Age of Pirates 2 – City of Abandoned Ships -ennakko (PC)

27.03.2009 16:45 Juho Anttila

Merirosvot, nuo Karibian meren myyttiset ryövärit, ovat tähdittäneet vuosien varrella lukemattomia populaarikulttuurin tuotoksia. Ihmekös tuo, onhan merten rumissa antisankareissa kosolti jännittävää karismaa.

Venäläistä Akellaakin piraatit kiehtovat. Vuosien varrella aihetta sivuavia pelejä on syntynyt useita. Laatu ei vain yleensä ole päätä huimannut, vuonna 2006 ilmestynyt Age of Pirateskin osoittautui pettymykseksi. Pääsimme kokeilemaan pelin pian ilmestyvän jatko-osan esiversiota. Joko nyt onnistuttaisiin?

Maata näkyvissä, ohoi!

Age of Pirates 2 – City of Abandoned Ships lupaa paljon.Tarjolla on kolme erilaista hahmoa, kolme eri hahmoluokkaa ja mahdollisuus tutkia vapaasti merirosvoelokuvien tutuksi tekemiä Karibian maisemia. Juonellisten ja satunnaisesti luotujen tehtävien sekä laajojen pelialueiden myötä pelattavaa pitäisi löytyä kokonaista kaksikymmentä kertaa edeltäjäänsä enemmän.

Valittavissa olevista hahmoista kaksi aloittaa suoraan laivan kapteenina aivotärähdyksestä johtuvasta muistinmenetyksestä kärsien. Pelaaja pääseekin tarttumaan mukavasti suoraan toimeen ilman aikaa vieviä alkuvalmisteluita.

Hardcorepelaajille suunnattu kolmas hahmo sen sijaan joutuu heti pelin alussa vangiksi. Vapaus, laiva ja miehistö pitää ansaita pienen tehtäväsarjan muodossa. Aloittelijoita neuvotaan valitsemaan itselleen joku toinen hahmo ja neuvo kannattaa ottaa todesta. Ainakin esiversiossa minikampanja tuntui kovin viimeistelemättömältä.

Venäläistä asiakaspalvelua

Ennen olivat laivat puuta ja miehet rautaa. Tällä mentaliteetilla on rakennettu myös Age of Pirates 2. Ensivaikutelma käyttöliittymästä on ikävän vanhanaikainen. Oli kyse sitten hahmonkehityksestä, tehtävälogista tai vaikkapa inventaarion hallinnasta, epäinformatiiviset ja rumat näytöt tuntuvat toimivan yhtä huonosti kuin venäläinen asiakaspalvelu.

Tehtäväsuunnittelu on myös puutteellista. Puolet ajasta pelaajalla ei ole mitään aavistusta siitä, minne pitäisi mennä ja mitä pitäisi tehdä, jotta tarina etenisi. Pahimmillaan saman kaupungin nimettömiä asuinrakennuksia joutuu kampaamaan lävitse useita kertoja selvittääkseen, josko tarinan kannalta oleellinen hahmo olisi sattumalta ilmestynyt johonkin niistä.

Esiversion kaikkein kipein mätäpaise on kuitenkin sen taistelujärjestelmä, joka määrittelee termin kankea kokonaan uudestaan. Pelaajalla on miekan heiluttelua varten käytössään kolme erilaista lyöntiä tai pistoa. Seipään nielleen miekkasankarin toikkarointi on kuitenkin niin tahmeaa, että taisteleminen taantuu heti alkuunsa kaoottiseksi nappuloiden hakkaamiseksi.

Käyttöliittymän puutteet ja epämääräiset tehtäväkuvaukset voivat vielä parantua lopulliseen versioon mennessä, mutta valitettavasti näin lähellä julkaisua lähitaistelujärjestelmään on tuskin lupa odottaa suurempia muutoksia.

Nostakaa purjeet

Onneksi oikeat merirosvot elävät ja kuolevat merellä. Pelikokemus paraneekin jonkin verran, kun alleen saa ihka oikean laivan miehistöineen. Merikarhuja värvätään tavernasta ja ruuman voi ostaa täyteen tarvikkeita ja kauppatavaraa joka satamasta löytyvästä kaupasta. Itse purjehtiminen paikasta toiseen onnistuu joko ylhäältä kuvattuna kartalla tai taistelussakin käytettävässä kolmiulotteisessa näkymässä.

Suurten laivojen räjähtävät kohtaamiset merellä onkin toteutettu paremmin kuin kerrassaan surkea miekkaileminen. Harmi vain, että realismia tavoittelevat meritaistelut ovat todella hidasta pelattavaa. Kovapintaisintakin pelaajaa haukotuttaa odotella tykkipatteristojen latautumista pahimmillaan minuuttitolkulla. Ajan kulkua saa kiihdytettyä kaksinkertaiseksi, mutta valmiiseen peliin toivoisi mahdollisuutta myös vielä nopeampaan pikakelaukseen.

Merellä liikkuminenkin kärsii lopulta heikosta käyttöliittymästä. Tietoa tavoitteista ja toiminnoista jaetaan kitsaasti ja esimerkiksi niinkin yksinkertainen asia kuin ankkuroituminen lähimpään satamaan tuntuu kerta toisensa jälkeen tarpeettoman vaikealta.

Kylmä suihku maakravuille

Jos on käyttöliittymä viime vuosituhannelta, on myös pelin visuaalinen anti valitettavan vanhanaikaisen oloista. Tämä ei tarkoita autenttista 1600-luvun tunnelmaa vaan rehellisesti vähintään viisi vuotta vanhalta näyttävää grafiikkaa, joka tökkii silti ajoittain tehokoneellakin. Ääninäyttely ei myöskään juuri korvia hivele. Pääosa dialogista esitetään tekstinä hahmojen horistessa taustalla satunnaisia yleensä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.

Age of Pirates 2 näyttää huolestuttavasti toistavan edeltäjänsä virheitä. Se kehitysaika, mikä oltaisiin voitu käyttää pelin eri osa-alueiden hiomiseen on ilmeisesti tuhlattu uuden sisällön tuottamiseen. Harmi vain, että vaivalla väännetyt tehtävät ja alueet menevät hukkaan, kun pelaaminen ei vain yksinkertaisesti ole hauskaa.

Toivottomasta tapauksesta ei kuitenkaan missään nimessä ole kyse. Karun ulkoasun ja kelvottoman käyttöliittymän takaa löytyy kosolti tekemistä. Valinnanvapauskin kiehtoo. Pitkäpinnaisille aiheesta kiinnostuneille peli tarjoaa tuntikausiksi tekemistä. Sarjan edellinen osa ehti kerätä ympärilleen myös jonkinlaista modiyhteisöä, joten fanien tuottamia korjauksia ja parannuksia lienee lupa odottaa jatko-osallekin.

City of Abandoned Ships vaikuttaa esiversion perusteella valitettavan karhealta ja viimeistelemättömältä kokemukselta. Toivoa sopii, että viimeiset kehitysviikot oltaisiin käytetty käyttöliittymän ja ohjetekstien viimeistelemiseen. Tällaisenaan peliä ei voi suositella kuin kaikkein sisukkaimmille piraattikokelaille.

Tekijä: Seaward/Akella
Julkaisija: Playlogic/Atari
Testattu: PC Windows XP, Phenom 9850+, 3 Gt muistia, Radeon HD4870 X2
Tulossa: huhtikuu 2009
Laitevaatimukset: PC Windows XP, Intel Pentium 4 1,8 Ghz tai vastaava, 256 Mt muistia, GeForce 3 (ei MX-sarja) näytönohjain, DirectX yhteensopiva äänikortti, 4 Gt kovalevytilaa, DirectX 9.0c
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://www.ageofpiratesthegame.com
Juho Anttila