Haastattelussa Tom Hardy – Banen roolista parrakkaana Mad Maxiin
Tom Hardyn tähti viihdetaivaalla on vahvassa nousussa. Kesällä mies esitti Banea Christopher Nolanin Yön ritarin paluussa, mutta se oli vasta alkua.
Tom Hardy saapuu haastattelupöytään. Tänään hänellä on iso parta.
”Mad Maxia varten”, näyttelijä toteaa.
Hän näyttelee pääroolin neljännessä Mad Max -elokuvassa, jonka ensi-ilta on vuonna 2013. Se on myös 35-vuotiaan britin ensimmäinen pääosa todella isossa leffassa. Hardyn urakehitys on ollut nopeaa. Vain harva oli kuullut hänestä vielä neljä vuotta sitten. Tänä vuonna Hardy on nähty valkokankaalla jo kolmesti – joka kerta aivan erilaisessa osassa ja eri tyylisessä elokuvassa.
Suurikokoisin elokuvista on Yön ritarin paluu. Siinä Hardy on hengitysnaamion taa piiloutuva, mutta säälimätön lihaskimppu Bane. Pahiksen vahvan aksentin hän jäljitteli Sean Conneryltä. Keväällä elokuvateattereissa oli Pappi lukkari talonpoika vakooja, synkkäsävyinen agenttielokuva. Siinä rooli oli petetty brittivakooja Ricky Tarr – Baneen verrattuna laiheliini.
Nyt valkokankaalla on Laittomat. Se on tosipohjainen ja toiminnallinen rikoselokuva 1920-luvun lopulla, kieltolain aikaan viinabisneksellä omaisuuden tehneistä Bondurantin veljeksistä.
Yhteistä rooleille on tietty äijämäisyys.
”Oletko koskaan ollut samassa huoneessa vaarallisen eläimen kanssa?”, Hardy kysyy.
”Siihen minä tähtään. Sitä minä tarvitsen. Haluan olla peto, kuten näyttelijäesikuvani.”
Petomaisuus tarkoittaa välittömyyttä. Kun tarkemmin katsoo, parhaat Hardy-roolit ovat kuin nurkkaan ahdettuja eläimiä. Pahuutta puhkuva Bane tietenkin, mutta myös pulaan jätetty Tarr ja rauhallisesta raivoisaksi hetkessä kiihtyvä Forrest Bondurant. Ei ole ihme, että Hardyn esikuvat ovat tuttuja sellaisista rooleista, joissa on sisäinen ristiriita.
”Gary Oldman, Robert de Niro ja Sean Penn”, hän listaa sankareitaan.
Monille katsojille ensimmäinen huomion kiinnittävä Hardy-rooli oli Yön ritarin ohjaajan Chris Nolanin edellisen elokuvan Inceptionin unikameleontti Eames. Star Trek -fanit ehkä muistavat hänet jo vuosia aiemmasta Nemesis-elokuvan pahisroolista. Läpimurtona pidetään kuitenkin Drive-ohjaaja Nicolas Winding Refnin liki surrealistista Bronsonia. Hardyn kotimaassa Iso-Britanniassa Bronson oli pieni hitti. Se kertoi tosielämän rikollisen Michael Petersonin tarinaa vapaasti liioitellen, välillä pähkähullusti.
Kuinka tehdä Banen ja Michael Petersonin kaltaisista, periaatteessa aivan yliampuvista hahmoista uskottavia?
”Siinä luottaa vain omaan bullshit-mittariinsa”, Hardy kuvailee.
”Joka päivä kaduilla näkee tyyppejä, joista ihmettelee, mikä ihme on tuon kaverin meininki. Jos heitä jäljittelisi täsmällisesti lavalla tai kameran edessä, ohjaaja torppaisi, että älä viitsi, ei tuollaista olekaan.”
Näyttelijälle ainoa riski on se, että näyttää tyhmältä, Hardy korostaa.
”Katso vaikka muotimaailmaa, tai elokuvabisnestä. Ihme hiippareita. Missä siis menee raja? Riikinkukkoja, villieläimiä, sekoboltseja. Tarkkailet ja jäljittelet. Bullshit-mittari näyttää rajan.”
Etenkin pahisroolit ovat tasapainottelua.
”Elokuvarooli on aina keinotekoinen. Osa katsojista uskoo roolihahmoon, osa ei usko. Toisaalta esimerkiksi todelliset rikolliset ovat usein poikkeusyksilöitä, kummallisia tyyppejä. On lupa mennä pitkälle. Kysymyksiä voi esittää. Vastauksia ei ole. Työ on harmaalla alueella.”
Siinä se. Hardy nauraa.
”Tämä on vain näyttelemistä, emme me helvetti soikoon ole maailmaa pelastamassa.”
Laittomat on tehty Hollywood-systeemin ulkopuolella. Käsikirjoituksen laati Nick Cave. John Hillcoat taas muistetaan myös elokuvien Tie ja The Proposition ohjaajana.
”Rahoittajat haluavat pistää dollarinsa supersankarielokuviin. Laittomien tekeminen oli vaikeampaa”, Hardy kertoo.
Vaikka väkivaltaisessa elokuvassa on paljon toimintaa, kun Bondurantit ottavat yhteen Gary Oldmanin esittämän gangsteripomon jengin ja Guy Pearcen näyttelemän sadistipoliisin kätyrien kanssa, on se lähempänä realismia kuin Hollywood-satua. Loppuratkaisukin on arvaamaton. Hardy on Forrest Bondurant, veljeksistä kovanaamaisin. Roolihahmo saattaa olla kaikkien aikojen tylyin tyyppi, joka käyttää kutakuinkin aina villaneuletta.
Jack Bondurantia, elokuvan varsinaista päähenkilöä näyttelee Shia La Beouf.
”Shia kasvaa näyttelijänä koko ajan. Hän rikkoo oman häkkinsä. Hänestä tulee mies. Hän on 23, jotain sellaista, kymmenen vuotta minua nuorempi”, Hardy toteaa.
Hän on Shiaan verrattuna kuin järkäle lihasta. Mutta korsto ei itse usko fyysiseen voimaan.
”Minusta aika on valmis uudelle maskuliinisuudelle. Se ei ole machoilua, ei huolimattomuutta. Varovaisuus on riskien välttämistä. Rohkeus syntyy pelosta”, Hardy miettii.
Näyttelijällä itsellään on päällään t-paita, joka mainostaa Combat Stress -järjestöä. Se kerää rahaa brittiläisten sotaveteraanien mielenterveystyöhön.
”Paljon ystäviäni on armeijassa. En ota kantaa siihen, miksi soditaan, mutta haluan, että sotilaita tuetaan. En halua, että sotilaat joutuvat jälkikäteen tuntemaan syyllisyyttä”, näyttelijä kertoo, kun paidasta kysytään.
”En halua kääntää selkääni, vaikka minulle maksetaan niin paljon kevyemmästä työstä, siitä että kuvittelen olevani joku muu.”
Tuki sotilaille on helposti tulkittavissa kannatukseksi niille epäsuosituille sodille, joihin Britannia on Yhdysvaltojen rinnalla joutunut. Siitä ei ole kyse.
”Tämä on täysin henkilökohtaista, tässä ei ole mitään poliittista. Ystäviäni on kuollut rintamalla.”
Hardy huokaa.
Hardy itse on elokuvahullu – entinen sellainen.
”Rakastan elokuvia. Ne ovat minun maailmani. Mutta en ehdi enää katsoa niitä”, Hardy harmittelee.
”Se on joko tai. Kun tekee elokuvia, ei enää ole aikaa katsoa niitä. Sekä tekemiseen että niistä nauttimiseen ei voi paneutua samaan aikaan.”
Entä Banen rooli? Yön ritarin paluu oli paitsi megaluokan tuotanto, myös odotetun kaltainen hitti, vuoden katsotuimpia elokuvia.
”Samaa paskaa, eri päivä.”
Hardy nauraa.
”Prosessi on sama. Kultakalan malja on joskus vain isompi, mutta aina pitää löytää oma paikkansa. Tulen paikalle, teen mitä teen, toivon että se kelpaa. Kun tätä työtä on tehnyt tarpeeksi pitkään, alkaa luottaa siihen, että on kameran edessä vakuuttava.”
On ihme, jos Hardysta ei tule ykkösluokan tähteä. Hänessä on samaa tinkimättömyyttä kuin maanmiehessään, Batman-tähti Christian Balessa, mutta Hardy on lähestyttävämpi, rennomman oloinen tyyppi. Äijä.
Kuten Bale, myös Hardy kokee näyttelemisen jatkuvana prosessina. Hän ei ole koskaan täysin vapaalla.
”Siitä tulee luonne. Olen koko ajan töissä. Varastan kaikilta. Sinultakin.”
Lue myös:
Haastattelussa Christian Bale – Batman-tähti teki elokuvan Kiinassa
Haastattelussa Batman-elokuvan Yön ritarin paluu tekijät – osa 1
Haastattelussa Batman-elokuvan Yön ritarin paluu tekijät – osa 2
