Arvostelu Silo-sarja on alkuvuoden iloisimpia yllättäjiä – aikuiskatsojille on tarjolla fiksua vanhan koulukunnan scifiä
Rebecca Fergusonin ja Tim Robbinsin tähdittämä Silo on herkkua pohdiskelevien tieteistarinoiden ystäville. Uutuus on yksi Apple TV+:n parhaita sarjoja.
Apple TV+ tarjoaa taas yhden mainion tieteissarjan. Tällä kertaa kohdeyleisönä ovat kovimmat scifi-fanit. Kymmenestä jaksosta koostuva Silo etenee mukavan hitaaseen tahtiin, ilman Netflix-sarjoista tuttua tyhjäkäyntiä. Vanhan koulukunnan tieteisteos ottaa aikansa lähteäkseen kunnolla käyntiin. Sarjan hahmojen, heidän välistensä suhteiden ja tulevaisuuden maailman sääntöjen ja tapojen perinpohjainen avaaminen palkitsee kärsivällisen katsojan.
Silo perustuu Hugh Howeyn tieteiskirjasarjaan, jonka tunnelman se siirtää tv-ruudulle uskollisesti. Tarina sijoittuu dystooppiseen tulevaisuuteen, jossa ihmisiä ei ole jäljellä kuin kourallinen. He ovat asuneet yli sata vuotta jättimäisessä yli 100 kerroksisessa maanalaisessa siilossa.
Maailman 10 000 viimeistä ihmistä eivät tiedä miksi he ovat piilossa massiivisessa rakennelmassa tai mikä heidät ulkomaailmassa oikeasti tappaa. Asukkaat uskovat siilon seinien takana odottavan myrkyllisen maailman. Monimutkainen The Pact -sääntöjärjestelmä rankaisee pahimpia rikollisia pakottamalla heidät pihalle. Ulkomaailmaa tarkkailee vain yksi kamera, joka näyttää suttuista kuvaa kuolleen näköisestä paikasta.
Kuka tahansa saa kuitenkin poistua turvapaikasta. Asiastaan täysin varmoille annetaan suojapuku ja käsky puhdistaa kameran linssi. Muut asukkaat tuijottavat ulkomaailmaan vain melkein heti kuollakseen astuvia tv-ruudulta. Kaikki ei tietenkään ole kuten ihmisille väitetään.
Silon monenkirjaviin sääntöihin ja lakeihin kuuluvat myös esimerkiksi radikaalit ehkäisykeinot. Kaikille naisille on asennettu ehkäisylaite, joka voidaan poistaa vain pariskunnan saadessa luvan yrittää lisääntyä.
Silo on perinteistä scifiä, joka tarjoaa ainakin vanhemmalle katsojalle hitusen nostalgiaa, kerrankin tyylikkään toimivalla tavalla. Monimutkainen jatkuva juoni avautuu hitaasti, noudattaen pitkälti alkuperäismateriaalin rakennetta. Howeyn tarinat julkaistiin alun perin novelleina. Sarjan jaksot ovat itsenäisen toimivia kokonaisuuksia, joista suuri osa päättyy cliffhangeriin. Apple TV+ esittää sarjansa fiksusti jakso per viikko -tahdilla. Se on oikea tapa, sillä jokainen episodi sisältää runsaasti pureksittavaa.
Dystopiascifiksi Silo ei ole äärisynkkä, mutta monella muulla tapaa mukavan haastava teos. Siilon mysteeriin ja mytologiaan keskittyvä dialogipainotteinen kertomus tarjoaa tarpeeksi ajateltavaa. Silo ottaa tietysti kantaa nykyhetkeen kuten hyvän scifin kuuluukin.
Silo on kuin pystyyn nostettu Snowpiercerin juna. Myös tässä suljetun tilan yhteiskunnassa ihmiset elävät eri luokkiin jaettuina. Yläkerroksista löytyy rikkauksia ja valtaapitävät. Alhaalta rankkaa fyysistä ja vaarallista työtä tekevät. He pitävät koko laitoksen toimintakunnossa huolehtimalla jättimäisestä generaattorista.
Pohjalta löytyy sarjan päähenkilö Juliette Nichols (Rebecca Ferguson). Hän on koko yhteisön lahjakkain insinööri, joka tuntee generaattorin perinpohjin. Juliette nousee päähenkilöksi vasta valtavan määrän informaatiota sisältävän pilottijakson jälkeen.
Koko kertomuksen työntää käyntiin Rashida Jonesin ja David Oyelowon esittämä pariskunta Allison ja Holston. Näyttelijät tekevät vaikutuksen vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen ja sääntöviidakon kyseenalaistavana avioparina, vaikka ovatkin pääosissa vain ensimmäisessä episodissa.
Silo on Rebecca Fergusonin show. Hänen esittämänsä Julietten rooli on paikoin hyvinkin fyysinen. Näyttelijä on täysin uskottava insinööri-mekaanikkona, joka ottaa vastentahtoisesti vastaan siilon uuden sheriffin viran. Hänellä on lähes yhtä paljon salaisuuksia kuin itse siilolla ja sen valtaapitävillä. Vielä loppupuolen jaksoissakin on mukana takaumia, jotka syventävät hahmoa. Juliettella on syynsä esittää aluksi reippaasti yksinkertaisempaa kuin oikeasti onkaan.
Siilo tuntuu ja näyttää oikealta paikalta. Rakennelma kietoutuu sitä keskellä kiertävän loputtoman portaikon ympärille. Siilo hurmaa rumankauniilla betonibrutalismillaan.
Budjettia ei ole tuhlattu loputtomiin tietokonetehosteisiin. Silo läväyttää viimeisen päälle viilattuja green screen -kohtauksia ruudulle vain tarpeen vaatiessa. Sarjan kohtauksista suuri osa sijoittuu karun ahtaisiin tiloihin – ihmisten koteihin, toimistoihin ja työpaikoille. Maanalaisen turvapaikan maailma avautuu komeasti suurempiin mittoihin esitellessään esimerkiksi kauppakujia, omenapuutarhaa ja muita viljelmiä.
Alimmasta kerroksesta löytyvä massiivinen generaattori on kuin elävä olento. Sykkivä sydän on toteutettu uskottavasti yhdistelemällä uutta ja vanhaa erikoistehostetekniikkaa. Niin komeanpelottava kuin aparaatti onkin, niin kauden jaksoista lähes kokonaan sille omistettu on ainoa keskinkertainen episodi.
Fergusonin lisäksi näyttelijöistä hienoa työtä tekee Tim Robbins pelottavana IT-päällikkö Bernardina, joka nousee uuden työtehtävän kautta suureen rooliin. Kehut ansaitsee myös Harriet Walter päähenkilö Julietten kasvattiäiti Martha Walkerina.
Juonittelua ja valtataistelua on mukana hitusen liikaa. Robbins ja Commonin näyttelemä, tahallisen limaiseksi sliipattu Sims-byrokraatti eivät ole yksiselitteisen pahoja hahmoja. Heidän ansiostaan sarjan mysteeritrilleri ja salaliittojuonikuvio kantavat loppuun saakka. Sarja on suunnattu tieteistarinoiden maailmassa jo syvemmällä oleville, joten korkealentoisia scifi-ideoita olisi voinut tarjota vielä rohkeamminkin.
Siloa voi suositella kaikille genren ystäville, joille syvällisiä pohtiva tarina on tärkeämpää kuin toiminta tai loputon tietokonetehostekavalkadi. Sarjasta löytyy mäiskettäkin, mutta vain kun juoni sitä vaatii.
Verkkaisesti etenevä Silo palkitsee kärsivällisen katsojan erityisesti finaalijaksossa. Sen yllätyslopetus ei ehkä ole omaperäisin, mutta eeppisiä viimeisiä kuvia jää silti katsomaan ihaillen. Sarja jättää tarinan taitavasti auki. Ensimmäinen kausi toimii omana tyydyttävänä kokonaisuutenaan, mutta saa toivomaan jatkoa.
Fiksua ja viihdyttävää scifiä ei ole koskaan liikaa. Silo ei ehkä ole radikaalin omaperäinen tieteisdystopia, mutta silti vuoden ensimmäisen puoliskon positiivisimpia yllätyksiä ja yksi Apple TV+:n parhaista sarjoista.
Silon kaksi ensimmäistä jaksoa saavat ensi-iltansa Apple TV+:ssa perjantaina 5. toukokuuta. Uudet jaksot julkaistaan aina perjantaisin.
