Testi Satelliittipohjainen Starlink-internet-palvelu – Vauhdikas nettiyhteys vaikka keskelle korpea

Pakkasin Starlinkin mukaan asuntoautoon ja lähdin Eurooppaan testaamaan, pitääkö Starlinkin lupaus vauhdikkaasta nettiyhteydestä lähes missä tahansa paikkansa. Kuukauden mittaisen testin perusteella Starlink todella tarjoaa nettiyhteyden enemmän tai vähemmän kaikkialla, kunhan kestää pientä pätkimistä. 

Kesällä päätin vihdoin toteuttaa pitkäaikaisen unelmani ja kokeilla ”pakuelämää” pidemmän kaavan kautta. Työni on valmiiksi täyttä etäilyä, mutta etäilykin vaatii toimivan nettiyhteyden. Roaming toimii nykyään varsin avokätisellä gigatavumäärällä ympäri Eurooppaa, mutta asuntoautolla oli tarkoitus kiertää suurelta osin syrjäseutuja ja vuoristoisia alueita, joilla kentän löytyminen voi olla kirjaimellisesti kiven takana.

Tästä syystä päätin ottaa reissuun mukaan Starlinkin, joka on satelliittipohjainen internet-palvelu. Sen avulla pyrin turvaamaan nettiyhteyden niilläkin alueilla, missä 4G ei enää tavoittaisi autoani.

Starlink on Elon Muskin perustaman SpaceX:n palvelu, joka perustuu yli 5000 maata kiertävään pieneen satelliittiin. Ne tarjoavat internetyhteyden tällä hetkellä yli 60:ssä maassa ympäri maailman. Peittoalue on nähtävissä täältä, ja Starlink kattaa tällä hetkellä suurimman osan Euroopasta Ukrainaa ja muutamaa Itä-Euroopan maita lukuunottamatta.

Käytännössä verkkoyhteyden tarjoava ”kokoonpanoni” muodostuu Starlinkin siirreltävästä, hieman pizzalaatikkoa suuremmasta suorakulmion mallisesta ulos asetettavasta satelliittilautasesta ja pitkästä kaapelista, joka yhdistää satelliittilautasen Starlinkin omaan reitittimeen.

Reitittimestä lähtee puolestaan tavallinen seinään työnnettävä virtapistoke, joka ottaa omassa käytössäni virtansa EcoFlow River 2 Max -virtalähteestä. Virtalähdettä puolestaan lataan 12 voltin pistokkeen kautta asuntoauton akuista, jotka täyttyvät päivän mittaan katolle asennetuista aurinkopaneeleista. Tavallisesti vedän Starlinkin satelliittilautasen kaapelin oven raosta, ikkunasta tai kattoikkunasta ulos ja jätän reitittimen sisälle, mutta halutessaan koko setin voi siirtää vaikkapa ulos piknikpöytä-etätyöpisteelle.

Kokonaisuus on pitkälti omavarainen, joskin Starlink kuluttaa sen verran virtaa (noin 50–75 wattia tunnissa nettiyhteyden ollessa käytössä), että Starlinkiä pystyy käyttämään korkeintaan muutaman tunnin päivässä. Rajoitteena on virtalähteen kapasiteetti sekä aurinkopaneelien päivässä tuottaman latausvirran määrä.  Mikäli auton saa vaikkapa leirintäalueella verkkovirtaan, toimii netti toki loputtoman pitkään.

Omassa käytössäni olen kaivanut Starlinkin esiin pääosin silloin, kun roaming ei ole enää tarjonnut kenttää tai riittävän nopeaa verkkoyhteyttä. Starlinkiä on siis hyödynnetty pääosin keskellä korpea, kuten Puolan Tatravuorilla tai Pohjois-Italiassa Dolomiittien laaksoissa.

Käytännössä Starlink on tarjonnut riittävän hyvän verkkoyhteyden joka kerta, kun laitteen on kaivanut esiin. Lupaus verkkoyhteydestä missä tahansa näyttää pitävän paikkansa, kunhan satelliittilautasella on riittävä näkyvyys taivaalle.

Latausnopeudet vaihtelevat paljolti, hitaimmillaan tyytyminen on ollut noin kymmenen megatavun latausnopeuteen sekunnissa, kun taas hyvässä paikassa latausnopeus on noussut satoihin megatavuihin sekunnissa. Upload-nopeudet jäävät vaatimattomalle tasolle, usein karkeasti noin viidennekseen tai kymmenesosaan latausnopeuksista.

Starlinkin satelliitit peittävät pitkälti koko Euroopan, joten verkkoyhteyden laatu ei ole juurikaan kiinni siitä, missä ”Dishy”-satelliittilautasen kaivaa esiin. Paljon suurempi merkitys on sillä, kuinka hyvä näköyhteys Dishyllä on taivaalle, erityisesti pohjoisen suunnassa.

Toiminnan kannalta laaja avoin alue on paras vaihtoehto, sillä puusto, korkeat rakennukset, kalliot tai muut esteet laskevat heti latausnopeuksia ja aiheuttavat toimintaan katkoksia. Katveisella alueella nettiyhteys voi pätkiä tasaisesti esimerkiksi muutamaksi kymmeneksi sekunniksi viiden minuutin välein, kun satelliitit karkaavat katvealueelle esteiden taakse.

Sopivan paikan Starlinkin satelliittilautaselle voi määrittää Starlinkin mobiilisovelluksella. Se hyödyntää puhelimen kameraa ja käyttäjä voi skannata taivaan sovelluksen avulla, jonka jälkeen sovellus kertoo, kuinka paljon näkyvissä on esteitä.

Mikäli Starlinkin hankintaa kaavailee esimerkiksi kesämökille, kannattaa paikka testata etukäteen ilmaisella sovelluksella. Tarvittaessa esimerkiksi puiden latvoja voi yrittää harventaa mökkipihalta, tai Starlinkin voi asentaa pitkän tangon päähän ja kurottaa puiden yläpuolelle.

Starlinkin ensimmäiseen käyttöönottoon kannattaa varata aikaa. Starlink kytketään verkkovirtaan, jolloin satelliittilautanen pyörittelee itsensä sopivaan asentoon ja pyrkii muodostamaan yhteyden satelliitteihin. Puhelin yhdistetään Starlinkin WiFiin, jonka jälkeen käyttäjä pääsee valitsemaan itselleen sopivan tilauksen. Tilauksen pystyy tekemään myös tavallisella verkkoyhteydellä etukäteen, jolloin käyttöönotto käy ensimmäisellä kerralla nopeammin.

Tavallinen yhteen paikkaan kiinteästi määritettävä Starlink-tilaus maksaa 80 euroa kuukaudessa, kun taas Euroopan alueella vapaasti liikuteltava Roam-tilaus maksaa 100 euroa kuukaudessa. Roam-tilauksen voi tilata käyttöön kuukaudeksi kerrallaan, ja katkaista silloin, kun sitä ei tarvitse. Tarjolla ovat myös kalliimmat tilaukset maailmanlaajuiseen käyttöön, sekä merialueille, jolloin Starlinkiä voi käyttää veneestä käsin.

Starlink maksaa siis enemmän kuin perinteinen nettiyhteys tai 4G/5G Suomessa, mutta esimerkiksi mökille normihinnaltaan 449 euroa tai Starlinkin sovelluksen kautta tarjouksesta 300 eurolla ostettava Starlink voi olla huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin vaikkapa valokuidun asentaminen. Avaruusajan internetlaitteistoa voikin pitää jopa yllättävän edullisena.

Kun Starlink on otettu kerran käyttöön, onnistuu verkkoyhteyden saaminen yleensä muutamassa minuutissa. Kun satelliittilautasen on saanut ulos ja virrat päälle, löytää laite satelliitit ja tarjoaa toimivan yhteyden yleensä muutamassa minuutissa. Satelliittilautasessa on automaattinen lämmitystoiminto, joka sulattaa sen päältä tarvittaessa ainakin pienen lumikerroksen.

Kokonaisuudessaan kokemukset Starlinkistä noin kuukauden mittaisella testijaksolla asuntoautosta käsin ovat olleet positiivisia. Etätyöt ovat onnistuneet myös keskeltä korpea, kunhan satelliittilautaselle on löytänyt sopivan paikan. Pientä pätkimistä liikuteltavan Starlinkin kanssa joutuu usein kestämään, sillä Dishyä saa harvoin täydelliseen paikkaan, mutta pääosin esimerkiksi videopuhelut sujuvat ongelmitta.

Suomessa 4G/5G-verkko kattaa niin suuren osan maasta, että hieman kalliimmalla kuukausimaksulla varustettu Starlink jäänee lähinnä syrjäalueiden mökkikäyttöön tai vastaaviin tarpeisiin. Myös asuntoautossa satelliittiyhteys on ollut mukava lisävaruste, joten Starlinkiä voi suositella karavaanikäyttöön, kunhan laitteistolle pystyy tarjoamaan riittävästi virtaa. Satelliittilautasen pystyy joissain tapauksissa asentamaan myös asuntoauton katolle, jolloin lautasta ei tarvitsisi ottaa aina erikseen esille.

Hyvää

• Vauhdikas verkkoyhteys käytännössä mistä vain
• Parhaimmillaan hyvinkin korkea latausnopeus
• Kohtuuhintainen laitteisto

Huonoa

• Hintava kuukausitilaus
• Katveettoman paikan löytäminen satelliittilautaselle voi olla haastavaa

Teknisiä tietoja Starlink

• Setin hinta: Standard 449 euroa (OVH), High Speed
• Antennin suojausluokka: IP54
• Antennin mitat: 30 x 51 senttimeriä
• Reitittimen yhteydet: IEEE 802.11a/b/g/n/ac &  Wi-Fi 5
• Reitittimen mitat: 18 x 65 cm
• Toimintalämpötilat: 30°C – 50°C
• Pakkauksen sisältö: Satelliittilautanen ja jalka, reititin, ohjekirja, tarvittavat kaapelit