Rakkautta & Anarkiaa jatkuu vielä viikon – Esittelyssä kiinnostavimmat elokuvat, osa 2
Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali jatkuu sunnuntaihin 27. syyskuuta asti.
Helsingissä neljättä päivää käynnissä olevan Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalin laajasta tarjonnasta löytyy taatusti jokaiselle jotakin. Tässä lisää kiinnostavia tärppejä valikoimasta:
1. Welcome to Chechnya
Presidentti Ramzan Kadyrovin mukaan Venäjän federaatioon kuuluvasssa Tšetšeniassa ei vainota seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, koska heitä ei asu maassa lainkaan. Diktaattorin johtamassa maassa heitä kuitenkin siepataan, kidutetaan ja jopa tapetaan. Journalisti David Francen ohjaaman dokumentin päähenkilöinä nähdään Tšetšeniasta Moskovassa sijaitsevaan turvataloon paenneita ihmisiä, sekä heitä auttavia aktivisteja.
Welcome to Chechnya on karmiva dokumentti, jossa nähdään kuinka viranomaisten lisäksi homoseksuaaleja pahoinpitelevät naapurit, sukulaiset ja jopa heidän omat perheenjäsenensä. Mukana on järkyttävää kännyköillä ja turvakameroilla taltioitua materiaalia, joka näyttää esimerkiksi sukulaisten suorittaman murhan.
Päähenkilöiden kasvot on muokattu ymmärrettävistä syistä tunnistamattomiksi digitehosteiden avulla, josta huolimatta kaikki heidän tunteensa välittyvät katsojalle.
2. Beasts Clawing at Straws
Perinteisen laadukas korealaistrilleri, jossa on mukana myös reippaasti mustaa huumoria ja väkivaltaa. Elokuvasta tulee mieleen esimerkiksi Guy Ritchien varhaiset ohjaustyöt, mutta vedettynä korealaisfiltterin läpi, jonka ansiosta lopputulos on niitä huomattavasti kieroutuneempi.
Kim Yong-hoon debyyttiohjaus seuraa näppärästi useiden eri hahmojen kertomuksia, jotka eivät etene lineaarisesti. Noin puolivälin tienoilla sinne tänne kiemurtelevat juonikuviot alkavat kietoutua yhteen, osa ennalta-arvattavasti, osa vähän turhankin moninaisten tapahtumien kautta.
Beasts Clawing at Straws tuntuu elokuvalta, jonka olet nähnyt aiemminkin, mutta josta et jostain mystisestä syystä muista mitään. Ja tämä on tarkoitettu kehuksi.
3. Queen & Slim
Melina Matsoukasin debyyttiohjaus on ajankohtainen elokuva, kertomus tummaihoisten amerikkalaisten todellisuudesta. Tällä kertaa hengestään ei kuitenkaan pääse syytön afroamerikkalainen, vaan päähenkilöt pysäyttävä valkoihoinen poliisi, jonka Slim (Daniel Kaluuya) ampuu. Vaikka kyse on itsepuolustuksesta, niin juristina työskentelevä Queen (Jodie Turner-Smith) tajuaa, ettei heillä ole muuta mahdollisuutta kuin paeta ja yrittää pysyä hengissä mahdollisimman pitkään.
Queen & Slim on upean näköinen elokuva, jonka soundtrack sisältää laajan kattauksen mustan musiikin helmiä eri aikakausilta. Valitettavasti leffa ei ole provokaatioissaan lainkaan niin fiksu kuin se kuvittelee, vaan turhankin turvallinen kertomus marttyyreista, jonka idea olisi toiminut paremmin lyhytelokuvana. Yli kahden tunnin pituinen elokuva ei sano käsittelemästään aiheesta mitään uutta.
4. Never Rarely Sometimes Always
Muun muassa vuoden 2017 hienosta Beach Rats -elokuvasta tutun ohjaaja-käsikirjoittaja Eliza Hittmanin uutuus on yksi tämän vuoden harvoista mestariteoksista. Sydney Flanigan esittää ensimmäisessä elokuvaroolissaan upeasti teini-ikäistä Autumnia, joka on raskaana. Hän haluaa abortin, mutta ei tahdo vanhempiensa tietävän asiasta, joten edessä on matka Pennsylvaniasta New Yorkiin.
Hittmanin aiemmista elokuvista tuttuun tyyliin sekä Autumn että hänen mukaansa lähtevä Talia Ryderin esittämä Skylar voisivat olla aitoudessaan dokumentin päähenkilöitä, jota ohjaajan realistinen tyyli vain korostaa. Hahmojen meille esittelemä Yhdysvallat lienee melko vieras ainakin suomalaiskatsojalle.
Never Rarely Sometimes Alwaysin aborttiklinikalla tapahtuva kohtaus, josta elokuva saa nimensä on täysin mykistävä.
5. My Octopus Teacher
Oikeasti omaperäinen luontodokumentti, kertomus vapaasukeltajan ja merilevämetsässä asustavan mustekalan välisestä omituisesta suhteesta.
Burnoutista toipuva ohjaaja Graig Foster alkaa sukeltaa päivittäin kylmässä meressä Länsi-Kapin rannikolla, tutustuakseen paremmin mustakalaan, joka on selvästi kiinnostunut hänestä. Foster seuraa älykkään olennon arkista elämää, johon hänen läsnäolonsa tuo jotain uutta. Mustakalan arki sisältää jo taatusti tarpeeksi jännitystä haiden jahdatessa sitä melkein päivittäin, joten miksi ihmeessä se haluaa tutustua ihmisolentoon?
Foster ja mustekala hengaavat yhdessä päivittäin noin vuoden ajan, jolloin sukeltaja tajuaa ihmisen ja lonkero-otuksen olevan pohjimmiltaan hyvinkin samankaltaisia. My Octopus Teacher tuli tarjolle Netflixiin jo toissa viikolla, mutta se ansaitsee tulla katsotuksi valkokankaalta. Kaksikon kertomus itkettää, hymyilyttää ja sen katsomisesta tulee taatusti hyvä mieli.
Juttusarjan ensimmäinen osa:
Kaikki R&A:n elokuvat esitysaikoineen festivaalin kotisivuilla, josta voit ostaa myös pääsylippuja.
