Fujitsu-Siemens Amilo Pi 2530-12P & Zepto Znote 6324W
Intelin Centrino-brändin uusin alusta tunnetaan koodinimellä Santa Rosan ja siihen perehdyttiin tarkemmin aiemmassa ” Intel Centrinon neljäs tuleminen – Santa Rosa”-artikkelissa kesäkuun lopulla. Artikkelissa käsitellään Centrinon historiaa, Santa Rosaa, seuraavaa suurempaa Montevina-koodinimellä tunnettavaa päivitystä sekä Zepto Znote 6625WD -kannettavaa tietokonetta. Tässä artikkelissa ei paneuduta enää tekniikkaan, vaan kahteen Santa Rosaan perustuvaan kannettavaan tietokoneeseen, Fujitsu-Siemens Amilo Pi 2530-12P:hen ja Zepto Znote 6324W:hen. Kannettavien tietokoneiden yleiskatsauksen lisäksi mukana on suorituskyky-, akunkesto-, tehonkulutus-, lämpötila- ja melumittauksia.
Fujitsu-Siemens Amilo Pi 2530-12P
Ensimmäisenä käsiteltävä Fujitsu-Siemensin Amilo Pi 2530-12P toimitetaan vaakamallisessa pahvilaatikossa, jonka yläosassa on varsin epäkätevät reiät kantamista varten. Kannettavan tietokoneen näyttö ja päälipuoli on suojattu muovilla ja itse laite on ympäröity styroksilla. Oheismateriaalit löytyvät erillisestä päällimmäisenä olevasta pahvilaatikosta.
Kaapeleiden osalta mukana toimitetaan neljä puhelinpistoketta eri maiden tarpeita varten ja näiden joukossa on luonnollisesti myös Suomessa käytössä oleva malli. Lisäksi pakkauksesta löytyy kannettavan tietokoneen akun lataamista varten muuntaja sekä virtakaapeli.
Paperi- ja CD-materiaalia on reilummin ja pinosta löytyy muun muassa pika-asennusopas, takuulappu, turvallisuusohje ja käyttöjärjestelmän palautusohje. CD-levyosastolta tarjolla on Windows Vista Home Premiumin palautus-CD-levyt, ohjelmisto-, ajuri- ja käyttöohje-CD-levy, CyberLink PowerDV V2, Nero 7.5.13.2, Norman VirusControl ja Works 8.5.
Tarjonta on ohjeiden ja CD-materiaalin osalta monipuolista, mutta ainakin allekirjoittanut jäi kaipaamaan jotain erikoisempaa. Tällainen olisi voinut olla esimerkiksi kannettavan tietokoneen kanssa kätevästi mukana kulkeva pienikokoinen hiiri tai kantolaukku.
Amilo Pi 2530-12P:n perusilme on tylsän harmaa, kun näyttö on taitettuna näppäimistöä vastaan. Vaaleamman pohjan halkaisee tummemman harmaa kaitale, jonka vieressä on Fujitsu-Siemensin logo. Kannettavalla tietokoneella on painoa kohtuullisen reilut kolme kilogrammaa ja kokoa 360 x 272 x 37,2 millimetriä (leveys x syvyys x korkeus).
Testiin saapunut Amilo on hinnan puolesta kilpailukykyinen ja kohdistuu kuluttajamarkkinoihin, sillä halvimmillaan se irtoaa Suomesta 975 eurolla.
Yleisilme ei parane ainakaan allekirjoittaneen silmissä, kun näytön nostaa pystyasentoon. Värimaailma ja muotoilu on edelleen tylsän perinteinen, sillä runko-osa on edestä kannen tavoin vaalean harmaa ja näppäimistö- sekä näyttöosa tummempaa sävyä.
15,4-tuuman näytön ehdottomasti suurin heikkous on 1280×800-resoluutio, joka tämän kokoluokan näyttöön on aivan liian pieni. Näytön katselukulmat eivät nekään ole parhaimmasta päästä ja sitä joutuu käytännössä katsomaan suoraan edestä, jos ei halua tutkia samalla kontrasti- ja värivaihtelevaisuuksia. Näytön pinta on kirkas ja se peilaa varsinkin tummilla sävyillä ja kirkkaalla ilmalla todella hyvin. On tietenkin mielipidekysymys pitääkö tästä, mutta Muropaketin toimituksessa mieltymykset ovat painottuneet mattapintaisiin näyttöihin. Näytön yläreunassa on myös nykystandardin tavoin 1,3 megapikselin webbikamera, joka on kätevä apu internetkeskusteluita käydessä.
Touchpad on sijoitettu mielenkiintoisesti hieman vasemmalle puolelle rungon etuosaan ja sen alapuolella on kaksi hiiren painiketta. Näppäimistön tuntuma on verrattavissa muihin Fujitsu-Siemensin ja samalla monien muiden valmistajien kannettavien tietokoneiden näppäimistöihin. Näppäinten sijoittelussa ei ole tehty radikaaleja ratkaisuja ja plussaa saa varsinkin funktionäppäin, joka on löytänyt tiensä kulman sijaan CTRL-näppäimen oikealle puolelle. Näppäimistön F3-F12-näppäimet toimivat myös funktionäppäimen avustuksella pikanäppäiminä, joilla onnistuu muun muassa äänenvoimakkuuden ja näytön kirkkauden säätö, mykistys sekä touchpadin kytkeminen päälle ja pois päältä.
Näppäimistön ja näytön väliin jää kolme näppäintä, joista vasemmanpuoleisin on virtanäppäin ja keskellä olevasta saa laskettua tuulettimen kierrosnopeutta, mikä samalla vaikuttaa laskevasti grafiikkapiirin ja prosessorin kellotaajuuteen. Samaisen näppäimen painaminen uudelleen palauttaa suorituskyvyn ja tuulettimen kierrosnopeuden normaalille tasolle. Oikeanpuoleisimmasta näppäimestä saa avattua valmiiksi tietokoneeseen asennetun ohjelmiston myötä Windows Vista Media Playerin.
Rungon vasemmassa reunassa on rivistö kirkkaan vihreitä ledejä, infrapunatunnistin sekä kytkin, jolla WLAN-yhteyden voi asettaa joko päälle tai pois päältä. Ledeistä käy ilmi touchpadin ja WLAN:n tila, lepotilan, akun lataus, kiintolevyn aktiivisuus, Num Lock, Caps Lock sekä edellisessä kappaleessa käsitelty tuulettimen kierrosnopeuden ja samalla grafiikkapiirin ja prosessorin kellotaajuuden tila.
Rungon vasemmasta reunasta löytyy taaimpana 3,5 millimetrin liittimet mikrofonille ja äänen ulostulolle, joista jälkimmäiseen voidaan liittää optinen SPDIF-liitin erillisen adapterin avulla digitaalista ääntä varten. Edempänä on ExpressCard-laajennuskorttipaikka 34 ja 54 millimetriä leveille korteille ja edessä optinen asema, joka tukee Dual Layer -DVD-levyjä sekä muun muassa DVD-/+R- ja RW-levyjen polttamista.
Takaosan vasemmassa reunassa on Kensington-lukkopaikan vieressä ilmanpoistoaukkoja, joiden kautta sisällä oleva tuuletin työntää lämmenneen ilman ulos tietokoneesta. Seuraavana vastaan tulevat DVI- sekä D-Sub-liittimet ja monipuolinen valinta on harvinaista herkkua. Takaosasta löytyy myös modeemi- ja verkkoliittimet sekä kaksi USB 2.0 -liitintä.
Oikeasta reunasta ei juuri ylimääräisiä liitäntöjä löydy, sillä siellä ei ole kuin muistikortinlukija ja yksi USB 2.0 -liitin. Muistikortinlukija kelpuuttaa käytettäväksi Secure Digital-, MultiMediaCard-, Memory Stick- ja Memory Stick Pro -kortteja. USB-liitin on Instant Charge -mallinen, mikä tarkoittaa sitä, että se antaa virtaa tietokoneen ollessa pois päältä. Liittimen kautta voi näin ollen esimerkiksi ladata kätevästi MP3-soittimen.
Alaosassa on muutamia tarroja, joista käy ilmi muun muassa Windows Vista Home Premiumin ja Works 8.5:n sarjanumerot. Pohjassa on myös reilusti ilmanvaihtoaukkoja, keskellä kiintolevyn vaihtamista varten luukku sekä vasemmassa alakulmassa akun lukituskytkin. Kiintolevy on Western Digitalin valmistama, kapasiteettia on 160 gigatavua ja kiekot pyörivät 5400 kierroksen vauhdilla minuutissa.
Lithium-Ion-akku sulautuu mallikkaasti tietokoneen runkoon ja on kapasiteetiltaan 4400 milliampeerituntia. Akku kiinnittyy runkoon yhden pikalukon avulla, joka vapauttaa lukituksen liu’uttamalla lukkoa poispäin tietokoneen rungosta.
Amilo Pi 2530-12P saa ehdotonta kiitosta siitä, että sen sisuskalut saa näkyviin vaivattomasti ruuvaamalla lähes puolet pohjasta peittävän levyn pois. Alta paljastuu radiaalituuletin, siili, kaksi metallilevyä ja ne toisiinsa yhdistävä lämpöputki. Emolevyllä näkyy myös muistikammat sekä Turbo Memory- ja WLAN-kortit.
Tietokoneessa on kaksi yhden gigatavun muistikapasiteetillista muistikampaa. Kammat ovat Samsungin valmistamia ja ne on speksattu toimimaan PC-5300-nopeudella (333 MHz) ja 5-5-5-15-asetuksilla.
Erikoisemman näköinen pieni kortti on Turbo Memory -moduuli, jonka Intel lanseerasi Santa Rosan myötä. Kyseessä on tässä tapauksessa yhden gigatavun flash-muistikapasiteetilla varustettu kortti, joka toimii eräänlaisena välimuistina ja käyttää hyväkseen Windows Vistan ReadyBoost-ominaisuutta. Intel hehkuttaa Turbo Memoryn nopeuttavan käyttöjärjestelmän käynnistymistä jopa viidenneksellä ja tästä väitteestä otetaan selvää artikkelin myöhemmässä vaiheessa. Turbo Memory -korttia ei valitettavasti saa testattuun Amilo Pi 2530-12P -versioon, sillä kortti toimitettiin pelkästään Muropaketin testejä varten. Joihinkin Amilo Pi 2530 -tuoteperheen malleihin se on kuitenkin saatavilla lisävarusteena.
Prosessorin (oikeanpuolimmainen) virassa on 65 nanometrin prosessilla valmistettava Merom-koodinimellinen Intel Core 2 Duo T7100. Kaksiytiminen prosessori toimii 1,8 GHz:n kellotaajuudella ja on varustettu kahden megatavun L2-välimuistilla. Vasemmalla puolella on Mobility Radeon HD 2300 -grafiikkapiiri ja kaksi sille pyhitettyä 64 megatavun muistipiiriä. Grafiikkapiiri toimii 479 MHz:n ja muistit 365 MHz:n (730 MHz DDR) kellotaajuudella.
Prosessorin, grafiikkapiirin ja muistipiirien jäähdytyksestä vastaa yhteinen jäähdytysjärjestelmä, joka yhdistää prosessoriosan kuparisen ja grafiikkapiirin sekä muistipiirien alumiinisen osan lämpöputkella. Lämpöputki siirtää komponenttien tuottaman lämmön siiliin, jota jäähdyttää radiaalituuletin.
