ATI Radeon X800 XL & Gigabyte GV-3D1

PCI Express -väylän turvin NVIDIA julkaisi nForce4-piirisarjaperheen lanseerauksen yhteydessä nForce4 SLI:n. NForce4 SLI:n merkittävin ominaisuus muihin nForce4-piirisarjamalleihin verrattuna on sen tuki SLI:lle, jolla NVIDIA on varmistanut nopeuskilvan ykköspallin ATIa vastaan. SLI mahdollistaa kahden PCI Express -väyläisen näytönohjaimen yhteen kytkemisen hieman samaan tapaan kuin aikoinaan 3dfx Voodoo II -näytönohjaimet.

Muropaketissa testattiin joulukuun lopulla ensimmäistä markkinoille ehtinyttä nForce4 SLI -emolevyä, Asus A8N-SLI:tä, johon asennettiin kaksi GeForce 6600 GT -näytönohjainta. SLI-huuman keskellä Gigabyte löi lisää vettä myllyyn julkaisemalla GV-3D1-näytönohjaimen, jossa samalle piirilevylle on isketty kiinni kaksi GeForce 6600 GT -grafiikkapiiriä. Muropaketti sai kunnian ensimmäisenä Pohjoismaissa ja ensimmäisten joukossa maailmanlaajuisesti testata kyseisen näytönohjaimen. Tässä artikkelissa siis tutkaillaan Gigabyte GV-3D1:tä sekä ATIn joulukuun alkupuolella julkaistua R430-ytimellistä Radeon X800 XL -näytönohjainta.

ATI Radeon X800 XL

Vuosi 2004 jää historiaan sekä NVIDIAn että ATIn huippunäytönohjainten erittäin huonon saatavuuden vuoksi ja vieläkään Radeon X800 XT PE -näytönohjainta ei löydy käytännössä lainkaan kauppojen hyllyiltä. ATIn aikoinaan tekemä lupaus tuotteiden saatavuudesta 30 päivän kuluessa lanseerauksesta ei ainakaan tänä vuonna ole pitänyt paikkaansa lainkaan. Päällimmäisenä syynä näytönohjainten huonoon saatavuuteen on taiwanilaisen puolijohdevalmistajan TSMC:n ylibuukatut 0,13 mikronin low-k -tuotantolinjat.

ATI Radeon X800 XL on X800-tuoteperheen toisen syklin tuotos, jonka merkittävin ero ensimmäisiin X800 Pro-, X800 XT- ja X800 XT PE -malleihin on valmistustekniikka. Paremman saatavuuden valossa ATI on siirtynyt uuteen 0,11 mikronin prosessiin, jolla yritys uskoo pystyvänsä tarjoamaan Radeon X800- ja X800 XL -näytönohjaimia kuluttajille asti. Joulukuun ensimmäisenä päivänä lanseeratut Radeon X850 Pro-, X850 XT- ja Muropaketissakin käsitelty X850 XT PE sen sijaan valmistetaan edelleen 0,13 mikronin prosessilla.

Radeon X800 XT:hen verrattuna Radeon X800 XL:ssä ei ole piirilevyn osalta tehty kovinkaan suuria muutoksia. Näkyvimmät muutokset ovatkin puuttuvat pintaliitoskomponentit ja yläkulman virtaliittimet. R430-ytimen jäähdytyksestä vastaa jo Radeon 9800 XT:n ajoilta tutun näköinen cooleri.

ATIn ilmoittama hinta Radeon X800 XL:lle on 299 dollaria, eli noin 225 euroa. Radeon X800 XL on suunnattu GeForce 6800 GT:n kanssa samaan kategoriaan, mutta hinnan puolesta ATI on pystynyt tinkimään NVIDIAa enemmän ja GeForce 6800 GT onkin varustettu 100 dollaria korkeammalla hintalapulla.

Näytönohjaimen takapuoli ei tuota suuria yllätyksiä ja kirkkaan punainen piirilevy on täynnä pieniä pintaliitoskomponentteja. Neljän muistipiirin lisäksi takaa löytyy etupuolen coolerin kiinnittämisessä käytettävä metallilevy.

Radeon X800 XL siis perustuu R430-ytimeen, joka on valmistettu TSMC:n 0,11 mikronin tuotantolinjoilla. XL-mallin osalta vakiokellotaajuus on 400 megahertsiä ja renderöintiliukuhihnoja on huippumallien tavoin 16. Vertex Shader -yksikköjä on kuusi kappaletta, kuten kaikissa X700- ja X800-sarjan näytönohjaimissa. Teoreettinen fillrate näytönohjaimella nousee 6400 megapikseliin sekunnissa, joka on jopa hieman enemmän kuin Radeon X850 Prolla, jonka heikkona lenkkinä on 120 megahertsiä korkeamman kellotaajuuden sijaan ainoastaan 12 renderöintiliukuhihnaa.

Ydin on valmistettu viime vuoden 46. viikolla, joka sijoittuu lokakuun alkupuoliskolle. Tuttuun tapaan ydin on paljaana, mutta cooleria kiinnittäessä hauraita reunoja suojelee pakkauksen ympärillä oleva metallikoroke.

ATI on päätynyt referenssinäytönohjaimen osalta Samsungin valmistamiin FBGA-pakattuihin 2,0 nanosekunnin GDDR3-muistipiireihin, joita näytönohjaimen etu- ja takapuolelta löytyy neljä kappaletta. Muistin kokonaismäärä kahdeksalla 32 megatavun piirillä kasvaa siis 256 megatavuun. Samsung takaa muisteille 500 megahertsin (1000 MHz DDR) kellotaajuuden, joten ylikellottamisen osalta tämä ei lupaa hyvää, koska Radeon X800 XL:ssä muistit toimivat jo vakiona edellä mainitulla kellotaajuudella.

X800 XL:n muistiväylä on onneksi 256-bittinen, joten 500 megahertsin vakiokellotaajuudella muistien teoreettinen kaistanleveys kipuaa 32 gigabittiin sekunnissa. Vertailuksi mainittakoon Radeon X800 XT:n muistien kaistanleveyden olevan sama 32 Gb/s ja Radeon X850 XT:lläkin kaistanleveys on vain aavistuksen verran korkeampi, 34,56 Gb/s.

Radeon X800 XL vaikuttaa paperilla kovalta menopeliltä, sillä ATIn tämän hetken huippumalleihin verrattuna erona on vain muistien ja ytimen kellotaajuudet. Tosin kellotaajuuksissakaan ei ole hävettävää ja ATIn ilmoittama alle 250 euron hintalappu houkuttaa varmasti monia.

Kuten muutama kappale sitten kerroimme, ytimen viileänä pitämisestä vastaa Radeon 9800 XT -ajoilta tuttu kuparisiili, jota ympäröi muovinen ilmanohjain. 70 millimetrin levyisen tuulettimen siiliä vasten puskema ilma työntyy ulos näytönohjaimen takaosasta. Tuulettimen kierrosnopeus vaihtelee lämpötilan mukaan ja ilman rasitusta melu ei nouse häiritsevän korkeaksi. Rasituksessa sen sijaan tuulettimen korkeahko vinkumisääni alkaa pidemmälle raastaa korvia.

Kuten ylemmästä kuvasta hyvin voidaan todeta, tuuletin sijoittuu huomattavasti ytimestä sivullepäin ja suoraan ytimen kohdalla onkin siiliosa. Coolerin pohja on peitetty ytimen kohtaa lukuun ottamatta läpinäkyvällä muovilla, jolla estetään mahdolliset oikosulut näytönohjaimen komponenttien koskettaessa pohjaa. Kiinnitys tapahtuu kolmella ruuvilla, jotka kierretään kuvassa näkyviin näytönohjaimen läpi meneviin ruuvikantoihin.

PCI Express ei suorituskyvyn kannalta tuo lisäpiristystä nykynäytönohjaimiin, mutta näkyvin hyöty tällä hetkellä on lisävirtaliittimien uupuminen huippumalleja lukuun ottamatta. Samaa piirilevyä käytettäneen Radeon X850 -tuoteperheen näytönohjaimissa, joten X800 XL:stäkin löytyy paikat virtaliittimille.

SLI – mikä?

SLI ei idean puolesta ole uusi keksintö, sillä nyt jo edesmenneen 3dfx:n kaksi PCI-väyläistä Voodoo II -näytönohjainta kyettiin asentamaan toimimaan rinnakkain, jolloin 1. näytönohjain renderöi parilliset pikselirivistöt ja vastaavasti 2. näytönohjain parittomat rivistöt. Kun kummankin näytönohjaimen renderöinnit yhdistettiin, saatiin lopputulokseksi lopullinen kuva. Ruutu luonnollisesti saatiin renderöityä kahdella näytönohjaimella huomattavasti nopeammin, joten nykyisessä ATIn ja NVIDIAn nopeuskilvassa NVIDIAn kesäkuussa esittelemä SLI (Scalable Link Interface) on kova pala ATIlle. Vaikka PCI Express -väyläisiä GeForce 6800 -sarjan näytönohjaimia ja nForce4 SLI -emolevyjä ei ole vieläkään kunnolla saatavilla, on valtti pysynyt ainakin paperilla NVIDIAlla. Tilanteelle on odotettavissa keväällä tasoitusta, sillä ATI on julkaisemassa näillä näkymin toisella vuosineljänneksellä Multi Rendering -tekniikan, joka on suora vastine NVIDIAn SLI:lle.

Perusidean puolesta NVIDIAn SLI ei eroa paljoakaan 3dfx:n vuoden 1998 SLI:stä, mutta NVIDIAn SLI mahdollistaa kuvan renderöimisen kahdella eri tavalla. SFR eli Split-Frame Rendering nimen mukaan jakaa renderöitävän alan kummallekin näytönohjaimelle, jolloin horisontaalisesti jaetut alat renderöidään eri näytönohjaimilla ja yhdistetään lopuksi. Toinen tapa on AFR eli Alternate-Frame Rendering, jolloin ensimmäinen näytönohjain renderöi yhden raamin, vastaavasti toinen näytönohjain seuraavan, ensimmäinen näytönohjain taas seuraavan raamin ja niin edelleen.

Kumpaa tapaa käytetään, SFR:ää vai AFR:ää, riippuu ajureista, sillä NVIDIAn insinöörit ovat etukäteen määrittäneett renderöintitavan peli- ja ohjelmakohtaisesti ajureihin. Vakiona käytössä on AFR, ja SFR:ään turvaudutaan tapauksissa, joissa AFR:n käyttäminen ei ole mahdollista.

Jotta SLI:tä pystytään hyödyntämään, vaaditaan SLI:tä tukeva emolevy, joka tällä hetkellä tarkoittaa nForce4 SLI -piirisarjallista emolevyä. Markkinoilla on tällä hetkellä ainoastaan Asus A8N-SLI- ja A8N-SLI Deluxe -emolevyjä, mutta myös Gigabyte on julkaissut oman mallinsa, K8NXP-SLI:n, jota käytetään tämänkin näytönohjaimien testaamisessa. Emolevyn lisäksi vaaditaan luonnollisesti kaksi PCI Express -väyläistä näytönohjainta, joista löytyy siltakytkentää varten vaadittava liitin näytönohjaimen yläreunassa. Näytönohjaimet yhdistetään keskenään kahdella liittimellä varustetulla piirilevyllä, joka muodostaa sillan näytönohjaimien välille, kuten ylempi kuva osoittaa.

Kun näytönohjaimet on kiinnitetty fyysisesti yhteen, vaaditaan SLI-tuella varustetut ForceWare-ajurit, jonka vaatimuksen NVIDIAn virallisten ajureiden osalta täyttää tällä hetkellä ainoastaan 66.93-versionumerolliset ajurit.

SLI-kokoonpanoa hankkiessa on syytä pitää mielessä pari seikkaa. Ensimmäinen on hinta, sillä Asus A8N-SLI keventää kukkaroa 140 ja Deluxe-malli 180 eurolla. Parasta haluavilla kaksi GeForce 6800 Ultra -näytönohjainta maksavat lisäksi yli 1000 euroa, joten mistään aivan joka pojan kokoonpanosta ei todellakaan ole kyse. Luonnollisesti halvemmallakin selviytyy, jos hankkii esimerkiksi kaksi GeForce 6600 GT -näytönohjainta, joiden hinta yhteensä karkeasti otettuna kipuaa noin 500 euroon.

Toinen seikka on virtalähteen kapasiteetti. Tietokone kahdella GeForce 6800 Ultra -näytönohjaimella ja usealla kovalevyllä on varsinainen tehosyöppö, joten etukäteen on syytä tarkistaa virtalähteen speksitarra. Kolmas seikka liittyy näytönohjaimiin, sillä aivan mitä tahansa näytönohjaimia ei SLI-kokoonpanoon voida kytkeä keskenään, vaikka ne fyysisesti PCI Express x16 -liittimiin sopisivatkin. Näytönohjainten ja niiden BIOS-versioiden tulee olla samanlaiset ja huomioitavaa ovat kellotaajuudet, jotka määräytyvät hitaamman mallin perusteella.

Gigabyte GV-3D1

Radeon X800 XL:n ohella vertailun toinen näytönohjain on herättänyt kummastusta, sillä kyseessä on Gigabyten valmistama GV-3D1-näytönohjain, jossa yhdelle piirilevylle on ahdettu kaksi GeForce 6600 GT -grafiikkapiiriä. Muropaketti onnistui haalimaan testiin ensimmäisen Pohjoismaihin lähetetyn version, joka saapui yhdessä Gigabyte K8NXP-SLI -emolevyn kanssa. Gigabyten lehdistötiedotteiden perusteella GV-3D1-näytönohjainta ei voida käyttää kuin K8NXP-SLI-emolevyn kanssa, joten valmistaja tulee kaupittelemaan edellä mainittujen tuotteiden yhteispakettia noin 550 dollarin hinnalla.

Kyseessä on todella massiivinen myyntipakkaus, joka koostuu kahdesta yhteenkiinnitetystä paketista, joista ensimmäinen pitää sisällään emolevyn oheistavaroineen ja vastaavasti toinen näytönohjaimen sekä K8DPS-virransyöttömoduulin ja PCI-väyläisen WLAN 802.11b/g -kortin. Emolevyä ei tässä artikkelissa tutkita tai testata sen tarkemmin, mutta erillinen artikkeli on luvassa myöhemmin.

Näytönohjaimen mukana toimitetaan ajuri-CD sekä kaksi kokoversiopeliä: Joint Operations: Typhoon Rising ja Thief: Deadly Shadows. Gigabyte on pidättäytynyt niukoissa oheismateriaaleissa eikä CD-levyjen lisäksi mukana tule kuin virta-adapterikaapeli, D-SUB-DVI-adapteri sekä kaapelin päässä oleva liitinadapteri, jolla kuva saadaan tuotua ulos S-Videona tai YPrPb:nä.

Gigabyte GV-3D1:n yhden piirilevyn SLI-konfiguraatio on ideana mielenkiintoinen, mutta tässä artikkelissa katsastetaan miten Gigabyte on hoitanut suunnittelupuolen ja miten koko laitos pärjää suorituskykymittauksissa. Tarkkaa hintaa pelkälle näytönohjaimelle on vaikea spekuloida, sillä tuotetta ei ole toistaiseksi myynnissä missään ja Gigabyte on ilmoittanut tammikuun lopulla tuotetta löytyvän kaupoista 550 dollarin hinnalla emolevyn kanssa.

22 senttimetrin pituinen GV-3D1 on luonnollisesti nykynäytönohjaimia pidempi johtuen kahdesta grafiikkapiiristä, mutta ei ole ennennäkemättömän pitkä ja tuskin tuottanee ongelmia yhteensopivuuden osalta. Näytönohjaimen etupuolen sinisen piirilevyn peittää lähes yksinomaan cooleri, jonka siiliosaa jäähdyttää kaksi tuuletinta.

Näytönohjaimen liittimet kuvan ulostuomiseksi edustavat perinteistä linjaa ja rivistöstä löytyy D-SUB- ja DVI-liittimet sekä S-Video-liitin, jolla kuva saadaan tuotua televisioihin joko S-Videona tai YPrPb:nä, jota tutummin markkinoidaan pakettien kyljissä ja nettisivuilla HDTV:nä.

Takapuolelta ei ihmeellisyyksiä löydy, ei edes muistipiirejä, joka tarkoittaa Gigabyten ahdanneen kaikki piirit coolerin alle.

Vaikka PCI Express -väylä jaksaakin toimittaa tarpeellisen tehon Radeon X800 XL -näytönohjaimelle, on GV-3D1:n kaksi grafiikkapiiriä jo liikaa. Tästä syystä Gigabyte onkin turvautunut lisävirran suhteen kuusireikäiseen virtaliittimeen, joka on tuttu jo aiemmin käsitellystä Radeon X850 XT PE -näytönohjaimesta. Suurimmasta osasta virtalähteistä ei löydy edellä mainittua virtaliitintä, joten Gigabyte toimittaa paketin mukana erillisen adapterikaapelin, johon kiinnitetään kaksi molex-liitintä.

Piirilevylle on selvästi eroteltu kaksi ”eri” näytönohjainta, sillä kummankin GeForce 6600 GT -grafiikkapiirin ympärille on sijoiteltu neljä muistipiiriä. Molemmat ytimet on valmistettu viikolla 45 ja ovat A2-revisiota. Muistit vastaavasti ovat Samsungin valmistamat ja FBGA-pakatut, mutta yllätykseksi monista muista viime aikoina Muropaketissa testatuista näytönohjaimista poiketen ne ei ole speksattu 2,0 vaan 1,6 nanosekuntiin.

Vakiona GeForce 6600 GT -malleissa muistit toimivat 500 megahertsin (1000 MHz DDR) kellotaajuudella, mutta Gigabyte on jo vakiona rankasti ylikellottanut GDDR3-muisteja ja ne toimivat 560 megahertsin (1120 MHz DDR) kellotaajuudella. Gigabyten ylikellotuksesta huolimatta ylikellotusvaraa pitäisi olla jonkin verran, koska Samsung lupailee vakioasetuksilla toimivuutta 625 megahertsiin asti. SLI-laitteistojen kanssa on kuitenkin syytä pitää mielessä, että ylikellottaessa molempien näytönohjaimien tai GV-3D1:n tapauksessa näytönohjainpuoliskojen ytimien ja muistien kellotaajuuksia ei voida säätää erikseen. Ylikellottuvuus rajoittuu siis huonoimpien osien mukaan.

Gigabyte mainostaa GV-3D1:ssä olevan 256 megatavua muistia ja 256-bittinen muistiväylä. Osittain tämä pitää paikkansa, mutta käytännössä asia on hieman toisin. Muistia tosiaan on 256 megatavua, mutta se on koko näytönohjaimen määrä eli molemmille grafiikkapiireille on käytössä vain 128-bittinen muistiväylä ja 128 megatavua muistia.

GeForce 6600 GT, joka perustuu NV43-ytimeen, käsittää ainoastaan kahdeksan renderöintiliukuhihnaa ja kolme Vertex Shader -yksikköä. Edellisessä kappaleessa mainitulla kellotaajuudella fillrate kasvaa 4480 megapikseliin sekunnissa, joka on huomattavasti vähemmän kuin Radeon X800 XL:n 6400 megapikseliä sekunnissa. GV-3D1:n yksi suurimmista heikkouksista on ainoastaan 128-bittinen muistiväylä, jonka takia muistien kaistanleveys on vain 17,92 gigabittiä sekunnissa. Radeon X800 XL:n muistien kaistanleveys on 32 gigabittiä sekunnissa, joten GeForce 6600 GT:n suorituskyky varsinkin kovilla kuvanlaatuasetuksilla epäilyttää suuresti SLI:stä huolimatta.

Siiliosa peittää karkeasti arvioiden noin puolet coolerin alasta, sillä molemman grafiikkapiirin päällä puhaltaa 50 millimetrin tuuletin. Ensimmäisenä herää varmasti ajatus kovasta melusta, mutta valitettavasti tässä johtopäätelmässä on myös perää. Työpöydälläkin ilman rasitusta melu on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi vertailun toisella näytönohjaimella Radeon X800 XL:llä. Tuulettimien ideana on puhaltaa viileää ilmaa suoraan kohti grafiikkapiirejä ja sen jälkeen työntää lämmin ilma siilin läpi ulos coolerin molemmilta puolilta.

Coolerin kiinnitys tapahtuu perinteisillä piirilevyn läpi menevillä muovitapeilla, joita on yhteensä viisi kappaletta. Pohjaosa on hyvin karkeaa tekoa ja sormella hyvin tunnusteltavissa olevat työstöurat peittävät koko pohjan alan. Cooleri on suorassa kosketuksissa ainoastaan grafiikkapiirien kanssa, mutta yhden muistipiirin kohdalle on asetettu lämpöä johtava matto. Maton käyttötarkoitus käy ilmi alemmasta kuvasta.

Matto on asetettu kaikkein reunimmaisen muistipiirin kohdalle, joka on vain muutaman millimetrin päässä kahdesta siilillä jäähdytettävästä mosfetista. Mosfetit käyvät kohtalaisen lämpiminä ja lämmittävät samalla piirilevyä ja muistipiiriä, joten Gigabyte on päätynyt parantelemaan kyseisen piirin jäähdytystä. Epäselväksi jäi, miksei samalla olisi voitu asettaa vastaavat matot jokaisen muistipiirin kohdalle.

NVIDIA nForce4 SLI -piirisarjallinen emolevy eroaa muista nForce4-piirisarjallisista tuotteista kahdella PCI Express x16 -liittimellä. Liittimien väliin Gigabyte on sijoittanut SLISW-kortin, jonka käyttötarkoitus on yksinkertainen. Normaaliasennossa käytössä on vain ylempi PCIe x16 -liitin, jolloin PCI Express -väylä toimii täydellä nopeudella. Kun käyttöön otetaan esimerkiksi kaksi erillistä GeForce 6800 Ultra -näytönohjainta, täytyy kortti kääntää ympäri SLI-asentoon. Tällöin PCIe x16 -väylä jaetaan kahden liittimen kesken, joten käytännössä kyseessä onkin enää kaksi PCIe x8 -väylää. Yksikin näytönohjain toimii kyllä kortin ollessa SLI-asennossa, mutta tällöin käytössä on vain PCIe x8 -väylä.

Entä Gigabyte GV-3D1? Käytössä on kuitenkin yksi näytönohjain, mutta silti SLI-tekniikkaa käyttävä tuote? Testit osoittivat, että SLISW-kortin ollessa SLI-asennossa, näytönohjain toimi hyvin työpöydällä ja ajureista saatiin asetettua Multi GPU -tila päälle, mutta 3D-sovelluksissa kokoonpano kaatui välittömästi. Kortti normaalitilassa sen sijaan korjasi tilanteen, eikä GV-3D1:n kanssa ollut sen osalta enempää ongelmia.

Herää luonnollisesti kysymys, toimiiko GV-3D1 myös muissa PCI Express -emolevyissä, joissa ei ole kuin yksi PCIe x16 -liitin. Vastaus on toistaiseksi ei, sillä NVIDIA pystyy ajureiden kanssa määräämään, kykeneekö kahdella grafiikkapiirillä varustettu SLI-näytönohjain toimimaan ei-SLI-emolevyssä. On selvää, ettei NVIDIA kovin helposti tule aktivoimaan tätä ominaisuutta, sillä nForce4 Ultra on tällä hetkellä ainoa markkinoilla oleva piirisarja, joka tukee SLI-ominaisuutta.

Testikokoonpano

Testialustana käytettiin Gigabyte K8NXP-SLI -emolevyä, johon kiinnitettiin 2,2 gigahertsin kellotaajuudella toimiva AMD Athlon 64 3500+ -prosessori ja kaksi 256 megatavun Kingston HyperX PC3500 -muistikampaa. Prosessorin jäähdytyksestä vastasi Zalman CNPS-7700-Cu -cooleri.

Gigabyte GV-3D1 -näytönohjaimen kanssa käytettiin tämän hetken ainoita virallisia SLI-ominaisuutta tukevia ajureita, jotka ovat NVIDIA ForceWare 66.93. ATI Radeon X800 XL:n ajuripuolesta vastasi niin ikään uusimmat ajurit eli Catalyst 4.12.

• AMD Athlon 64 3500+ (2,2 GHz)
• Gigabyte K8NXP-SLI
• 2x Kingston HyperX PC3500 256 MB
• Zalman 400 W
• Western Digital SATA 80 GB
• LG 52X
• ATI Radeon X800 XL
• ATI Radeon X800 XT
• Gigabyte GV-3D1
• Windows XP SP2
• ATI Catalyst 4.12
• NVIDIA ForceWare 66.93

Testit

Pelitestit, jotka kattavat Half-Life 2:n, Doom 3:n, Flatoutin, Far Cryn, Need For Speed Underground 2:n ja Battlefield: Vietnamin, suoritettiin 1280×1024-resoluutiolla, nelinkertaisella reunojenpehmennyksellä ja kahdeksankertaisella anisotrooppisella suodatuksella. 3DMark03 ja 3DMark05 sen sijaan ajettiin vakioasetuksilla eli 1024×768-resoluutiolla ja ilman kuvanlaatua parantavia tekijöitä.

3DMark03 & 3DMark05

3DMark03:n ja 3DMark05:n tulokset ovat hyvin verrattavissa toisiinsa: Gigabyte GV-3D1 pärjää parhaiten, mutta Radeon X800 XT ei jää kovinkaan paljon jälkeen. Radeon X800 XL vastaavasti jää hieman Radeon X800 XT:stä.

Huomattavaa on GV-3D1:n suorituskyky, joka ilman reunojenpehmennystä ja anisotrooppista suodatusta pärjää vielä hyvin. Pelitesteissä tilanne muuttuu toiseksi, sillä asetuksia tiukennetaan, jolloin muistiväylä ja muistin määrä alkaa näkyä paremmin.

Half-Life 2

Nykynäytönohjaimia testatessa valikoimasta tuskin voi edes jättää pois Half-Life 2 -hittipeliä. Half-Life 2:lla testattiin suorituskykyä Anandtechin at_canals_08-rev7-timedemolla, joka testaa ylemmän kuvan kaltaisen vesiepisodin lisäksi myös sisätiloja.

Parhaiten pärjää Radeon X800 XT, jonka kanssa ruudunpäivitysnopeus pysyy keskimäärin 82 fps:ssä. Radeon X800 XL jää XT-mallista neljä fps:ää ja enemmän tai vähemmän odotetusti GV-3D1:n suorituskyvyssä tapahtuu huomattava notkahdus. GV-3D1 kykenee ainoastaan 50 fps:n nopeuteen, joka on yli 60 prosenttia huonompi tulos Radeon X800 XL:ään verrattuna.

Doom 3

Doom 3 päivitettiin 1.1-versioon ja testaaminen suoritettiin pelin timedemolla ”timedemo demo1 usecache” -komennolla. Half-Life 2:een verrattuna GV-3D1 saa uuden piristysruiskeen ja pärjää kolmikon parhaiten. Ero Radeon X800 XT:hen on viisi ja X800 XL:ään kahdeksan fps:ää.

Flatout

Suomalaisen Bugbear-pelitalon taidonnäytteessä Flatoutissa helmapeltejä kolisteltiin Woodland Havoc -kentässä Bullet-nimisellä puolentoista tonnin painoisella jenkkiraudalla. Suorituskyvyn mittaamisessa käytettiin apuna Fraps-ohjelmaa.

Flatoutissa GV-3D1 jää pitämään peräpäätä ja Radeon X800 XL saa pidettyä ruudunpäivitysnopeuden 18 prosenttia nopeampana, kun taas Radeon X800 XT pärjää vielä tästäkin 11 prosenttia paremmin.

Far Cry

Ukrainalaisen Crytek Technologyn CryENGINE-peliengineen perustuva Far Cry -peli on saanut kuluttajien keskuudessa lämpimän vastaanoton ja muun muassa ATIn uusissa teknologiademoissa näkyy edellä mainitun enginen kädenjälki. Far Cry päivitettiin uusimpaan 1.3-versioon ja testaamisessa käytettiin apuna HardwareOC-sivuston tekemää Far Cry Benchmark 1.41 -ohjelmaa, jolla pyöritettiin trooppiseen maisemaan sijoittuva kenttä valmiilla timedemolla.

Far Cryn suorituskykyerot ovat verrattavissa Half-Life 2:een: Radeonien välinen ero on noin kahdeksan prosenttia ja Radeon X800 XL:n ja GV-3D1:n yli 40 prosenttia.

Need For Speed Underground 2

Autopelien ystäville otettiin vertailuun mukaan Flatoutin lisäksi Need For Speed Underground 2, jossa Nissan 350Z -autoa pyöräyteltiin City Hall -nimisessä kaupunkikentässä ja keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus mitattiin Frapsilla.

Need For Speed Underground 2 tuottaa vertailun huomattavasti huonoimman tuloksen GV-3D1:n osalta, sillä edellä mainittu näytönohjain iskee tauluun vain 16 fps:n päivitysnopeuden. Radeon X800 XT ja XL pärjäävät lähes yhdenveroisesti ja ero GV-3D1:een kasvaa noin 150 prosenttiin.

Battlefield: Vietnam

Battlefield 1942 oli aikoinaan ja on edelleen erittäin suosittu peli, jonka jatko-osassa on siirrytty toisesta maailmansodasta Vietnamiin. Peli päivitettiin 1.21-versioon ja sillä pelattiin 32 tietokonepelaajan kanssa Operation Irving -kenttää. Ruudunpäivitysnopeutta mitattiin edelleen Frapsilla.

Battlefield: Vietnamissa erot ovat hieman tasaisemmat, mutta GV-3D1 jää edelleen pitämään häntäpään paikkaa. Radeon X800 XL päihittää GV-3D1:n vajaalla 30 prosentilla ja X800 XT vastaavasti hieman yli 40 prosentilla.

Ylikellotus

Ylikellottaminen Radeon X800 XL:llä onnistui PowerStrip-ohjelman tuoreimmalla 3.56-versiolla ja pienten korotusten turvin päästiin ytimen osalta 445 ja muistien 530 megahertsin (1060 MHz DDR) kellotaajuuteen, jolloin kokoonpano kaatui. Kellotaajuuksia jouduttiin laskemaan muutaman megahertsin, jotta testiohjelmat saatiin ajettua läpi ongelmitta. Ytimen lopulliseksi kellotaajuudeksi jäi 441 megahertsiä ja muistien 524 megahertsiä (1048 MHz DDR). PowerStripillä tarkastettuna vakiokellotaajuudet olivat 398 / 493 megahertsiä, joten parannusta ytimelle saatiin 43 megahertsiä ja muisteille 31 megahertsiä (62 MHz DDR).

Gigabyte GV-3D1:n ylikellottaminen ei suoriutunut aivan yhtä helposti, sillä PowerStrip ei tunnistanut näytönohjainta ja Coolbits-rekisterimuokkauksen avulla ylikellotusvälilehti kyllä saatiin näkymään ajureissa, mutta ylikellottaminen tämänkään avulla ei ottanut onnistuakseen. Lopulta päädyttiin käyttämään Gigabyten omaa V-Tuner 2 -ohjelmaa, jolla ylikellottaminen onnistui, mutta tuotti harmaita hiuksia enemmän kuin tarpeeksi.

Kertauksen vuoksi mainittakoon vielä kerran, että GV-3D1-näytönohjaimen vakiokellotaajuudet ovat 500 / 560 megahertsiä. FiringSquad-sivusto oli saanut ylikellotettua näytönohjaimen grafiikkapiirit ei vakaina 525 megahertsiin, joten kellotaajuutta lähdettiin nostamaan varovaisin mielin. V-Tuner 2:lla ylikellottaminen paperilla onnistuu parin napin painalluksella, mutta käytäntö osoitti jotain aivan toista. Neljän megahertsin nosto ohjelmassa saattoi tuottaa täysin saman lopputuloksen kellotaajuudessa, mutta vielä yhden megahertsin nosto nostikin kellotaajuuksia jo viisi megahertsiä. V-Tuner 2:n osoittamiin lukemiin ei siis voitu luottaa ja kellotaajuudet tarkistettiinkin 3DMark05:llä.

FiringSquadin saavuttama 525 megahertsin kellotaajuus saavutettiin vakain merkein ja nostoa jatkettiin viiden megahertsin korotuksin, kunnes kellotaajuus saavutti 534 megahertsin ja 3DMark05:ssä alkoi ilmestyä virheitä kuvassa. Ytimien kellotaajuutta jouduttiin laskemaan 529 megahertsiin. Muistit GV-3D1:ssä ovat GeForce 6600 GT:n vakiokellotaajuuksiin nähden jo 60 megahertsiä ylikellotetut, joten ylikellottamisen tunnelmat olivat odottavaiset. Loppujen lopuksi kellotaajuutta ei saatukaan nostettua 560 megahertsistä kuin 567 megahertsiin, joten kyseessä on todella loppuun ylikellotettu näytönohjain jo vakiona.

3DMark05:ssä Radeon X800 XL hyötyy ylikellottamisesta ainoastaan neljä prosenttia ja GV-3D1 hyöty jää vain kolmeen prosenttiin.

Half-Life 2:ssa Radeon X800 XL kasvattaa tulostaan kuudella prosentilla ja kipuaa yhdellä fps:llä Radeon X800 XT:n ohi. GV-3D1 jää tuloksissa viimeiseksi, mutta kymmenen prosentin suhteellinen kasvu on Radeon X800 XL:ää enemmän.

Doom 3:ssa suorituskykykasvut ovat hieman vaisummat ja Radeon X800 XL:n tulos kipuaa ylikellotuksen johdosta vajaa viisi prosenttia kun taas GV-3D1:n tuloa nousee kuusi prosenttia.

Lämpötilamittaukset

Mittasimme myös näytönohjainten lämpötiloja ja Radeon X800 XL:n kohdalla tarkastelussa on siili, josta mittauspiste otettiin siilin keskeltä ytimen kohdalta, ja muistipiiri, josta lämpötila mitattiin keskeltä piiriä. Gigabyte GV-3D1:llä anturi asetettiin tuulettimien väliin siilin ylälaitaan. Lisäksi ajureista kirjattiin ytimen lämpötila, mutta valitettavasti tätä ei voitu suorittaa SLI-tilassa, koska tällöin ajurit eivät kyenneet näyttämään lainkaan lämpötilaa.

Levossa GV-3D1:n siili ja Radeon X800 XL:n siili sekä muistipiirit käyvät suunnilleen samassa lämpötilassa eli mittauskohteesta riippuen 33-35 asteessa. Rasituksessa erot kasvavat suuremmiksi ja GV-3D1:n siili pysyy viileimpänä 42 asteessa. Radeon X800 XL:n muistipiiri lämpenee 47 asteeseen ja siili 54 asteeseen. Lisäksi GV-3D1:n ytimen lämpötila mitattuna ohjelmallisesti pysyi levossa 50 asteessa ja nousi rasituksessa 74 asteeseen.

Loppusanat

Tämän artikkelin Radeon X800 XL -näytönohjain on ATIn 299 dollarin suositushinnan perusteella suunnattu suoraan puristamaan NVIDIAn GeForce 6800 GT -näytönohjaimien markkinarakoa ja onnistuu siinä hyvin, sillä hinta on 100 dollaria alempi kuin sen pahimman kilpailijan. Vaikka kyseessä ei olekaan aivan kärkipään näytönohjain, osoittivat suorituskykymittaukset jotain aivan toista. Radeon X800 XL pärjää erittäin hyvin X800 XT:tä vastaan ja ero suurimmassa osassa testiohjelmista pysytteli reilusti alle kymmenen prosentin.

Gigabyte GV-3D1:n kaksi grafiikkapiiriä kuulostaa paperilla hienolta idealta ja sitä se joidenkin mielestä on myös piirilevyllä. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole aivan yhtä hieno idea, sillä GeForce 6600 GT -grafiikkapiirit itsessään ovat kohtalaisen tehokkaat hintaansa nähden, mutta koko hyvän idean pilaa kummallekin grafiikkapiirille pyhitetty 128-bittinen muistiväylä ja 128 megatavun muistimäärä. Tämä näkyy varsinkin pelitesteissä, jotka on ajettua korkeilla kuvanlaatuasetuksilla, ja tuskin kukaan enää nykypäivänä pelaa pelejä uudella näytönohjaimella ilman reunojenpehmennystä tai anisotrooppista suodatusta.

Kummassakin näytönohjaimessa on hyvin huomattavissa se, että kellotaajuudet ovat jo vakiona asetettu hyvin korkealle, eikä ylikellotusvaraa jää varsinkaan muistien osalta kovin paljon. Ylikellotus kuitenkin molemmilla näytönohjaimilla onnistui mutkien kautta ja suorituskykyä saatiin viritettyä Radeon X800 XL:llä ohjelmasta riippuen noin viisi prosenttia. Gigabyte GV-3D1 hyötyi ylikellotuksesta kolmesta kymmeneen prosenttia.

GV-3D1:n kahden grafiikkapiirin ratkaisua on hyvä spekuloida vielä hieman loppuun, sillä suorituskyky korkeilla kuvanlaatuasetuksilla ei todellakaan vakuuta. Tilanne saattaisi olla täysin toinen, jos muistiohjain olisi 256-bittinen ja molemmilla grafiikkapiireillä olisi käytössä 256 megatavua muistia. Piirilevyn tilanpuute ei tähän ainakaan ole ongelma, mutta ratkaisu löytynee hinnasta, joka kohoaisi huomattavasti korkeammalle. On mielenkiintoista nähdä, tulemmeko näkemään huippuluokan grafiikkapiiripareja samalla piirilevyllä. Varsinkin kaksi GeForce 6800 Ultraa olisi varmasti komea näky, mutta hinnan ja jäähdytysratkaisun suhteen tämä voi olla liian kova pala.

Jos tarkoitus on tällä hetkellä sijoittaa rahat kuluttajahintaiseen PCI Express -väyläiseen näytönohjaimeen, ja jos valinta olisi tehtävä Radeon X800 XL:n ja Gigabyte GV-3D1:n välillä, ei ainakaan allekirjoittanut joutuisi päätöstä miettimään kauan. Selvä valinta olisi Radeon X800 XL, sillä suorituskyky on aivan eri tasolla kilpailijaan nähden, jäähdytysratkaisu on hiljaisempi ja hintakaan 299 dollarilla ei tunnu järisyttävän pahalta.

>> Etusivulle

Ville Suvanto 9. tammikuuta 2005