Uusimmat

Gobliiins 4 (PC)

03.07.2009 13:00 Juho Anttila

Muistattekos vielä Gobliiinsit? Vinkeät veijarit seikkailivat 1990-alussa julkaistuissa klassisissa point’n’click-seikkailuissa. Kolmannen osan jälkeen sarja hiljeni, mutta nyt hilpeät tontut palaavat vihdoin uuden seikkailun merkeissä.

Viisitoista vuotta on pitkä aika minkä tahansa pelisarjan osien välillä ja siirtyminen 3D-grafiikkaan on tappanut seikkailupelejä ennenkin. Alkuperäisen sarjan tyylitellyt Pierre Gilhodes heiluttelee yhä tahtipuikkoa, mutta riittääkö tämä laadun takeeksi?

Osoita ja klikkaa -rintamalla on viime aikoina ollut melkein tungosta. Ajat, jolloin mistä tahansa lajityyppiä sivuavasta sai kiittää polvillaan madellen, ovat ohitse. Tarjonnan kasvaessa laatuvaatimukset nousevat samaa tahtia eikä mikä tahansa enää kelpaa. Gobliiins 4 yrittää erottua kilpailijoistaan sarjan faneille tutuilla keinoilla, mutta valitettavasti rankkari ei tällä kertaa uppoa verkon perille saakka.

Kolmin aina kaunihimpaa

Yhteistyö useamman hahmon välillä on ollut Gobliiinsien kantava ajatus alusta saakka eikä uusin osa ole poikkeus. Suurimman osan pelistä ohjattavana on yhtä monta hahmoa kuin pelin nimessä i-kirjaimia. Jokaisella peikolla on myös omat erikoisominaisuutensa, joten ryhmätyö on paitsi hyödyllistä myös pakollista.

Kolmikon johtaja Tchoop osaa kerätä ja käyttää erilaisia esineitä. Salapoliisiksikin tituleerattu peikko on myös joukon ainoa keskustelutaitoinen jäsen. Stucco on sijoittanut geeninsä aivojen sijasta lihaksiin. Reipas turpaanveto ja raskaiden esineiden siirteleminen sujuvat mainiosti, ajattelu ei niinkään. Kepposteleva Perlius-velho taikavoimineen osaa muun muassa levitoida erilaisia esineitä.

Aivan ensimmäisen Gobliiinsin tapaan jokainen pelin kenttä koostuu yksittäisestä ruudusta, jonka sisältämät puzzlet on selvitettävä ennen kuin tie eteenpäin aukeaa. Ensikuulemalta oudolta ja rajoittuneelta kuulostava ratkaisu toimii lopulta yllättävän hyvin. Turhaa edes takaisin juoksemista joutuu lusimaan selvästi lajityypin keskiarvoa vähemmän ja tekemistä riittää silti suhteellisen paljon.

Terveisiä viime vuosituhannelta

Gobliiins 4 on kasattu sangen pienen tiimin voimin ja tämä näkyy ennen kaikkia teknisten ansioiden vaatimattomuudessa. Sinällään hymyilyttävä grafiikka on kaikkea muuta kuin elokuvatasoista, vastoin pelikotelon takakannen lupauksia. Harmillisen karkeita 3D-maisemia katsellessa mieleen palaa väistämättä karmivan Simon The Sorcerer 3D:n aikanaan aiheuttama pettymys. Pierre Gilhodesin visio olisi takuulla toiminut paremmin perinteisemmällä piirrostyylillä toteutettuna.

Kenttäsuunnittelu on onneksi astetta paremmalla tasolla. Puzzlet ovat luovia ja hahmojen välisen yhteistyön hyödyntäminen maustaa kokonaisuutta mukavasti. Valitettavan usein tiimityöskentely tarkoittaa vain sekunnintarkkoja ajoituksia. Kun hotspotit ovat surkean pieniä eikä niiden sijainnista anneta juurikaan vihjeitä, nousee verenpaine herkästi hengenvaaralliselle tasolle.

Mainospuheiden lupaama 30 tuntia peliaikaa on jo suorastaan törkeä valhe, pelin 15 varsinaisen tason ja yhden bonuskentän läpäisemiseen ei hitaimmillaankaan saa kulumaan edes kymmentä tuntia. Pulmat toistavat myös ikävästi itseään. Jättiläiskukan kasvattaminen magian avulla kiipeilytelineeksi ei viidennellä kerralla tunnu enää lainkaan haastavalta.

Mielikuvitus on onneksi saanut lentää pelin ympäristöjä suunnitellessa. Harmillisen usein huisi idea hautautuu kuitenkin kehnon teknisen toteutuksen alle. Esimerkiksi sarjakuvan sivuilla seikkaileminen olisi mitä hauskin oivallus, ellei vuotava tekniikka tekisi kentän läpäisemisestä tuskaista tihrustamista.

Liian vähän, liian myöhään

Juoni ja huumori ovat seikkailupeleissä usein se juttu, joka jaksaa vetää vähän vanhanaikaisemmankin teoksen pariin. Gobliiins 4 kertoo pienen tarinan kuninkaan kadonneen lemmikin etsimisestä. Visuaalinen huumori ja erikoiset käänteet naurattavat välillä ääneen, mutta vähäinen dialogi tekee tapahtumista jotenkin etäisiä.

Peli ei myöskään sisällä lainkaan aitoa ääninäyttelyä. Repliikit esitetään lyhyinä tekstinpätkinä hahmojen molottaessa mukahauskaa siansaksaa. Ratkaisu ei naurata, klikkailuseikkailuja fanittava arvostelija olisi halunnut enemmän tekstiä ja ennen kaikkea ihan aidosti näyteltynä.

Gobliiins 4 on harmittava tapaus. Kun vanhoja klassikoita lähdetään kiskomaan naftaliinista, olisi toivottavaa, että tiimillä olisi tarpeeksi leveät hartiat kokonaisuuden nostamiseksi nykyajan vaatimusten tasolle. Vaikka hommaa tehtäisiin kuinka alkuperäisin voimin, ei raatoja kannata kaivaa ylös, jos lopputulos haisee mädältä.

Kehitystiimi olisi tarvinnut tuekseen vähintään toisen mokoman verran osaavia tekijöitä. Tällaisenaan huumori ja hyvät ideat hautautuvat aataminaikaisen ulkoasun ja raivostuttavien käyttöliittymämunausten alle. Sääli, sillä paremmin toteutettuna konseptissa riittäisi rutkasti potentiaalia.

Seikkailujen viikko huipentuu muutaman tunnin päästä huomattavasti paremman seikkailupelin parissa.

 

Tekijä: Societe Pollene

Julkaisija: Kalypso Media

Testattu: PC Windows XP, Phenom 9850+, 3 Gt muistia, Radeon HD4870 X2

Saatavilla: PC

Laitevaatimukset: PC Windows XP tai Vista, 1,0 Ghz Intel Pentium tai AMD prosessori, 512 Mt muistia, DirectX 9.0c -yhteensopiva näytönohjain, DirectX 9.0c

Pelaajia: 1

Pelin kotisivu: http://www.goblins4.com

 

Lue myös

Red Faction: Guerrilla (PS3, 360)

Myst (DS)

Tales of Vesperia (360)

Two Worlds (360)