Universe at War (360, PC)
Konsolialustaa ei varsinaisesti voi sanoa optimaaliseksi alustaksi reaaliaikanaksutteluille. Hiiren puute ja ohjainten rajallinen nappimäärä aiheuttavat hektiselle taktikoinnille ongelmia, jotka harva peli on onnistunut selättämään. Lukuisista science fiction -klassikoista ideansa ammentava Universe at War on konsolinaksuttelurintaman uusin yrittäjä.
Pelin taustalta löytyvältä Petroglyph Gamesilta ei ainakaan osaamista puutu. Porukka koostuu vanhoista Westwoodin työntekijöistä, ja firman perustajajäsenten meriittilistalta löytyy Command & Conquerin ja Dune II:n kaltaisia lajityypin klassikoita.
Universe at Warin tarinan ytimessä on Hierarchyn nimellä tunnetun, maailmoja valloittavan ja tuhoavan superrodun ja tämän tuhoamisen vuoksi olemassa olevan Novus-robottikansan välinen nahistelu. Kuin sattumalta Hierarchy sattuu iskemään likaiset kyntensä maapallon asukkaiden kimppuun, ja uusi taistelutanner on valmis.
Kolmantena suurena osapuolena heiluu Masari-kansa, jonkinlainen muinainen ihmisiä aikojen alusta ohjaillut, kovasti ihmisiä muistuttava rotu. Luvassa on jättimäisiä robottikävelijöitä, ajattelevia koneita ja muinaisten atsteekkien ja egyptiläisten arkkitehtuuria mukailevia muinaisia rotuja. Vaikutteita siis piisaa.
Pelin perusresepti on siis kutakuinkin litra Maailmojen sotaa, kourallinen Independence Dayta, loraus Transformersia, ripaus Mars Attacksia ja pari ruokalusikallista Stargatea. Pelin tarina koetaan tuttuun tapaan pelaamalla yhden osapuolen kampanja kerrallaan. Vaikka mihinkään Starcraft-tason eeppisyyteen tarina ei venykään, on taustalla ihan maistuva tieteiseepos jota genren mittapuulla persoonalliset ja kiehtovat sodan osapuolet täydentävät mainiosti. Samalla juoni toimii erinomaisena tutoriaalina eri osapuolten ominaisuuksiin, vahvuuksiin ja heikkouksiin.
Walker, ulkoavaruudesta
Jokaisella osapuolista on oma erikoisalansa. Novus luottaa nopeaan liikkumiseen, tietokonevirusten levittämiseen ja häivetekniikkaan, kun taas Hierarchy pelaa ihmispopulaation mutatoimisella ja massiivisilla robottikävelijöillä. Lähes tulkoon loputtomilla resursseilla varustetut masarit ovat ehdottomasti vaativin osapuoli, sillä näiden yksiköiden suhteellinen heikkous ja hyökkäys/puolustustiloilla kikkailu vaatii huomattavasti enemmän osaamista kuin kahdella suorasukaisempaan toimintaan kykenevällä rodulla.
Jokaisen kunnon kaappifasistin suosikkiroduksi todennäköiseksi valikoituu Hierarchy, massiivisten robottikävelijöiden virittely kun on huomattavasti tervehenkisempää toimintaa kuin varjoissa piilottelu ja hakkerointi.
Konsolinaksutteluna peli toimii mainiosti. Xbox 360:n ohjaimeen on ladattu kutakuinkin kaikki tarpeelliset lajityypissä tarvittavat toiminnot, joskin erityisten toimintaohjeiden antamista jää kaipaamaan. Nyt esimerkiksi yksiköiden aggressiotasoa tai puolustusintoa ei voi vapaasti säädellä. Myös yksikköryhmien pikavalinta on hieman kömpelöä, mutta en ainakaan itse äkkiseltään keksisi parempaa tapaa toteuttaa sitä näillä näppäinmäärillä. Kompromissit on siis jouduttu tekemään, mutta pääosin toimivia sellaisia.
Teknisesti jälki on vakuuttavaa. Yksiköt ovat parhaimmillaan todella isoja, komeita ja taistelut näyttävät taisteluilta. Hieman isommissa kähinöissä toiminta hidastuu hetkittäin, mutta anteeksiannettavissa määrissä. Ääninäyttely toimii, samoin musiikki silloin kun sitä kuuluu.
Kaiken kaikkiaan Universe at War on kutakuinkin malliesimerkki siitä, millaisista lähtökohdista RTS:ää kannattaa konsoleille ruveta tekemään. Kontrollien kanssa on vältetty pahimmat sudenkuopat, ja hyvän tarinan sekä mielenkiintoisten joukkojen ansiosta se on jopa lajityypin yleistasolla varsin mukava yllätys. Eikä edes pelkkien XO-pelaajien iloa, peli on nimittäin julkaistu myös PC:lle. PC-versiosta kuitenkin lisää myöhemmin eri jutussa.
Tekijä: Petroglyph Games
Julkaisija: Sega
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: Xbox 360, PC
Pelaajia: 1-8
Pelin kotisivu: http://www2.sega.com/gamesite/universeatwar/fullsite/
