Rakenne ja tekniset ominaisuudet, kamera

Rakenne ja tekniset ominaisuudet

OnePlus 2:n muotoilussa on havaittavissa sukunäköä edeltäjämalliin, mutta designia on silti onnistuttu uudistamaan riittävästi. Laite ei tarjoa muotoilullista ilotulitusta, vaan on ennemminkin pelkistetyn tyylikäs. OnePlus toteaa tuotesivuillaan, että vähemmän on enemmän – tästä syystä myös valmistajan logo on jätetty pois etupaneelista. Etupuoli on käytännössä näyttöä lukuun ottamatta kauttaaltaan musta ja näytön etureunat on muotoiltu melko teräviksi. Näyttölasia kiertää kapea musta muovireunus. Kyljet on pyöristetty hieman takakuoren suuntaan, joten takakuoren ja metallirungon sauma tuntuu kädessä varsin miellyttävältä.

Rakenteellisesti OnePlus 2:ssa on siirrytty metalliseen kehykseen, joka on parantaa laaduntuntua selvästi. Viimeisen vuoden aikana metallirakenteesta onkin tullut lähes pakollinen vaatimus high-end-luokassa, joten ei ole ihme, että myös OnePlus on päätynyt käyttämään sellaista. Kädessä OnePlus 2 tuntuu erittäin tukevalta ja hyvin tehdyltä. Rakenne ei natise tai anna piiruakaan periksi edes voimakkaammin väänneltäessä.

OnePlus 2:n ulkomitat ovat 151,8 x 74,9 x 9,85 mm, joten se sijoittuu näyttökokoluokassaan keskijoukkoon. Ulkomitat ovat pienentyneet edeltäjämalliin noin millin verran sekä leveys- että pituussuunnassa, joka on hyvä asia. Keskikohdastaan OnePlus 2 on melko paksu puhelin, mutta siihen ei kiinnitä kaarevan reunoja kohden kapenevan muotoilun ansiosta negatiivista huomiota. Painoa on kertynyt 175 grammaa, joka on 13 grammaa edeltäjämallia enemmän. Paino suhteutuu kuitenkin varsin mukavasti kokonaisvaikutelmaan.

Kuorien sisälle OnePlus on pakannut tämän vuoden lippulaivapuhelimille tyypillistä tekniikkaa. Järjestelmäpiirinä toimii Qualcomm Snapdragon 810, joka sisältää neljä 1,8 GHz Cortex-A57- ja neljä 1,56 GHz Cortex-A53-prosessoriydintä sekä 650 MHz:n kellotaajuudella operoivan Andreno 430 -grafiikkasuorittimen. Muistivaihtoehtoja on kaksi. 64 Gt:n tallennustilalla varustetussa versiossa on neljä gigatavua RAM-muistia (1333 MHz LP-DDR4) ja edullisemmassa 16 Gt:n versiossa RAM-muistia on kolme gigatavua. Valitettavasti tallennustilaa ei ole mahdollista laajentaa muistikortilla, jota voi pitää jonkinasteisena ongelmana edullisemmassa mallissa. Mobiiliverkkoyhteys onnistuu nopeimmillaan LTE Cat4 -nopeudella (150/50 Mbit/s) ja tuettuna ovat kaikki Suomessa käytössä olevat 4G-taajuudet.

Näytön alapuolella huomio kiinnittyy ensimmäisenä ovaalin muotoiseen painikkeeseen, joka ei kuitenkaan ole fyysinen näppäin, vaan sormenjälkitunnistimen ja kapasitiivisen kotinäppäimen yhdistelmä. Se sijaitsee pienellä kuopalla näyttölasin pintaan nähden, joten sen löytää helposti myös sormikopelolla. Valitettavasti sekä sormenjälkitunnistimen että näppäimen toiminnassa esiintyi testijaksolla melko paljon ongelmia, joista myös muut käyttäjät ovat raportoineet. Lisää aiheesta myöhemmin käyttökokemukset ja huomiot -kappaleessa.

OnePlus tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden valita fyysisten ja ohjelmistopohjaisten navigointipainikkeiden väliltä. Jos ohjelmistopohjaisen navigointirivin kytkee asetuksista päälle, ilmestyvät softapainikkeet tuttuun tapaan näytön alareunaan. Tämä on myös hyvä vaihtoehto, jos fyysisen kotinäppäimen toimintaongelmat alkavat ärsyttää liiaksi. Toisena vaihtoehtona käyttäjä voi käyttää fyysisiä navigointipainikkeita, eli sormenjälkitunnistimessa sijaitsevaa kotinäppäintä ja sen molemmin puolin sijaitsevia sinisillä viirumaisilla valoilla merkittyjä toimintopainikkeita. Käyttäjä voi valita miten päin paluu- ja moniajonäppäimet sijaitsevat ja lisäksi niihin voi asettaa lisätoimintoja, jotka aktivoituvat pitkällä- ja tuplapainalluksella.

Puhelimen alapäädystä löytyy uusinta standardia edustava Type-C USB-liitäntä, joka tukee USB 2.0 -siirtonopeuksia. Type-C-liitäntä mahdollistaa liittimen kytkemisen kummin päin tahansa, mutta se ei ole yhteensopiva micro-USB-liittimien kanssa. MHL- tai pikalataustukea ei puhelimesta valitettavasti löydy. USB-liitännän molemmille puolille on työstetty kuusi pyöreää reikää, joista oikeanpuoleisten takana sijaitsee kaiutin ja vasemmanpuoleisten ilmeisesti mikrofoni. Kaiuttimen äänenlaatu on heikompaa keskitasoa, sillä se kuulostaa kihisevältä ja ahdistuneelta.

OnePlus 2:n IPS LCD -näyttö on kooltaan edeltäjämallista tutut 5,5 tuumaa ja sen tarkkuus on 1080×1920 pikseliä. Täten pikselitiheydeksi muodostuu varsin riittävät 401 PPI. Valmistaja ilmoittaa näytön kirkkaudeksi 600 nitsiä ja katselukulmaksi 178 astetta. JDI:n valmistamassa paneelissa kosketuksentunnistus on sisäänrakennettuna (in-cell). Näytön päällä on Gorilla Glass 4 -suojalasi, joka ulottuu käytännössä puhelimen reunoille asti. Näytön ja puhelimen ulkomittojen suhde on noin 73,3 %, joka on varsin hyvä, muttei aivan huippuluokkaa. Näytön voi herättää tuplanäpäytyksellä ja lisäksi laite tukee myös sammutetulle näytölle piirrettyjä pikakomentoja (esim. piirtämällä O aukeaa kamera).

Kuvanlaadultaan OnePlus 2:n näytössä ei ole juuri valittamissa. Se tarjoaa hyvät katselukulmat ja on selvästi kirkkaampi kuin edeltäjässään. Värintoisto on melko maltillista, eikä yllä etenkään AMOLED-näyttöjen runsaaseen väriloistoon, mutta ei toisaalta myöskään ylikorosta värimaailmaa. Myös kontrasti on kohtalaisen hyvää, vaikka musta ei toistukaan täysin mustana näytön kehyksiin verrattuna. Auringonpaisteessa näyttö pysyy katselukelpoisena, mutta värit haalistuvat helposti. Kirkkautta lukuun ottamatta näytön asetuksia ei voi säätää asetusvalikosta. Näytön automaattisäädön havaitsimme toimivan ajoittain hieman viiveellä, jonka huomasi valaistusolosuhteiltaan toisistaan poikkeavien tilojen välillä siirryttäessä.

Näytön yläpuoleinen kaistale on lähes samankorkuinen kuin alapuolella (15 mm) ja se pitää sisällään perinteiset anturit (kirkkaus, etäisyys), monivärisen LED-merkkivalon, kuulokkeen sekä etukameran. Kuuloketta varten lasissa on pieni aukko, joka on peitetty pienireikäisellä ritilällä, joka pysyi hyvin pölystä puhtaana ainakin testijakson ajan. Omnivisionin valmistaman etukameran (OV5648) tarkkuus on viisi megapikseliä ja objektiivin valovoima f2.4. Puhelimen yläpäädystä löytyy ainoastaan 3,5 mm ääniliitäntä sekä vastamelumikrofonin pyöreä reikä.

OnePlus 2:n runko on tarkalleen ottaen alumiini-magnesiumseosta ja se on viimeistelty miellyttävän mattapintaiseksi. Kehyksen reunat ovat viimeistetty kiiltävällä viisteellä. Mittasimme puhelimen paksuudeksi pitkiltä sivuilta 5,7 mm.

Laitteen vasemman kyljen yläosaan on sijoitettu mielenkiintoinen lisäominaisuus, jota valmistaja kutsuu Alert Slideriksi. Käytännössä kyseessä on kolmiasentoinen liukukytkin, jolla käyttäjä voi valita Androidin häiriöt-ominaisuuden profiilin (kaikki ilmoitukset, vain tärkeät häiriöt, vain hälytykset). Karheasti kuvioidun metallikytkimen tuntuma on jämäkkä ja puhelin värähtää sitä käytettäessä. Pari kertaa testijakson aikana havaitsimme kytkimen vaihtaneen omin päineen asentoa puhelimen ollessa taskussa. Itse en ole häiriöt-ominaisuuden erityisen aktiivinen käyttäjä, joten olisi ollut mukavaa nähdä vaihtoehtoisia kustomoitavia käyttötarkoituksia kytkimelle.

Oikean kyljen yläpuoliskosta löytyvät äänenvoimakkuuden säätöpainike sekä virta-/lukitusnäppäin. Ne kummatkin ovat valmistettu sileäpintaisesta teräksestä ja niiden tuntuma on lyhyen näpäkkä. Näppäinten muotoilussa tai pintakuvioinnissa voisi olla hieman eroa, sillä muutamia kertoja testijakson aikana sormi eksyi vahingossa väärälle painikkeelle.

Sandstone Black -värinen vakiotakakuori on mielenkiintoinen, joskin OnePlus Onea käyttäneille tuttu tapaus. Siitä joko pitää tai sitten ei – itse kuulun ensimmäiseen joukkoon. Takakuoren pinta on hieman nukkamaisen karheaa materiaalia, joka takaa erittäin hyvän pidon, tietyllä tavalla pehmeän käsituntuman ja se on lähes immuuni sormenjäljille. Kyseessä on allekirjoittaneen mielestä lähes optimaalinen pari laitteen alumiinirungolle. Muotoilultaan OnePlus 2 ei ole takapuolelta mikään kaunokainen. Itse pidin pelkistettyä designia aluksi jopa rumana, mutta totuttelun jälkeen totesin sen toimivaksi. Takakuori on sivusuunnassa miellyttävän kaareva ja se kaartuu myös molempia päätyjä kohti. Valmistajan kiiltävän musta logo sijaitsee hillitysti kameran alapuolella.

Takakuori on vaihdettavaa mallia ja OnePlus tarjoaa 27 euron lisähintaan neljää erilaista StyleSwap-takakuorivaihtoehtoa. Tarjolla on bambusta, palisanterista, mustaksi värjätystä aprikoosipuusta sekä kevlarista valmistetut kuorivaihtoehdot, joiden vaihtaminen onnistuu ilman työkaluja.

OnePlus on päätynyt StyleSwap-takakuorensa osalta hieman erikoiseen ratkaisuun, sillä vaikka se on irrotettavaa mallia (sovitus on yllättävän tiukka), ei akku ole siitä huolimatta käyttäjän vaihdettavissa. Takakuoren alta paljastuu umpinainen musta muovipinta, jossa ei ole juurikaan nähtävää. Puhelimen alaosassa oikeassa reunassa on havaittavissa pienet kontaktinastat, joiden merkitys ei kuitenkaan selvillä. Vastakkaisella reunalla puhelimen yläosassa sijaitsee muovinen SIM-kelkka, jossa on paikat kahdelle nano-SIM-kortille. NFC-ominaisuutta OnePlus 2:sta ei jostain syystä löydy.

Muovikuoren alla sijaitseva litium-polymeeriakku on kapasiteetiltaan 3300 mAh (12,54 Wh) ja valmistaja lupaa siitä riittävän virtaa vähintään koko päiväksi. Valitettavasti OnePlus 2 ei tue langatonta- eikä pikalatausta, jonka voi laskea miinukseksi nykypäivän high-end-puhelimessa.

Kamera

OnePlus 2:n takakamera on sijoitettu pieneen aavistuksen takakuoren pinnasta korkeammalle nousevaan metallikehykseen puhelimen yläosaan. Kameran yläpuolelta löytyy kaksois-LED-salama ja alapuolelta lasertarkennuksen sensori. Kamera perustuu Omnivisionin OV13860 PureCel-S -kuvakennoon, jonka tarkkuus on 13 megapikseliä (4128 x 3096). OV13860 on fyysiseltä kooltaan 1/2,6 tuumaa ja sen pikselikoko on hieman tavanomaista suurempi 1,3 mikrometriä. Kameran f2.0-aukkoarvollinen objektiivi on kuusilinssinen ja varustettu optisella kuvanvakaimella. Lasertarkennuksen kerrotaan toimivan jopa 0,2 sekunnissa. Kameralla on mahdollista taltioida myös 4K-videokuvaa se
kä 720p-videota 120 FPS ruudunpäivitysnopeudella.

OnePlus 2:n kamerasovellus on yrityksen omaa käsialaa ja se ulkoasultaan melko pelkistetty. Vaaka-asennossa kuvattaessa suuri pyöreä suljinpainike sijaitsee näkymän oikeassa reunassa ja sen ympärille on sijoitettu kuvakkeet ajastimelle, salamalle (ei näkyvillä kuvassa), kameran vaihdolle (etu<->taka) sekä kuvaustilakohtaisille lisätoiminnoille. Tarkennuspiste esiintyy kuvausnäkymässä kahtena sisäkkäisenä ympyränä ja valotuksen kompensointia on mahdollista hienosäätää sen yläpuolelle ilmestyvää aurinko-ikonia kehällä liikuttamalla.

Näkymän oikeasta reunasta vasemmalle pyyhkäisemällä saa näkyviin otettujen kuvien esikatselun, joka ei kuitenkaan valitettavasti mahdollista zoomaamista, vaan lähempää tarkastelua varten haluttua kuvaa pitää painaa ja puhelin avaa sen erikseen galleriasovellukseen. Vasemmalta oikealle pyyhkäisemällä aukeaa kuvaustilavalikko, jossa on tarjolla tavallinen kuvaus, videokuvaus, panoraamakuvaus, hidastettu video sekä ajastettu kuvaus (time-lapse). Peruskuvaustilassa tarjolla on HDR-kuvaus, kasvojen kaunistusominaisuus sekä Tarkka kuva -ominaisuus, joka ottaa 10 peräkkäistä kuvaa ja yhdistää ne yhdeksi terävämmäksi ja kohinattomammaksi kuvaksi.

Videokuvaus tukee maksimissaan 4K-tarkkuutta – erillisellä hidastettu video -tilalla voi kuvata 720p-laadulla 120 FPS kuvanpäivitysnopeudella. Panoraamatila toimii vain pystyasennossa ja vasemmalta oikealle liikuttamalla, eivätkä noin 12 megapikselin kuvat ole nykymittapuulla erityisen tarkkoja. Ajastettu kuvaus -tila ottaa peräkkäisiä kuvia lyhyellä intervallilla ja yhdistää ne nopeutetuksi videoksi. Kamerasovelluksen asetusvalikko on hyvin pelkistetty, eikä sieltä löydy kuin kuvan koon, sijaintitietojen tallennuksen, suljinäänen ja kuvausristikon asetukset. Myöhemmin tulevan päivityksen myötä myös RAW-kuvaus tulee mahdolliseksi.

Yllä on OnePlus 2:lla otettuja muokkaamattomia esimerkkikuvia käytännön tilanteista. Pikkukuvien alanurkassa on 250×200 pikselin rajaus täysikokoisesta kuvasta. Kuvat avautuvat alkuperäiseen kokoonsa klikkaamalla.

Nopein tapa käynnistää OnePlus 2:n kamera ja ottaa kuva on piirtää sammutetulle näytölle ympyrä, jolloin puhelin avautuu noin parissa sekunnissa kuvausvalmiuteen. Toinen vaihtoehto on pyyhkäistä lukitusnäkymän alanurkassa sijaitsevaa pikakuvaketta ja kolmas on perinteinen sovelluskuvakkeesta avaaminen. Valmistajan lupauksista huolimatta kameran tarkennus ei ole nykypäivän lippulaivapuhelimien mittapuulla erityisen nopea, sillä tarkennusympyrät liikahtavat ruudulla rauhassa ennen tarkennuksen lukittumista ja toimenpiteeseen menee yleensä 1-1,5 sekuntia. Myöskään HDR-kuvaus ei ole sieltä nopeimmasta päästä, sillä jokaisen otoksen jälkeen puhelin miettii 1-2 sekuntia ja pyörittää näytöllä ”käsitellään”-ikonia. Hämäräkuvauksessa suljinpainikkeen painamisen ja itse kuvan ottamishetken välillä on havaittava viive.

Hyvässä valaistuksessa OnePlus 2:n kamera taltioi teräviä ja värintoistoltaan sekä valkotasapainoltaan pääosin luonnollisia otoksia. Kohina pysyy varsin hyvin kurissa. Yksityiskohdissa on havaittavista pientä maalausmaista puuroutumista. HDR-tila auttaa hankalien varjojen kirkastamisessa, mutta samalla tuottaa melko epärealistisesti korostuneen ja värimaailmaltaan lämpimään suuntaan taittavan lopputuloksen, joka ei varmasti miellytä vaativampaa silmää.

Hämärässä kohina pysyy varsin hyvin kurissa, mutta valon määrän vähentyessä riittävästi yksityiskohdat menettävät selvästi parhaan teränsä. Värit sen sijaan säilyvät kuvissa varsin hyvin. Ajoittain hämärässä kameran tarkennuksella tuntui myös olevan hieman ongelmia, sillä vaikka se näytti lukittuvan ruudulla, tuli osasta kuvista epätarkkoja. Hämäräolosuhteissa HDR-tila auttaa paikoin taltioimaan kuviin voimakkaampia värejä, jos kuvaajalla on vakaat kädet.

Tiivistettynä OnePlus 2 ottaa melko tasaisen hyviä kuvia, mutta ohjelmistossa ja käytettävyydessä on vielä parantamista. Kamerasovellus saisi olla toiminnaltaan nopeampi ja toiminnoiltaan monipuolisempi. Lisäksi tarkennus saisi toimia tietyissä olosuhteissa luotettavammin.

• YouTube, TaskuMuro – OnePlus 2 2160p 30 FPS videokuvaus (päiväolosuhteet, liikenne)
• YouTube, TaskuMuro – OnePlus 2 2160p 30 FPS videokuvaus (hämärä meluisa keikkaympäristö)

Videokuvauksen huipputarkkuus on OnePlus 2:lla jo aiemmin mainittu 4K, joka tarkoittaa tarkalleen ottaen 3840×2160 resoluutiota 30 FPS ruudunpäivitysnopeudella. OnePlus on jostain syystä pudottanut videokuvan bittivirtaa selvästi ja se on nyt noin 41-43 Mbit/s. Ääni taltioituu myös alhaisemmalla laadulla (96 kbit/s stereo). 4K-videokuvan laatu on keskinkertaista, eikä yllä markkinoiden parhaimpien kamerapuhelimien tasolle. Hyvinä puolina kuva on kohinatonta ja yksityiskohtaista. Värit ovat hieman tilanteesta riippuen joko luonnolliset tai hieman haalean puoleiset. Kuvassa on selvää yliterävöitystä ja tarkennus pumppaa tietyissä tilanteissa turhan herkästi. Tarkennuksen lukitseminen kohteeseen ei ole mahdollista. Kuvanvakain toimii hyvin ja suodattaa pois pienemmät tärähdykset ja heilahdukset. Puhelimen mikrofoni ei kykene taltioimaan kovia ääniä, joka käy hyvin selville esimerkkikeikkavideosta.