoitusprosessissa mukana alusta asti. Hänen ideansa oli esimerkiksi tehdä Gary Johnsonista vielä tosielämän versiotakin uskomattomampi hahmo. Linklater on kertonut leffan kallistuvan noirin ja screwball-komedian suuntaan pitkälti Powellin ansiosta.
Johnson on halvalla Honda Civicillä ajava rauhallinen, hieman nössö, mutta pidetty filosofian professori. Gary tekee sivuhommia avustaen New Orleansin poliisia kyttäyskeikoilla, koska hän osaa myös näprätä elekroniikan kanssa. Olosuhteiden pakosta proffa päätyy eräällä keikalla undercover-rooliin esittämään palkkatappajaa. Myös itsensä yllätykseksi Gary muuttuu täysin toiseksi ihmiseksi teeskennellessään olevansa Ron-niminen ammattilistijä.
Tihkumme seksiä
Kahvilassa tapahtuva peiteoperaatiokohtaus on mainio. Gary kaivaa luontevasti sisältään esiin ääri-itsevarman ja viileän palkkatappajan. Proffa hoitaa kovisroolinsa niin hyvin, että poliisi haluaa hänen jatkavan hommassa. Undercover-keikat vaativat kohteesta riippuen erilaisia hahmoja, joiksi Gary muuttuu vaivatta vain vaihtamalla tyyliään, vaatetusta, aksenttia ja ylipäätään ulkonäköään.
Peruukeista ja muusta rekvisiitasta huolimatta erilaiset feikki-palkkatappajat ovat uskottavia hahmoja. Mukana on luonnollisesti sketsimäisyyttä kun näyttelijä näyttelee nörttiproffaa, joka näyttelee olevansa kovistappaja. Elokuvasta uupuu silti kokonaan teennäinen hassuttelu.
Gary menee liian pitkälle tavatessaan Adria Arjonan esittämän Madisonin, joka haluaa palkata hänet listimään väkivaltaisen aviomiehensä. Peiteoperaation käsikirjoituksesta poiketen Gary kehottaa naista säästämään murhamassit ja aloittamaan niiden avulla uuden elämän. Sattumalta hänestä itsestään tulee tärkein osa uutta alkua. Kaksikon törmätessä uudemman kerran he päätyvät kiihkeään suhteeseen.
Madisonilla ei ole aavistustakaan siitä, että mies on oikeasti jotain ihan muuta kuin hurmaavan itsevarma Ron-palkkatappaja.
Powellin ja Arjonan kemiat pelaavat upeasti yhteen. Leffa liikkuu seksikkään noirin, jännärin, fyysisen komedian ja paikoin jopa romcomin välillä täysin vaivatta. Linklater laittaa kaksikon flirttailemaan toistensa lisäksi myös katsojalle, mutta keikauttaa kertomuksen hämmästyttävän helpon oloisesti pohtimaan esimerkiksi ihmisen identiteettiä.
Mainiot näyttelijät
Leffan kohtaus, jossa Gary tunnustaa Madisonille salassa pitämiään asioita on hengästyttyvän hieno. Kaksikko tietää poliisin kuuntelevan heitä, joten oikea keskustelu käydään kirjoittamalla tekstiä puhelimen ruudulle. Kytät kuulevat vain kiihkeää riitelyä, jossa puhutaan aivan muista asioista. Arjona ja Powell tykittelevät kohtauksen läpi riemastuttavalla energialla.
Powell nähdään seuraavaksi heinäkuussa ensi-iltansa saavassa Twisters-hömppäleffassa. Toivottavasti vasta 35-vuotiaana suuremman yleisön tietoisuuteen noussut näyttelijä jatkaa myös indie-tuotantojen parissa. Karismaattinen näyttelijä kantaa Hit Mania harteillaan, tehden vaativan roolinsa todella vaivattoman oloisesti.
Vaikka kertomus liikkuukin palkkamurhaajien synkässä maailmassa, niin leffan komedia on ilahduttavasti kaikkea muuta kuin kyynistä tai pikimustaa. Linklater ei näytä myöskään juuri lainkaan väkivaltaa. Ron-hahmon tapaan leffa on äärimmäisen cool ilman ääriväkivallantekojakin.
Amerikkalaiselokuvan parhaimmistoa jättikankaalta
Hit Man on simppelin pintansa alla hienovaraisen monimutkainen moraalitarina, joka toimii myös pelkkänä viihteenä. Vajaan kahden tunnin pläjäys hauskuttaa koko kestonsa ajan. Linklaterin maailma ei ole mustavalkoinen tai hahmot yksinkertaisen hyviä tai pahoja. Genrehybridin pääosin komedian keinoin kerrottu absurdi kertomus avautuu universaalien kokemusten ja tunteiden kautta. Hit Man etenee ohjaajan käsissä todella vaivattoman oloisesti, mutta monitahoisen teoksen tahtoisi katsoa saman tien toistamiseen.
Hit Man on julmetun hauskaa ja monitahoista viihdettä, helposti yksi tämän vuoden ensimmäisen puoliskon parhaista amerikkalaiselokuvista. Lisäpisteet leffa saa vielä lopun tahallisesta juustoisuudesta. Onneksi leffa ei katoa meillä Netflixin algometrin syövereihin. Juuri tällaisia pienemmän budjetin aikuisille suunnattuja fiksuja laatuelokuvia elokuvateatterit kaipaavat.
HIT MAN
”Hit Man osoittaa jälleen Richard Linklaterin olevan parhaimmillaan mestarillinen ohjaaja, jonka leffat ovat täynnä inhimillistä lämpöä genrestä riippumatta.”