Uusimmat

Space Hulk: Death Angel (lautapeli)

08.04.2013 16:00 Leevi Rantala

Space Hulk on Games Workshopin vuonna 1989 julkaisema lautapeli, josta tuli nopeasti kulttiklassikko. Pelissä ryhmä geenimuunneltuja supersotilaita, Space Marineita, tutkii valtavia ajelehtivia avaruushylkyjä. Runnellut hylyt eivät kuitenkaan ole tyhjiä, sillä niitä asuttavat geenivoroiksi kutsutut oliot. Nämä monikätiset hirviöt pystyvät repimään jopa Space Marinen kappaleiksi.

Nyt tästä kuolettavasta lautapelistä on julkaistu mainio korttipeliversio, joka tarjoaa intensiivistä hupia lyhyellä peliajalla.

++ Kiireellinen sanoma Verienkeleille: Uusi avaruushylky havaittu. Sisällä runsaasti elonmerkkejä. Hyökätkää ja vallatkaa avaruushylky Synnin kirous.++

Pelissä johdetaan ryhmä Space Marineja Synnin kirous -nimisen avaruushylyn läpi. Tehtävä ei ole helppo, sillä uhkaavasti natisevan ja pimeän hylyn käytävät ovat täynnä verenhimoisia geenivoroja. Pelaajien täytyy kahlata läpi useita valtavan aluksen alueita päästäkseen lopulliseen päämääräänsä.

Death Angel on pelaajamäärältään joustava. Sitä voi pelata yksin tai jopa kuuden pelaajan voimin. Moninpelissä jokainen ohjaa yhtä tai kahta taisteluparia, kun taas yksin pelatessa johdettavana on kolmen taisteluparin iskuosasto. Peli toimii hyvin kaikilla pelaajamäärillä, joten se sopii mainiosti erikokoisille peliporukoille. Isommalla porukalla yhteen peliin kannattaa tosin varata vähintään tunti, kun taas parilla pelaajalla yksi peli on ohi alle puolessa tunnissa.

Itse avaruushylky on myös jännittävä paikka. Sen sisäosat rakennetaan joka kerta satunnaisesti, mikä tekee hylyn tutkimisesta mielenkiintoista. Satunnaisuus tuo pelille runsaasti lisäarvoa, sillä sen ansiosta jokainen pelikerta on taatusti erilainen.

++Pitäkää muodostelma, älkää päästäkö vihollista rikkomaan sitä!++

Alussa Space Marinet asetetaan jonomuodostelmaan. Jonon alkuosa suojaa vasemmanpuoleisen sivustan ja loppuosa vastaa puolestaan oikeasta puolesta. Muodostelman sivuille asetetaan maastokortteja, jotka toimivat geenivorojen sikiämispaikkoina. Tavoitteena on puhdistaa alueelta tarpeeksi hirviöitä, jotta Space Marinet pääsevät vaeltamaan syvemmälle hylyn uumeniin.

Jokaisella vuorolla kukin taistelupari voi suorittaa yhden toiminnon. Ne ovat hyökkääminen, tuen antaminen tai liikkuminen. Hyökätessä taistelupari saa iskeä näkemiensä geenivorojen kimppuun. Tuen antaminen tapahtuu antamalla tuki pelimerkki jollekin Marinelle. Jokainen merkki antaa mahdollisuuden uusia yksi nopanheitto hyökkäämisessä tai puolustautumisessa. Liikkumisen avulla voi siirtää hahmojaan yhden paikan verran rivissä ylös tai alaspäin. Samalla voi vaihtaa myös rintamasuuntaa.

Toimintojen suorittamiseen liittyy kaksi rajoitusta, jotka vaikuttavat suuresti pelin etenemiseen. Usean pelaajan pelissä kortteja ei saa näyttää toisille, mutta niistä voi keskustella. Tämä tarkoittaa sitä, että loppupeleissä jokainen tekee omat ratkaisunsa siitä mitä taistelupareillaan tekee. Rajoituksella on haettu ratkaisua yhteistyöpelien perimmäiseen ongelmaan, jossa yksi pelaaja sanelee kaikkien muidenkin teot. Toinen rajoitus koskee itse toimintoja. Mitään niistä ei saa suorittaa kahta kertaa peräkkäin. Tämä tekee pelaamisesta todella vaikeaa ja kaikkien pelaajien tulee auttaa toisiaan. Kaikkein karmein tilanne on silloin, kun jokainen pelaaja käyttää samalla kierroksella hyökkäyskortit. Seuraavalla kierroksella voi sen jälkeen vain toivoa parasta, kun Space Marinet seisovat puolustuskyvyttöminä geenivorojen laumojen edessä.

Yhteistyö on koko pelin avain. Kaikki pelaajat joko voittavat joukkueena, mikäli edes yksi Space Marine selviytyy hengissä loppuun saakka. Peli onnistuu välillä luomaan todella eeppisiä tilanteita, kun osa sotureista uhraa henkensä toveriensa puolesta.

++”Keisarin ja Sanguiniuksen puolesta veljet!” olivat Synnin kirouksella kaatuneen Lorenzon viimeiset sanat.++

Death Angel on todella vaikea peli. Nyt puhutaan sellaisesta pelistä, jonka pääsee läpi ehkä joka kahdeksas kerta. Ja silloinkin mukana pitää olla roimasti tuuria.

Pelin vaikeus kumpuaa lähes yksinomaan sen kuolettavista taistelusäännöistä. Space Marineilla ei ole elämäpisteitä, vaan kuolo korjaa soturit kertaheitolla. Sama pätee myös geenivoroihin, mutta niitä onkin vastassa huomattavasti enemmän.

Taisteleminen on jaettu hyökkäys- ja puolustusvaiheisiin, jotka ratkaistaan heittämällä erikoista noppaa. Siinä on kuvattuna luvut nollasta viiteen ja kolmen luvun vieressä on pääkallo.

Hyökkäyksessä yritetään heittää juuri näitä pääkallollisia lukuja. Tällöin saa eliminoida yhden geenivoron, joka on hyökkäävän Space Marinen rintamasuunnassa ja kantaman sisällä. Kantama riippuu siitä, millainen pyssy Marinen kourassa oikein on. Se määrittää kuinka kauas muodostelmassa kyseinen soturi voi ampua. 0 kantaman aseilla varustetut voivat ampua vain vieressään olevia geenihirviöitä, 1 kantaman aseilla voi ampua myös viereisten Space Marineiden kimppuun käyviä hirviöitä ja niin edelleen. Esimerkiksi veli Leon voi minitykillään räiskiä jopa kolmen kortin etäisyydelle.

Puolustuksessa yritetään heittää lukua, joka on suurempi kuin Marinen kimppuun käyvän geenivorolauman lukumäärä. Mikäli luku on yhtä suuri tai pienempi, Marine kuolee jollain hirvittävällä tavalla. Jos soturille on pelattu tukipelimerkkejä, hän saa uusia yhden nopanheiton jokaista käyttämäänsä tukimerkkiä kohden. Heittoja ei saa kuitenkaan uusia, mikäli hirviöt hyökkäävät takaapäin.

Taisteleminen on siis nopeaa ja brutaalia. Geenivoroja täytyy tappaa tasaisella tahdilla, sillä muutoin ne saattavat muodostaa tappavia laumoja. Ja koska nopan luvut päättyvät viitoseen, jo kahden geenivoron laumalla on 50 prosentin mahdollisuus tappaa Space Marine. Huonon noppatuurin sattuessa kohdalle pelisessio voi jäädä hyvinkin lyhyeksi.

Onneksi Space Marineilla on kuitenkin pari suurempaa jippoa takataskuissaan. Jokaiseen taistelupariin kuuluu nimittäin myös isompaa pyssyä kantava kaveri. Esimerkiksi veli Zaelilla on käytössään liekinheitin, joka käristää kerralla nopan luvun verran geenivoroja. Hänen harteillaan lepääkin vastuu tappaviin mittoihin kasaantuneiden laumojen eliminoimisesta. Toisaalta taas Leon voi ampua minitykillään pitkälle, jolloin häntä voi käyttää esimerkiksi muiden taakse hiipivien geenivorojen niittämiseen. Tällaisten kaverien menetys on erittäin tuskallista ja pahimmassa tapauksessa siitä lähtee liikkeelle lumipalloefekti, joka tuhoaa koko ryhmän.

++Tehtävä suoritettu. Koko ryhmän tappiot 73 prosenttia.++

Space Hulk: Death Angel siirtää klassisen lautapelin hienosti korttipeliksi. Se on säännöiltään sopivan yksinkertainen ja sopii myös vähemmän lautapelejä tahkonneiden pelipöytään. Riittää kun yksi pelaaja osaa säännöt, sillä ne on todella helppo selittää muille parin kierroksen aikana.

Death Angeliin on ilmestynyt myös muutamia lisäosia, jotka laajentavat peruspeliä uusilla maastokorteilla, Space Marineilla ja geenihirviöillä. Ne tuovat peruspeliin mukavasti lisämaustetta ja ovat lisäksi hinnaltaan erittäin halpoja. Yksi lisäosa maksaa Fantasiapeleissä vaivaiset viisi euroa. Tällä hetkellä lisäosat ovat saatavilla vain englanninkielisinä versioina, mutta suomenkieliset laitokset ovat kuulemma työn alla. Englanninkieliset lisäosat ovat kuitenkin täysin yhteensopivia suomenkielisen peruspelin kanssa.

 

Space Hulk: Death Angel -peliä myy Fantasiapelit.

 

Space Hulk: Death Angel

Pelisuunnittelija: Corey Konieczka

Julkaisija: Fantasiapelit

Pelaajia: 1-6

Pelin kesto: 30-60 minuuttia

Maahantuoja: Fantasiapelit

Hinta: 25 euroa

Pelin kotisivu: Space Hulk: Death Angel

Leevi Rantala

 

Lue myös

Dark –ensikosketus osa 2 – pimeää kyberpunkismia, vampyyreitä ja Witcherin ääntä

Fester Mudd –haastattelu: suomalaista villin lännen komediaa

Field Commander: Rommel (lautapeli)

Saint’s Row IV –ensikosketus – kun mikään ei enää riitä

Toimituksen vuoden 2012 suosikkilautapelit

Tony & Tino (lautapeli)

U-Boat Leader (lautapeli)