Testikokoonpano, suorituskyky, tehonkulutus & lämpötila

Suorituskyky-, tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset suoritettiin kolmella eri alustalla. AMD:ltä käytössä oli tässä artikkelissa tarkemmassa tutkinnassa ollut Brazos-alusta, jonka testit ajettiin Gigabyten E350N-USB3-emolevyllä, johon on integroitu kiinteästi kaksiytiminen E-350-APU-piiri. 3D-grafiikan kiihdyttämisestä oli vastuussa APUun integroitu Radeon HD 6310 -grafiikkaohjain. Yksikanavaisen muistiohjaimen jatkoksi asennettiin neljä gigatavua DDR3-muistia, joka toimi 533 MHz:n (1066 MHz DDR) kellotaajuudella ja 8-8-8-24 1T -asetuksilla.

Vertailuna käytettiin Intelin kahta alustaa, joista ensimmäinen edusti suorituskykyisempää luokkaa. Kyseinen testikokoonpano valjastettiin H67-piirisarjallisella Asus P8H67-M EVO -emolevyllä ja neliytimisellä Core i5-2300 -prosessorilla, josta oli käytössä HD Graphics 2000 -grafiikkaohjain. DDR3-muistia oli yhteensä neljä gigatavua ja kaksikanavaisen muistiohjaimen jatkona olleet muistikammat toimivat 667 MHz:n (DDR-1333) kellotaajuudella ja 8-8-8-24 1T -asetuksilla.

Intelin toisena alustana käytettiin Asuksen AT5IONT-I-mallista Atom-emolevyä, johon oli integroitu kaksiytiminen ja Hyper-Threadingin avulla neljää säiettä tukeva Atom D525 -prosessori sekä NVIDIAn ION-piiri. Brazos-alustan tavoin käytössä oli ainoastaan yksi muistikanava, jonka jatkoksi asennettiin neljä gigatavua SO-DIMM-tyyppistä DDR3-muistia, joka toimi 400 MHz:n (800 MHz DDR) kellotaajuudella ja 6-6-6-15 2T -asetuksilla.

Windows 7 Ultimaten 64-bittinen käyttöjärjestelmä asennettiin Western Digitalin Serial ATA 3 Gb/s -liitännälliselle yhden teratavun tallennuskapasiteetilliselle Western Digital Caviar Black WD1001FALS -kiintolevylle. Lisäksi käytössä oli LG:n Blu-ray-asema sekä Viewsonicin 23,6-tuumainen ja 1920×1080-resoluutioinen VX2450WM-LED -näyttö.

AMD Brazos

• Gigabyte E350N-USB3 (AMD E-350 + Radeon HD 6310)
• 4 Gt Kingston KHX1600C8D3K3/3GX DDR3-1066 (8-8-8-24 1T)

Intel H67

• Intel Core i5-2300
• Asus P8H67-M EVO (HD Graphics 2000)
• 4 Gt Kingston KHX1600C8D3K3/3GX DDR3-1333 (8-8-8-24 1T)

Intel Atom

• Asus AT5IONT-I (Intel Atom D525 + NVIDIA ION)
• 4 Gt A-Data SO-DIMM DDR3-800 (6-6-6-15 2T)

Yhteiset komponentit

• Western Digital Caviar Black WD1001FALS 1 Tt SATA 3 Gb/s
• Corsair HX1000W
• LG Blu-ray
• Viewsonic 23,6″ VX2450WM-LED (1920×1080)
• Microsoft Windows 7 Ultimate 64-bit

Suorituskyky

SuperPI-testissä laskettiin piin likiarvo yhden miljoonan desimaalin tarkkuudella ja kyseinen testiohjelma ei osaa hyödyntää kuin yhtä säiettä. Core i5-2300 oli selvässä johdossa ja E-350 päihitti näkyvällä, yli 30 sekunnin erolla Atom D525:n.

Cinebenchillä testattiin renderöintinopeutta ja suorituskykyyn vaikutti ratkaisevasti käytössä olevien ytimien lukumäärä. Ohjelma ilmoittaa renderöinnin jälkeen tuloksen yksinkertaisesti pisteinä ja suurempi tulos on parempi. Core i5-2300:n osalta tilanne on sama kuin SuperPIssä, mutta E-350 ja Atom D525 ovat käytännössä tasoissa. Atom D525 joutuu tyytymään viimeiseen sijaan siitäkin huolimatta, että se tukee Hyper-Threading-teknologiaa.

7-Zipillä pakattiin 461 megatavua kuva-, musiikki-, video-, asennus- ja Guitar Pro -tabulatuuritiedostoja normaalilaadulla 7z-muotoon ja mitattiin pakkaukseen kulunut aika. Pakkausalgoritmina käytettiin Bzip2:ta, jolla kyettiin hyödyntämään prosessoreiden kaikkia ytimiä ja Hyper-Threading-teknologiaa. 7-Zipissä Core i5-2300:n tilanne ei muuttunut, mutta Atom D525 kiilasi E-350:n ohi.

CDexillä pakattiin 403 megatavun WAV-tiedosto Ogg-muotoon 5.5-laadulla ja mitattiin pakkaukseen kulunut aika. CDex ei osaa hyödyntää reilunpuoleista ydinmäärää, joten kellotaajuudella ja arkkitehtuurilla on ratkaiseva rooli suorituskyvyssä. CDexissä näkyi selvästi, miten Atom D525:ssä ytimen suorituskyky on heikompi verrattuna E-350:een ja AMD:n prosessori sijoittui selvällä erolla toiseksi. Core i5-2300 oli jälleen täysin suvereenissa johtoasemassa.

CyberLinkin MediaEspresso 6.5:llä muunnettiin 121 megatavun mp4-video PlayStation 3 -esiasetuksella M2TS-formaattiin. Ohjelmasta kytkettiin pois päältä näytönohjainkiihdytys, jolloin kääntäminen tapahtui pelkästään prosessorilla. MediaEspresso 6.5 osaa hyödyntää kaikkia käytössä olevia ytimiä. Espressossa tulokset mukailivat 7-Zippiä: Core i5-2300 oli johdossa ja Atom D525 Hyper-Threading-teknologian ansiosta E-350:tä suorituskykyisempi.

CyberLinkin PowerDVD 10 -ohjelmalla toistettiin The Pacific -tv-sarjan Blu-ray-formaatissa ollutta ensimmäistä osaa kohdasta 0:23:00 kohtaan 0:24:00 ja 60 sekunnin mittaisen pätkän aikana Windowsin omalla Performance Monitor -työkalulla mitattiin prosessorin minimi, keskimääräinen ja maksimi käyttöaste. Atom D525:llä saavutettiin alin käyttöaste, mutta samalla myös korkein ja keskimääräisessä se asettui keskimmäiseksi. Parhaiten pärjäsi E-350, jolla prosessorin käyttöasteet olivat Core i5-2300:aa alemmat.

wPrimen 32M -testissä prosessorilla laskettiin neliöjuuria Newtonin menetelmällä. Ohjelma tukee kaikkia käytössä olevia säikeitä, joten moniytimisyydestä on testissä merkittävä hyöty. Tilanne oli jälleen kerran tutun näköinen, sillä Core i5-2300 oli kärjessä ja Atom D525 päihitti Hyper-Threading-teknologian myötä E-350:n.

SiSoft Sandra 2010:n Processor Arithmetic -testiä käytettiin synteettisenä testiohjelmana mittaamaan prosessorin suorituskykyä. E-350 ja Atom D525 olivat hyvin tasoissa ALU- ja FPU-testeissä, mutta ensimmäisenä mainittu onnistui kirimään itsensä toiselle sijalle pienellä erolla.

SiSoft Sandra 2010:n ohjelmatarjonnasta käytettiin myös muistien kaistanleveyttä mittaavaa Memory Bandwidth -testiä, jossa Core i5-2300 kaksikanavaisella muistiohjaimella pärjäsi selvästi parhaiten. Atom D525 kiilasi E-350:n ohi siitäkin huolimatta, että muistit toimivat alemmalla kellotaajuudella, mutta kireämmillä muistiasetuksilla.

DirectX 10 -rajapintaa tukeva 3DMark Vantage ajettiin Entry-esiasetuksilla eli 1024×768-resoluutiolla, ilman reunojenpehmennystä ja trilineaarisella suodatuksella. Kokonais- ja prosessoripistemäärässä Atom D525 ja E-350 olivat lähes tasoissa, jälkimmäisenä mainittu pienellä erolla edellä. Core i5-2300 on lähemmäs 2000 pistettä edellä, mikä selittyi kilpakumppaneihin verrattuna lähes kahdeksankertaisella prosessorituloksella.

Starcraft II testattiin 1440×900-resoluutiolla, ilman reunojenpehmennystä ja anisotrooppista suodatusta ja pelin Low-tason kuvanlaatuasetuksilla. Testi suoritettiin toistamalla pätkä Gamereplays.org-sivuston Hall of Fame -listalta ladattua TheLittleOne vs. HasuObs -taistelua normaalinopeudella ja mittaamalla minimi, keskimääräinen ja maksimi ruudunpäivitysnopeus Fraps-ohjelmalla. Taulukossa suurempi tulos on parempi.

Atom D525 joutui tyytymään viimeiseen sijaan, sillä E-350 pärjäsi reilut viisi FPS:ää paremmin. Core i5-2300 kiiti kärjessä lähes kaksinkertaisella tuloksella E-350:een verrattuna.

Napoleon Total War testattiin 1280×720-resoluutiolla, ilman reunojenpehmennystä ja anisotrooppista suodatusta ja pelin Low-kuvanlaatuasetuksilla. Testi suoritettiin Lignyn taistelun esittelyssä mittaamalla minimi, keskimääräinen ja maksimi ruudunpäivitysnopeus Fraps-ohjelmalla. Taulukossa suurempi tulos on parempi.

Erot kasvoivat entuudestaan ja E-350 päihitti Atom D525:n jälleen yli viisi FPS:ää paremmalla tuloksella, ja Core i5-2300 kasvatti kaulan E-350:een 2,5-kertaiseksi.

Call of Duty 2 testattiin 720×480-resoluutiolla, ilman reunojenpehmennystä ja anisotrooppista suodatusta ja pelin Normal-kuvanlaatuasetuksilla. Minimi, keskimääräinen ja maksimi ruudunpäivitysnopeus Fraps-ohjelmalla. Taulukossa suurempi tulos on parempi.

Iäkkäämpi Call of Duty 2 -peli osoitti prosessoririippuvaisuutensa ja E-350:n tulos Atom D525:een verrattuna oli lähes kaksinkertainen. Core i5-2300:n tulos oli E-350:een verrattuna reilusti yli kolminkertainen.

Tehonkulutus

Tehonkulutusta seurattiin Etech PM300 -energiamittarilla, jolla mitattiin koko tietokoneen tehonkulutus pois lukien monitori. Kaikkien prosessoriytimien rasitus suoritettiin Prime95-ohjelman In-place large FFTs -testillä ja lepotilan lukema kirjattiin Windows 7:n työpöydältä.

Lepotilassa E-350 pärjäsi parhaiten ja testikokoonpano kulutti tehoa 33 wattia, kun Atom D525:llä lukema oli 35 wattia ja Core i5-2300:lla 38 wattia. Rasituksessa Atom D525 kiri kärkeen 40 watin lukemalla ja E-350:llä tehonkulutus nousi 44 wattiin ja Core i5-2300:lla 102 wattiin.

Lämpötila

Prosessoriytimien lämpötilat mitattiin Intelin prosessoreilla FinalWiren AIDA64-ohjelmalla ja jäähdytyksestä oli vastuussa kaikilla prosessoreilla sama Intelin vakiocooleri. Taulukossa on esitettynä prosessoriytimien lämpötiloista laskettu keskiarvo Prime95-rasituksessa ja levossa Windows 7:n työpöydältä.

Core i5-2300 -prosessoria jäähdytettiin Intelin matalaprofiilisella referenssicoolerilla, jolla prosessoriytimien keskimääräinen lämpötila pysyi levossa 35 asteessa ja nousi rasituksessa 60 asteeseen. E-350:n siiliä jäähdytettiin pienikokoisella tuulettimella, jolla lepotilan lämpötila oli 52 astetta, ja passiivisesti jäähdytetyn Atom D525:n lämpötila oli 57 astetta. Rasituksessa Atom kuitenkin kiilasi E-350:n edelle, sillä sen lämpötila nousi vain 63 asteeseen, kun E-350:llä lämpötila nousi 69 asteeseen.