Night Visions -vinkki #3: Necronomicon on poikkeava filmatisointi H.P. Lovecraftin ystäville
Night Visions: Back to Basics -festivaali järjestetään jälleen ensi viikolla, 18.–22. huhtikuuta. Esittelemme festivaalin valikoimasta kiinnostavimpia elokuvia, joista kolmantena otamme käsittelyyn H.P. Lovecraftin tuotantoon pohjautuvan Necronomicon – The Book of Hellin.
Kulttikirjailija H.P. Lovecraftin tuotannosta on tehty pienen budjetin elokuvia luoja ties kuinka monia, mutta harva niistä on saavuttanut sen paremmin menestystä kuin hyviä arvioitakaan. Silti kirjailijan nimi riittää keräämään katsomoihin niin kauhupiirit kuin intohimoiset Lovecraft-fanitkin.
Night Visions tarjoilee jälleen yhden tuoreen elokuvan, joka perustuu Lovecraftin luomalle tarinamaailmalle. Argentiinalaisen Marcelo Schapcesin Necronomicon – The Book of Hell perustuu nimensä mukaisesta Lovecraftin luomaan fiktiiviseen grimoireen nimeltä Necronomicon, joka on elänyt useiden kirjoittajien tarinoissa 1920-luvulta lähtien.
Elokuvan tarinassa kirjastonhoitaja Luis (Diego Velázquez) päätyy eriskummallista tapahtumien kautta Necronomiconin jäljille. Buenos Airesin kansalliskirjastosta paljastuu umpeen muurattu osa, jonka takaa löytyy koko joukko kiellettyjä kirjoja. Samaan aikaan yläkerran naapuri kuolee selittämättömästi, ja Luisin antikvariaattia pitävä ystävä kertoo hänelle Necronomiconista, jota ei pitäisi olla edes olemassa. Kaikki langat tuntuvat yllättäen palaavan argentiinalaiskirjailija Jorge Luis Borgesiin, joka toimi aikanaan kansalliskirjaston johtajana.
Necronomicon – The Book of Hell on siitä poikkeuksellinen Lovecraft-elokuva, että se ei ole suora filmatisointi mistään kulttikirjailijan tarinasta. Elokuva lainaa Lovecraftilta vain mytologian, mutta rakentaa sen varaan oman tarinansa. Sillä ei myöskään ole mitään tekemistä unettavan huonon Necronomicon: Book of the Dead -antologian (1993) kanssa, joka esitettiin Night Visionsissa muutama vuosi sitten.
Schapcesin elokuvassa parasta on alkupuolen surrealistinen tunnelma, joka tuntuu olevan jotakin uutta usein liiankin kirjaimellisten Lovecraft-filmatisointien joukossa. Valitettavasti loppua kohden sorrutaan kuitenkin Cthulhu-elokuvien pahimpiin virheliikkeisiin, joista ilmeisimpiä ovat tietysti halvat CGI-lonkerot.
Väistämättä tulee mieleen, että hyvistä aineksista olisi tullut parempi elokuva, jos tekijät uskaltaisivat avartaa reilummin kauhuelokuvan sapluunaa. Budjettitehosteet (ja paikoin aivan hirveä äänisuunnittelu) eivät varsinaisesti ole ongelma, vaan se, että ilman niitä ei uskalleta tehdä Lovecraftin tuotantoon perustuvaa elokuvaa.
Necronomicon on silti kiinnostava elokuva Lovecraftin ja Cthulhu-mytologian ystäville. Elokuva tarjoaa pilkahduksia siitä, millaisiin muotoihin Lovecraftin kertomukset voitaisiin valkokankaalla viedä, ja se onnistuu jopa visuaalisesti kiinnostaviin otoksiin, silloin kun tekijät eivät sitä tietoisesti yritä.
Elokuvasta voi lisäksi bongata kirjallisia viittauksia Lovecraftin ja Borgesin lisäksi ainakin Robert W. Chambersin tuotantoon. Antikvariaatin alehyllystä pilkottava Lovecraft-pokkari on myös hauska kunnianosoitus sille, että kulttikirjailija ei elinaikanaan saavuttanut oikein minkäänlaista menestystä.
Alta näet elokuvan trailerin, ja lisätietoja löytyy festivaalin sivuilta.
Night Visions esittää myös yhden vanhimmista Lovecraft-filmatisoinneista, Roger Cormanin The Haunted Palacen (1963), jota tähdittää legendaarinen Vincent Price.
Lisää aiheesta:
Toimittajan puheenvuoro: Onko aika vihdoinkin kypsä ison budjetin Lovecraft-elokuville?
