Toimittajan puheenvuoro Toivottavasti Death Stranding 2 suututtaa pelaajat vielä pahemmin kuin ensimmäinen peli

Death Strandingin jatko-osaa saadaan varmaankin odotella vielä pitkään, mutta fanit pohtivat jo kuumeisesti, millainen pelistä tulee.

Death Stranding 2 (tai mikä ikinä pelin nimeksi tuleekaan) julkistettiin joulukuun alussa The Game Awardsissa. Pelistä ei vielä paljon tiedetä, mutta nyt tiedetään ainakin, että jatko-osa on ihan virallisesti tulossa. Ja tarjoaapa ensimmäinen trailerikin muutamia vihjauksia tulevasta.

Vuonna 2019 ilmestyneestä Death Strandingista tuli lopulta kaupallinen menestys, jota on myyty yli 10 miljoonaa kappaletta. Ei kuitenkaan ole liioiteltua sanoa, että peli jakoi mielipiteitä. Itse annoin sille arvostelussani aikanaan täydet viisi tähteä ja seison täysin mielipiteeni takana, mutta kaikkia peli ei miellyttänyt. Sen keskiarvo Metacriticissä on kohtuullisen hyvä 82, mutta joukkoon mahtuu soraääniä.

Monien pelaajien sekä kriitikoiden mielestä Hideo Kojimalle oli annettu liian suuri vapaus viskoa peliin kaikki ideansa ja tehdä siitä aivan millainen tahansa. Ajatus on sinänsä hupaisa, että Kojima Productions on kirjaimellisesti Kojiman perustama indiestudio, jossa hänellä tietysti on viimeinen päätösvalta kaikesta. Mutta lopputulos oli monen pelaajan makuun liian hidas, liian omituinen ja liian rauhanomainen. Se pelaajakunta, joka on tottunut kaavamaisiin tarinoihin ja ratkaisemaan ongelmat räiskimällä, ei luonnollisesti pelistä ihastunut.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että Death Stranding 2:n pitäisi mennä vielä pidemmälle. Sen pitäisi suututtaa yhä useammat pelaajat.

GamesRadarin toimittaja Josh West kerkesi ennen minua kirjoittamaan toivelistaa tulevalle jatko-osalle. Hän tiivisti ytimekkäästi, että Death Strandingissa on kyse matkanteosta, kulkemattomien korpimaiden uhmaamisesta, ja jatko-osan pitäisi painottaa näitä vahvuuksia. Sen sijaan West toivoi, että pelin ”väsyneet taistelumekaniikat” ja ”esoteeriset kerronnalliset ideat” voitaisiin heittää jatko-osassa romukoppaan.

Olen osittain samaa mieltä.

Se, että Death Strandingissa ylipäätään oli taistelua, oli suurin pettymys jonka alkuperäinen peli minulle tuotti. Kojiman pelit ovat aina olleet sanomaltaan pasifistisia, ainakin Metal Gear Solidista (1998) asti. Death Strandingissa väkivallattomuuden idea on kirjoitettu osaksi koko pelimaailmaa: ihmisen tappaminen on niin vaarallista, että sitä tulisi välttää viimeiseen asti. Kun sitten tähänkin peliin piti tuoda irrallisen tuntuisia boss-taisteluita, tuntui se koko perusidean pettämiseltä.

Death Strandingin vahvuus oli juuri se, että peli teki vaeltamisesta haastavaa ja kiehtovaa. Käytin tuntikausia vaivalloisten vuoristojen ylittämiseen ja matkantekoa helpottavien rakennelmien kyhäämiseen mitä uskomattomimpiin paikkoihin. Ja sitten kun löysin muiden pelaajien vastaavia rakennelmia, tunsin selvän yhteyden meidän välillämme.

Juuri tästä Death Strandingissa on tekijöidenkin mukaan kyse: yhteyksien luomisesta. Se on peli rakentamisesta, ei tuhoamisesta. Tähän ideologiaan (ja käytän sanaa neutraalissa mielessä, älkää hermostuko) tulisi jatko-osan nojata yhä enemmän. Death Stranding tuntui taistelukohtauksissa MGS-pelien oudolta serkulta, mutta niiden ulkopuolella se nousi omaan luokkaansa ja taivutti koko toimintapelin genreä uuteen muotoon.

Mitä tarinaan tulee, antaisin edelleen Hideo Kojimalle vapaat kädet.

Pelikulttuurissa on ihan tarpeeksi kaavamaisia ja ennalta-arvattavia kertomuksia. Kaikki Kojiman ideat eivät aina ole timanttia, mutta ne parhaat, yllättävimmät ja uusimmat ideat vaativat vapaata roiskimista vähän sinne ja tänne. Jos jotain Death Stranding 2:n tarinalta toivoisin, se olisi enemmän ns. vapaaehtoista syvyyttä. Eli siis, että pelimaailmassa olisi vielä enemmän löydettävää myös tarinallisesti. Mitä kaikkea se voisi olla, sen jääköön kehittäjien mielikuvituksen varaan.

Ja tokihan on selvää, että jos Death Stranding 2 menee vielä hämärämmäksi kuin edeltäjänsä ja vielä vähemmän toiminnalliseksi (sanan perinteisessä mielessä) se varmasti miellyttää monia pelaajia vielä vähemmän kuin edeltäjänsä. Mutta sitäkin tärkeämpää uhkarohkeus nyt olisi.

Pienen budjetin indiepeleissä voidaan kokeilla monenlaista, mutta lähes kukaan muu ei ole siinä asemassa kuin Kojima studioineen. Heillä on mahdollisuus tehdä kunnianhimoista pelitaidetta miljoonabudjetilla ja uudistaa kertaheitolla pelimaailman kaavoja. Silläkin uhalla että lopputulos voi mennä metsään, antaisin heille kaiken vapauden tehdä mitä haluavat.

Death Stranding on saatavilla PS4:lle, PS5:lle ja PC:lle. Death Stranding 2 on kehitteillä PS5:lle, ja sen julkaisuajankohtaa ei tiedetä.