Dark Souls 3 -ensikosketus osa 1 – Soulin sielu löydettiin uudelleen

Edellisestä Souls-sarjan pelistä on jo aikaa. Vaikka Bloodborne julkaistiinkin viime vuonna, ei sitä mielletä viralliseksi osaksi Souls-sarjan kaanonia. Tämä tuli nopeasti selväksi pelin mekaniikkaa ja suoraviivaista luonnetta tarkastellessa. Vielä enemmän aikaa on vierähtänyt siitä kun Hidetaka Miyazaki on ollut kehityksen puikoissa. Dark Souls 2:ssa hän luonnehtii rooliaan lähinnä konsultiksi, johtamisen viedessä leijonanosan työajasta. Ensimmäinen Dark Souls oli viimeinen peli, jossa hän oli mukana alusta loppuun.

Nyt tilanne on toisin. Dark Souls 3 kolkuttelee jo ovella ja Miyazaki on palannut puikkoihin. Bloodbornen suoraviivaisuudesta on jäljellä pelkkä pelimoottori, ja Souls-sarjan sielu on löydetty uudelleen. Se tuntuu jalostuneen kenties viimeiseen muotoonsa.

Jotain vanhaa. Jotain uutta

Souls-sarja on saanut Maineen ™. Tähän maineeseen kuuluu armoton vaikeustaso, vähintäänkin kryptinen tarina, loppuun asti jalostettu kenttäsuunnittelu ja tietynlainen keskisormen näyttäminen tämän päivän kädestä pitelylle. Ja siitä maineesta on pidettävä kiinni. Pelien ympärille syntynyt yhteisö on lojaali ja vaativa. Se on myös yksi suurimmista syistä miksi Souls-sarjaa pelataan aktiivisesti vielä tänäkin päivänä, eikä liene ihme että FromSoftware kuuntelee varsin tarkasti mitä sillä on sanottavana.

”Saavutuksistani suurin on pelien ympärille rakentunut yhteisö”, Hidetaki Miyazaki vahvistaa.

”Joskus saattaa tuntua siltä ettemme reagoi kaikkiin pyyntöihin, mutta me kuuntelemme tarkasti.”

Dark Souls 3 tuntuukin paluulta juurille. Uusi tarina sijoittuu Lothriciin, jonka arkkitehtuuri on varsin samankaltainen Drangleicin kanssa. Aikajana muiden sarjan pelien kanssa ei ole aivan selvä, mutta oma aavistukseni on, että aikajana jakautuu jonnekin ensimmäisen ja toisen pelin väliin. Mitään todisteita tästä en osaa esittää, mutta hirviösuunnittelu sekä tietyt teemat viittaisivat tavalla tai toisella tähän. Tämä kuitenkin selvinnee myöhemmin, jos selviää. Tällä hetkelläkin FromSoftware pitää yllä kilpailua, jossa pelaajien haaste on selittää mitä Dark Soulsissa oikeastaan tapahtuu. Lähimmäksi osunut kuittaa kotiin mainetta, kunniaa, sekä sievän voittosumman.

Oli miten oli, tarina on yleensä muutenkin toissijainen. Oikeasti Dark Soulsin ydin on keksiä tosi hassu nimi hahmolle, miettiä oma pelityyli ja speksata sen mukaan. Ja griefata kaikkia kanssatovereita niin paljon kuin koskaan pystyy. Näitä päästiinkin jo kokeilemaan, mutta grieffaus jäi odottamaan täyttä versiota.

Hahmovalinnan sietämätön vaikeus

Hahmoluokat ovat pysyneet varsin samanlaisina. Aloitusluokkia on kymmenkunta. Näistä tyypillisempään edustukseen kuuluvat ritarit, taistelijat, papit ja noidat. Mutta nyt mukana ovat myös varas ja salamurhaaja. Nämä tuntuvat luonnollisimmilta hahmoilta PvP-otteluihin tähtäävälle, mutta mitään varmuutta tähän ei saatu. Nyt peli joka tapauksessa tukee kuuden pelaajan samanaikaisia otteluita, tai ainakin kuuden pelaajan samanaikaista läsnäoloa serverillä. Se kuinka tämä toimii lopullisessa muodossa jäi epäselvien muminoiden alle, mutta covenant-järjestelmä, joka määrittelee pelaajien välisen yhteistyön tai sen puutteen, palaa kuvioihin.

Hyvänä uutisena haastetta kaipaaville tulee se, että tällä kertaa on mahdollisuus liittyä covenanttiin, joka mahdollista kahden ihmisen samanaikaisen invaasion toisen pelaajan maailmaan. Tämä luo ensinnäkin paremman premissin PvP-areenoille, mutta tuo myös toivottua haastetta peliin kun ympäristön tarjoamat haasteet alkavat olla läpihuutojuttuja. Mitä ne eivät vieläkään ole.

Koska olen oletuksena taipuvainen masokismiin, valitsin hahmokseni varkaan. Tämä pehmoinen ja nopea luokka ei oikeastaan osaa torjua mitään, lyö hiljaa, mutta on todella nopea. Samalla varas oli sekä täysin typerä valinta aikarajoitetun demon kahlaamiseen, mutta myös mielenkiintoinen haaste.

Pelin ensimmäinen puolituntuinen tuntui varsin tutulta Souls-sarjaan tottuneelle. Heräät nuotiolta, kaukaisuudessa häämöttää jonkinlainen linna. Kukaan ei varsinaisesti kerro mitä pitäisi tehdä, joten nokka kohti maamerkkiä ja menoksi.

Bloodbornen pelimoottori on antanut Dark Souls 3:lle sen kauan kaipaaman kauneusleikkauksen. Kaikki modernit pelisuunnittelun efektit ovat läsnä, ja valaisu on suunniteltu kauniisti. Asiat näyttävät ja tuntuvat muutenkin hieman vähemmän palikkamaisilta, ja yleinen ripeys näkyy kaikessa. Ruudunpäivitys ei juuri notkahtele, ainakaan testatulla PlayStation 4 -versiossa. Xbonen omistajilla tuskin on syytä huoleen, sillä en silmämääräisesti nähnyt eroja näiden välillä.

Ensikosketus vihollisiin vahvistaa tunnetta. Dark Souls 3 on lainannut paljon Bloodbornen pelimekaniikasta, josta päällimmäisenä näkyy hahmon vikkelä liikkuminen sekä pilkuntarkat kontrollit.

Lue myös: Dark Souls 3 -ensikosketus osa 2 – tuskan ja onnen kyyneleitä

Osallistu keskusteluun: Dark Souls 3 [PS4/XB1/PC] 03/2016

Dark Souls 3

Tekijä: FromSoftware

Julkaisija: Bandai Namco

Tulossa: PC, PlayStation 4, Xbox One

Pelaajia: 1, 2-6 (internetissä)

Pelin kotisivu: http://www.darksouls3.com/en/

Heikki Takala

Lisää aiheesta

Bloodborne (PS4)

Dark Souls 2 (PC)

Dark Souls 2 (PC, PS3, Xbox 360)

Dark Souls II: Scholar of the First Sin (PC, PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One)

Demon’s Souls (PS3)

Lords of the Fallen (PC, PS4, Xbox One)