Kuinka käy Sonyn?
Sony, tuo viihde-elektroniikan Iso Mies, keksi jossain vaiheessa edellistä vuosisataa, että ihmiset haluavat lojua sohvalla ja räpeltää kummallisen näköisiä palikoita käsissään, jotka saavat asioita tapahtumaan televisioruudulla. Ideahan sinällään on vanha kuin taivas, mutta Sony onnistui markkinoimaan omaa versiotaan aiheesta suhteellisen menestyksekkäästi. PlayStationia on myyty miljoonia ja taas miljoonia kappaleita. Ehkäpä juuri tästä syystä firma on päättänyt tukea edelleen vanhaa konsolia. Ilmoittaessaan, että PlayStationia ei missään tapauksessa haudata, vaikka PlayStation 2 tekeekin vahvasti tuloaan, Sony sai ihmiset pitämään pleikkarinsa hyllyssä pölyttymässä poisheittämisen sijaan.
Kun sitten ilmoitettiin, että kakkospleikkari on yhteensopiva ykkösen pelien kanssa, luultavasti muutama vanha konsoli löysi tiensä kaatopaikan uumeniin. Kakkospleikkarilla voi myös pyörittää DVD-kiekkoja.
Viisaat Japanilaiset äkkäsivät välittömästi uuden konsolin todellisen käyttötarkoituksen ja kipaisivat lähikaupassa ostamassa luvattoman halvan DVD-soittimen ja tyylikkäämmän näköisen pelikonsolin yhdistelmän. Kukapa sitä nyt jaksaisi sellaista harmaata viime vuosituhannen designia olevaa lootaa tuijottaa, kun tarjolla on hienompi, sinertävänmusta kyberaikakauden rauta.
Jotain kai asiasta kertoo myös se, että PlayStation 2:n pelien myynti on hiipumaan päin, kun taas DVD-elokuvien myynti on noussut pilviin. Kuitenkin Sony jatkaa ykköspleikkarin pelien tilaamista erinäköisiltä pelinarikoilta, sekä jatkaa itse konsolin valmistusta. Vielä kun sekaan heitetään Game Boyn tappajaksi mainostettu PS One, on sekametelisoppa valmis. Katsotaanpas hetken kokonaisuutena tätä voiton maksimoinnin yritystä: Kakkospleikkarilla voi katsoa leffoja ja pelata ykköspleikkarin pelejä. Tuloksena tästä ykköspleikkarin myynti laskee, Sony kaivaa kuoppaa omien DVD-soittimiensa myynnille ja näyttää myös siltä ettei kukaan halua pelata uusia kakkospleikkarille tehtyjä pelejä.
PS Onen oli tarkoitus myös elvyttää PlayStationin kulahtanutta imagoa ja siirtää vanha, hyvin palvellut ja tietysti paljon rahaa kassaan tuonut konsoli liikuteltavaan muotoon. Pahuksen vehje ei vain ole kovinkaan houkutteleva ”taskukonsoli”, se kun ei toimi pattereilla. Kuinka monessa bussissa esimerkiksi on verkkovirtaa tarjolla matkustajille? Haloo? Myös vekottimen näyttöä myydään vain ja ainoastaan erillisenä tuotteena.
Toisin sanoen jos et halua ostaa LCD-näyttöä, joudut verkkovirran lisäksi kanniskelemaan mukanasi myös televisiota. Tulos: kukaan ei halua moista ostaa nurkkiinsa pölyttymään. Kuulostaa huonolta bisnekseltä? Minä en ainakaan ymmärrä minkä takia pitää ampua itseään päähän sen lisäksi, että muut sitä kuitenkin yrittävät.
Kiireessä markkinoille lykätty PlayStation 2 alkaa jo nyt näyttämään huonolta idealta kaikkine jo koettuine ongelmineen ja lisää on tulossa. Nintendon pomot varmasti naureskelevat partaansa, kun pitkällisen kehitystyön tuloksena putkahtaa markkinoille uusi Gamecube, joka saa Sonyn teelmät näyttämään lähinnä säälittäviltä. Myöntää kuitenkin täytyy, että mielikuvamarkkinointi on vuosien saatossa tehnyt tehtävänsä ja Sonyn konsolireleet myyvät edelleen. Monien mielestä ei kannata vaihtaa vanhaa, hyväksi havaittua uuteen ja tuntemattomaan, joten jonkinnäköinen markkinarako Sonylla tulee varmasti aina olemaan. Ja onnekseen Sonyn toiminta perustuu pitkälti myös muuhun viihde-elektroniikkaan, että eiköhän siellä toimeen tulla.
