Sid Meier’s Civilization: the Boardgame

25.11.2001 22:50 | Muropaketin toimitus | 254

Peli: Sid Meier”s Civilization: the Boardgame
Julkaisija: Eagle Games
Maahantuoja: Fantasiapelit Oy
Pelaajia: 2-6

eDomen katsauksessa lautapeli Sid Meier”s Civilization: the Boardgame

Civilizationin taival pelien maailmassa on ollut harvinaisen monivaiheinen, sillä se alkoi jo vuonna 1986 Avalon Hillin julkaiseman lautapelin myötä. Tuolloin sivistystä levitettiin ennen ajanlaskun alkua Välimeren pohjukassa asuneille kansoille, kuten egyptiläisille, babylonialaisille ja foinikialaisille. Myöhemmin nimeen tarttui Sid Meier, joka rakensi sen päälle koko sivilisaation historian kattavan tietokonepelin. Siitä muodostui yksi kaikkien aikojen suosituimmista pelisarjoista, joka on jaksanut kiinnostaa jo yli kymmenen vuoden ajan. Nyt aihe on kääntynyt uudelleen lautapelin muotoon amerikkalaisen Eagle Gamesin toimesta. Yhtiö on nimittäin tuonut juuri markkinoille Sid Meier?s Civilization – The Boardgame -nimeä kantavan paketin.

Uutuuden tavoitteena on kääntää kolmiosainen tietokonepelisarja strategiaa, diplomatiaa ja kaupankäyntiä vaativan lautapelin muotoon. Se lähtee liikkeelle ensimmäisten kaupunkien syntymisestä ja päättyy modernin aikakauden tärkeimpiin keksintöihin. Mittakaava on siis lautapelille varsin laaja ja se näkyy myös painavan paketin sisällössä. Mukana on sääntökirja, parisataa erilaista korttia, 784 pelinappuloina toimivaa muovifiguuria, runsaasti rahoja ja maastotyyppejä esittäviä pahvilaattoja sekä erittäin näyttävä, noin 122cmx81cm -kokoinen pelilauta.

Pelin säännöt on jaettu kahteen osaan tavallista ja edistyneempää pelaamista varten. Näistä molemmat käyttävät samaa perusrakennetta, mutta monimutkaisemmassa variantissa teknologian ja ihmeiden vaikutuksia on tarkennettu ja taistelusysteemiä monipuolistettu. Käytännössä edistyneet säännöt ovat siis vain hieman tavallisia vaikeammat ja ne tarjoavat selvästi kiinnostavamman ja uskottavamman pelikokemuksen.

Kuinka historia toimii?

Ennen varsinaisen pelin aloittamista tehtäviin alkuvalmisteluihin kuuluu pelinappuloiden jakaminen pelaajille ja lähtötilanteen määritteleminen. Tavallisesti tämä tehdään sekoittamalla maastotyyppejä, resursseja ja erilaisia satunnaiskohtaamisia sisältävät pahvilaatat keskenään ja jakamalla yksi jokaiselle kartan maa-alueelle. Tämän jälkeen kukin pelaaja valitsee itselleen kaksi paikkaa, joihin hän asettaa aloituskaupunkinsa. Näiden rakentamisen yhteydessä kyseisillä alueilla olevat maastolaatat paljastetaan, jolloin selviää, onko kaupunki tavallinen, tuottaako se jotakin tiettyä raaka-ainetta vai löytyykö paikalta esimerkiksi vuoristoa tai unohdettua teknologiaa. Varsinaisen pelin aikana uusia alueita tutkitaan uudisraivaajien avulla. Tällöin vastaan voi tulla myös asumiskelvottomia aavikoita, satunnaisen pelaajan imperiumiin liittyviä pieniä sivilisaatioita tai tuhoisia kulkutauteja.

Pelikierrokset on jaettu neljään eri osaan: liikkumiseen ja taisteluun, kaupankäyntiin, tuotantoon sekä hankintoihin. Nämä hoidetaan vuorotellen siten, että ensimmäinen pelaaja liikuttaa ensin kaikkia yksiköitään ja ratkaisee mahdollisesti syntyneet taistelut. Seuraavaksi liikkuvat muut, kukin vuorollaan, minkä jälkeen siirrytään kaupankäyntiin. Myöhemmillä kierroksilla aloitusvuoro siirtyy koko ajan eteenpäin seuraavalle pelaajalle eli kukaan ei saa jatkuvasti suhteetonta hyötyä tai haittaa pelipaikastaan.

Kahden tai useamman pelaajan sotajoukot voivat elää samalla alueella rauhallista rinnakkaiseloa, sillä taisteluja syntyy vain jos toinen osapuoli päättää hyökätä. Konfliktit hoidetaan noppien avustuksella eli sotiminen ei vaadi kovin suurta taktikointia. Täysin sattumanvaraisia taistelujen lopputulokset eivät kuitenkaan ole, sillä kehittyneemmät joukot saavat heittää useampia noppia ja tuloksiin tulee erilaisia bonuksia yksikkötyypeistä riippuen.

Ostovaiheessa pelaajat perustavat uusia kyliä, laajentavat kaupunkeja, rakentavat niihin onnellisuutta ja tuottavuutta lisääviä parannuksia sekä hankkivat sotajoukkoja ja teknologiaa. Viimeisin on pelissä hoidettu siten, että uudet keksinnöt ovat kaikkien käytettävissä heti yhden pelaajan ostettua ne itselleen. Teknologian omistaja saa siitä kuitenkin erilaisia bonuksia, kuten voittopisteiden arvoisia ihmeitä tai ilmaisia kaupunginparannuksia. Lisäksi muiden on maksettava uusista joukoistaan provisiota sille, joka on ostanut kyseiset yksiköt mahdollistavan keksinnön.

Tietokone-Civilizationista tutuista elementeistä puuttuvat mm. tiet, maan parannukset ja barbaariheimot. Lautapeli toimii mainiosti ilman niitäkin, mutta halutessaan ne voi lisätä mukaan netistä löytyvien epävirallisten lisäsääntöjen avulla.

Muutamia ongelmia

Ihmiskunnan historia on jaettu neljään eri aikakauteen: antiikkiin, keskiaikaan, teollistumiseen ja moderniin. Jollei yksikään sivilisaatio onnistu valloittamaan koko maailmaa, mikä ei ole kovin todennäköistä, peli päättyy viimeisellä aikakaudella. Tuolloin tarjolla on kolme eri lopetusvaihtoehtoa, joissa pisteet lasketaan hieman eri tavoin. Näistä YK mittaa valtakuntien poliittista, Apollo-ohjelma sotilaallista ja Alfa Centaurin valloitus teknologista mahtia. Erilaisten voittoehtojen ansiosta peli pysyy mielenkiintoisena loppuun saakka. Ne nimittäin mahdollistavat useita erilaisia strategioita ja vaativat pelaajilta taktikointia modernin ajan lähestyessä.

Pelin säännöt ja perusmekaniikka on helppo omaksua, mutta kovin kevyestä viihteestä ei kuitenkaan ole kysymys. Koko ihmiskunnan historian läpikäymiseen kuluu noin 5-8 tuntia pelaajamäärästä ja pelityylistä riippuen. Sääntömekaniikka varmistaa sen, että jokaisella osanottajalla on jatkuvasti jotakin tekemistä eikä monista muista vastaavista lautapeleistä, kuten History of the Worldista, tuttuja kuolleita hetkiä pääse syntymään. Samalla se kuitenkin vaatii kaikilta pelaajilta jatkuvaa keskittymistä.

Pituuden lisäksi ongelmia voi aiheuttaa myös pelin sattumanvaraisuus. Huono onni aloituspaikkojen valinnassa tai taisteluissa voi vaikuttaa pelin lopputulokseen melkoisesti. Pelaajat eivät kuitenkaan ole pelkästään tuurinsa varassa, vaan voittajalta täytyy löytyä myös neuvottelutaitoja ja strategista silmää. Sen verran epätasapainoinen peli kuitenkin on, että useimmiten pelaajat jakaantuvat kahteen kastiin: voittajaehdokkaisiin ja peränpitäjiin. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, mikäli kaikki haluavat ehdottomasti pelata voitosta. Viimeisenä olevien keskinäinen kilpailu on kuitenkin lähes yhtä mielenkiintoista kuin ykkössijasta kamppaileminen.

Sid Meier?s Civilization ? the Boardgame ei missään tapauksessa ole täydellinen kokonaisuus. Ensisijaisessa tavoitteessaan, eli Civilization-sarjan kääntämisessä lautapelin muotoon, se kuitenkin onnistuu erinomaisesti. Sid Meierin luomusten faneille paketti onkin todennäköisesti mieleen. Muut säikyttänee pois viimeistään 75 euron hintalappu.

Mikko Karvonen