Pro Evolution Soccer 2008 (PC, PS2, PS3, Wii, 360)
Ensimmäinen uuden konsolisukupolven PES oli useimmille karvas pettymys. Se oli täynnä kompromisseja ja pieniä virheitä. Samalla FIFA yllätti tarjoamalla sarjan historian parhaan kokonaisuuden.
Tänä vuonna Electronic Arts toi oman jalkapallovisionsa markkinoille jo hyvissä ajoin ennen evoluution uusinta astetta. Kääntääkö PES sarjan seitsemäs osa suunnan takaisin huipulle?
Jalkapallopelien ystäville parhaan pelin valitseminen on ollut perinteisesti helppoa, sillä Konamin PES-sarja on tarjonnut vuosien ajan laadukkaimman pelikokemuksen. Uuden sukupolven myötä Electronic Arts on kuitenkin liittynyt rulettiin ja nappasi FIFAn tuoreimmalla painoksella kovat pelimerkit.
Pro Evolution Soccereiden luoja Shingo Takatsuka puolestaan vetäisi kortin hihastaan vain muutama viikko ennen julkaisua haukkumallaoman tuotoksensa lyttyyn. Edes media ei onnistunut päättelemään oliko kyseessä uudenlaista markkinointia vai japanilaista itseironiaa.
Alkusyksystä ilmestynyt demo ei vakuuttanut, sillä peli pätki pahasti ja selostus oli jätetty kokonaan pois. Lopullinen versio eroaa demosta huomattavasti, sillä pelin kulku on hidastunut ja graafiset bugit ovat kadonneet. Samalla valikkorakenne on uudistunut kattamaan nykystandardit. Entiset kevyillä japsiballadeilla säestetyt, hillityt ja yksinkertaiset valikot jäävät historiaan. Nyt ruudulla pyörii välkkyviä ja vilkkuvia kuvakkeita futishuligaanien ikivihreiden juomalaulujen säestyksellä.
Valikoista havaittavaa uutta tuulahdusta ei nähdä lisenssipuolella. Mukana ovat täydellisellä lisenssillä Espanjan, Ranskan, Italian ja Hollannin korkeimmat sarjatasot. Englannin Valioliigan lisenssi on jälleen vajaa, sillä vain Newcastle ja Tottenham on varustettu oikeilla nimillä ja logoilla. Ryövärit ovat vieneet muun muassa Arsenalin lisenssin, mutta lohdutusta tuovat muut lisensoidut seurajoukkueet, kuten kotimainen HJK.
Mukana nähdään myös tärkeimmät maajoukkueet. Pelin Xbox 360 -versio on saanut takaisin mahdollisuuden muuttaa lisensoimattomat joukkueet ajan tasalle. Konsolille hiljattain ilmestyneellä Messenger Kitillä koko pelin kotitekoinen lisensointi sujui vajaassa tunnissa. Samalla on mahdollista siirtää pelaajat oikeisiin joukkueisiin tai luoda uusia pelaajia. Rakentelijoiden iloksi peliin on lisätty myös kasa tyhjiä joukkuepohjia, johon voi rakentaa oman puulaakisarjan joukkueet.
Nopeus, taito ja lisänopeus
Pelaaminen tuntuu ensi hetkistä alkaen tutulta ja turvalliselta. Viime vuonna kiusannut viive kontrollien ja pelaajan välillä on poistunut. Tuntuma pelaajiin on erinomainen ja jo muutaman kosketuksen jälkeen voi analysoida alla olevan pelaajan teknisiä ominaisuuksia. Pelin kulku on kuitenkin muuttunut dramaattisesti. Turhan taktinen pallonpyöritys on saanut väistyä nopean juoksupelin myötä. Uusittu tempo suosii aktiivista pelityyliä ja nopeiden pelaajien marssittamista kokoonpanoon.
Ylimääräisen kyttäämisen ja jauhamisen katoamisen myötä pelattavuus on variaatio sarjan kuudennen ja toisen osan väliltä. Vuosituhannen alkupuolella ilmestynyt toinen osa antoi mahdollisuuden suojata palloa hyökkäyspäässä vikkelin jalkojen avulla. Tämän ominaisuuden paluu mahdollistaa taitavien pelaajien upeat henkilökohtaiset suoritukset, sillä Alexander Hlebin tai Lionel Messin kaltaiset uuden sukupolven vauhtikoneet voivat pistää koko vastustajan puolustuslinjan helisemään.
Aktiivista pelityyliä suosiva jatko-osa ei välttämättä ole suurimpien taktikkojen mieleen. Siitä huolimatta tunnelma on äärimmäisen mukava, kun aktiivisuus ja loppuun asti pelaaminen palkitaan. Jatkuva juoksupeli avaa uusia mahdollisuuksia niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessa. Eteenkin puolustuksen peluuttaminen on vaikeutunut, kun perinteiset voimapuolustajat ovat muuttuneet avuttomiksi nopeita taitopelaajia vastaan.
Pelillisesti suurimmat uudistukset ovat tempon ohella kahdenlaiset kepulikonstit. Pelaajat voivat halutessaan kiskoa vastustajaa hihasta tai paidanreunasta. Taitava vastustaja taas reagoi välittömästi käyttäen toimivaa filmausta. Näin epäselviä tilanteita voi liioitella ja tuoda tarpeen vaatiessa mukaan mausteita italialaisesta palloilukulttuurista. Uudistukset ovat mukava ja toimiva lisä, mutta ne eivät muuta pelikokemusta merkittävästi.
Kangertelee kameroissa, keskikentällä ja kopissa
Ulkoasun osalta parannettavaa löytyisi vieläkin jokaisella osa-alueella. Otteluiden latautuminen on hidasta ja alkuseremonioiden alkaessa juhlallisesti tahmea animaatio pistää silmiin. Myös hidastukset ja tilanteet joissa pallon ympärille kerääntyy isompi joukko, aiheuttavat ilkeää ruudunpäivityksen hidastumista. Tämä järkyttää, sillä peli ei ole ulkoasullisesti lähelläkään uuden sukupolven tuotosten kärkeä.
Ruohon pinta näyttää enemmänkin elottomalta matolta ja yleisö tasaiselta massalta. Onneksi kaikki ei ole jäänyt puolitiehen, sillä pelaajat ja peliväline liikkuvat nurmella entistä sulavammin. Myös maalivahtien torjuntoihin on luotu entistä realistisempia liikemalleja, joten heittäytymiset ja kurotukset nousevat näyttävyydessään uudelle tasolle. Pelaajat on mallinnettu taitavasti esikuviensa mukaisesti, mutta vähänkään nimettömämmät ammattilaiset eivät erotu tarpeeksi joukkueen muista jäsenistä.
Äänimaailma koostuu uusista elementeistä. Valikkomusiikki on kokenut suunnanmuutoksen ja selostajaparikin on vaihdettu uuteen. Uudet musiikkiraidat ja valikkoäänet ovat onnistunut muutos pelinsarjan uudistumisen kannalla. Stadioneilla yleisön reaktiot peliin ovat entistä voimakkaammat ja parhaimmillaan hyvä kannustus luo mielikuvan yhdestä ylimääräisestä kenttäpelaajasta.
Selostuskaksikon vaihto on sen sijaan mennyt mönkään. Sarjaa puoli ikuisuutta selostaneet Peter Brackley ja Trevor Brooking saivat kenkää fanien kovan painostuksen vuoksi. Suuret saappaat ovat ottaneet haltuunsa Jon Champion ja Mark Lawrenson. Kaksikon koppityöskentely on yksinkertaisuudessaan aneemista ja hengetöntä. Uusi duo toistelee edeltäjiltään tuttuja korulauseita, mutta ilman tunnetta. Champion ei yksinkertaisesti pääse lähellekään Brackleyn tasoa hehkuttaessaan mestaruuden ratkaisevaa rangaistuspotkumaalia.
Ei verkkopelin messiaaksi
Pelimuotojen kirjo on edelleen kattavalla tasolla, mutta mitään yllätyksiä ei toiveista huolimatta nähdä. Ottelut, turnaukset, liigat ja harjoittelu ajavat asiansa erinomaisesti. Nykyiselle konsolisukupolvelle tärkeäksi ominaisuudeksi noussut verkkopeli ei puolestaan kerää kiitoksia. Konamin uusittu verkkomoninpelijärjestelmä lupaa poistaa verkkoviiveestä johtuneen pelaajien kankean hallinnan. Valitettavasti uuden verkkopelin koodi on suorastaan surkuhupaisaa. Ulkomaalaisia vastaan pelaaminen on käytännössä mahdotonta.
Kotimaisia kavereita vastaan pelaaminen toimii keskinkertaisesti. Verkkoviivepiikit pilaavat suurimman osan peleistä. Nopeista yhteyksistä huolimatta peli voi kadottaa väliaikaisesti pallon tai jumittaa kentän tapahtumat kokonaan. Vaikka pelaaminen voi hetkittäin olla nautittavaa, ei se pääse lähellekään muiden pelimuotojen tasoa toistuvien ongelmien vuoksi. Kokeilujen perusteella tilanne helpottuu, jos pelaamisen kellonajan valitsee huolella. Pikainen päivitys on silti toivelistalla ensimmäisenä.
PES 2008 on sarjan loistokkaaseen historiaan nähden valitettavan keskeneräinen ja epätasapainoinen peli. Uudet kontaktiominaisuudet ja tempon muuttuminen ovat onnistuneita uudistuksia. Korjailtu ulkoasu ja verkkopeli jäävät puolestaan pahoiksi pettymyksiksi. Kokonaisuuksia verratessa FIFA 08 on mennyt Konamin lempilapsen edelle. Silti sarjan ystävät löytävät uusimmasta osasta pitkäksi aikaa viihdettä. Ongelmista huolimatta tarjolla on erinomaisella tuntumalla varustettu jalkapalloelämys.
Tekijä: Konami
Julkaisija: Konami
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: DS, PC, PlayStation 2, PlayStation 3, Xbox 360
Tulossa: Wii (2008)
Pelaajia: 1-4
Pelin kotisivu: http://uk.gs.konami-europe.com/game.do?idGame=149
