Uusimmat

Kokeilu Sonos Beam (Gen 2) -soundbar – Harvinaisen miellyttävä ja huoleton yhden kaiuttimen ratkaisu

07.11.2021 20:00 Kai Taipale

Sonos on kerännyt mainetta äänentoiston monihuonekaiutinjärjestelmillään. Valmistajan toiseen sukupolveen ehtinyt Beam-soundbar toimii hienosti yksinäänkin, mutta myös osana isompaa kokonaisuutta. Helppokäyttöisyys ihastuttaa, kuten äänikin pääsääntöisesti.

Useimpien televisioiden äänentoisto on enintään siedettävä. Lähes mikä tahansa ulkoinen kaiutinratkaisu kuitenkin parantaa tilannetta. Soundbar-kaiuttimet ovat televisioiden hyviä ystäviä, sillä ne ovat helppoudeltaan ja tyyliltään hyvä ratkaisu. Vaikka Soundbarin rakenne tuo mukanaan toki aina kompromisseja, helppous ja yksinkertaisuus voivat helposti korvata tämän, varsinkin jos hinta on järkevä. Sonos ei ole asiassa ensikertalainen, sillä valmistajan alkuperäinen Beam-soundbar tuli myyntiin jo vuonna 2018. Uusi sukupolvi näki päivänvalon syyskuun puolivälissä ja kauppoihin se ehti lokakuun 5. päivä.

Hintaa kaiuttimella on 499 euroa.

Eikä Sonos Beam (Gen 2) luonnollisesti ole tässä luokassa suinkaan yksin. Kilpailijoista Atmos-tuettuja, yhden laitteen ratkaisuja ovat esimerkiksi LG SN7CY, Sony HT-X8500 ja erityisesti Muropaketin kokeilussakin käynyt JBL Bar 5.0 Multibeam. Niiden hintataso asettuu 300 – 400 euron paikkeille. Hieman hintavampi vaihtoehto on Denon Home Sound Bar 550 (649 €), jota sitäkin voi hyödyntää monihuonekaiutinympäristössä Sonos-laitteiden tapaan. Sonos-mallistossa on lisäksi isokokoisempi ARC-soundbar, jonka suositushinta on jo tuplat eli 999 euroa.

Myös useammalla valmistajalla tarjolla olevat soundbarin ja subwooferin yhdistelmät voivat olla vaihtoehtoja, mutta niiden kanssa menetetään yhden laitteen ratkaisun tuoma yksinkertaisuus ja selkeys niin sijoituksessa kuin asennuksessa.

Sonos Beam (Gen 2) -soundbar ei ulkonäöltään eroa mitenkään radikaalisti ensimmäisestä sukupolvesta, joskin säleikkö on uudistettu. Kaiutin on viimeistelty hillityn yksiväriseksi. Värivaihtoehtoja on kaksi: valkoinen ja testilaitteenakin toimiva musta. Beamia voi käyttää sellaisenaan, mutta sitä voi käyttää myös osana Sonos-monihuonekaiutinjärjestelmää.

Vaikka ulkoasu on tutun oloinen, on ominaisuudet päivitetty tämän hetken vaatimuksia vastaaviksi. Uutta on esimerkiksi tuki Dolby Atmos -tilaäänille, jotka kaiutin toistaa virtuaalisesti. Tämän mahdollistaa aiempaa tehokkaampi prosessori. Myös vahvistintehon kerrotaan nousseen, mutta tarkkaa lukemaa Sonos ei ilmoita.

Sonos Beam (Gen 2) edustaa laadukkaiden soundbar-kaiuttimien kompaktia osastoa ja sen ulkomitat ovat 69 x 651 x 100 millimetriä. Painoa laitteella on 2,8 kilogrammaa. Kooltaan kaiutin mahtuu helposti hieman pienemmän, esimerkiksi 40-tuumaisen, kokoluokan television pariksi.

Kaiutin sopii asennettavaksi tasolle, mutta myös seinäkiinnitys on mahdollinen. Jälkimmäistä varten ei kuitenkaan toimiteta kiinnikkeitä. Kaiuttimen tarjoamat virtuaaliset tilaäänet muodostetaan hyödyntämällä pintaheijastuksia, mikä asettaa toki omat haasteensa niin kaiuttimelle kuin kuuntelupaikalle.

Myyntipakkauksessa on Sonos Beam (gen 2) -kaiutin, virtakaapeli, HDMI-kaapeli, sovitin optiselle liitännälle ja pikaopas.

Heti kun kaiuttimen ottaa pakkauksestaan, ja alkaa asentaa sitä, käy selväksi, ettei fyysisiä liitäntöjä ole yhtään liikaa. Niitä on nimittäin virtaliittimen ja ethernet-liitännän lisäksi vain yksi HDMI-liitäntä, joka toki nykytapaan on eARC-yhteensopiva. Soundbar siis kytketään televisioon ja muut mahdolliset laitteet pitää vastaavasti liittää television liitäntöihin. Mikäli televisiossa ei ole äänen paluukanavan (ARC) mahdollistavaa HDMI-liitäntää, niin Sonos-myyntipakkauksessa on myös sovitin, jolla HDMI-liitäntää voi käyttää myös vanhempien televisioiden kanssa. Sillä liitäntä muuttuu optiseksi digiliitännäksi.

Sonos Beam (Gen 2) on tyyliltään miellyttävän hillitty. Kaikki pinnat ovat kovia ja väritykseltään mustia. Rakenne on jämäkkä, joten laatuvaikutelma on kunnossa tältäkin osin.

Laitteen päällä on vain kolme painiketta, joista kahdella säädetään äänenvoimakkuutta ja yhdestä voi aloittaa tai lopettaa toiston. Lisäksi yläpinnassa sijaitsee mikrofoni Amazon Alexa ja Google Assistant -virtuaaliapurien käyttöön, mutta nämä eivät ole tuettuina Suomessa. Samassa ryppäässä on myös laitteen ja mikrofonin merkkivalot.

Yläpinnan hipaisupainikkeet hoitavat hommansa, mutta todennäköisesti äänenvoimakkuus säädetään käytännössä television kautta sen omalla kaukosäätimellä, ja soundbarin muut toiminnot hoituvat mobiilisovelluksella. Kappaleenvaihto onnistuu kuitenkin kivan näppärästi painikkeiden yli pyyhkäisemällä.

Sonos-logo on sijoitettu laitteen etupintaan, mutta sekin noudattaa sopivan maltillista tyyliä.

Mitään näyttöä ei ole. Esimerkiksi käytössä ole äänenvoimakkuus näkyy sovelluksesta, mutta pikavilkaisulla se ei onnistu. Karkean tason ilmaisu vaikkapa led-valoilla olisi hyvä lisä.

Kytkeytyminen kodin langattomaan verkkoon hoidetaan mobiilisovelluksella. Tähän tarkoitukseen Sonos käyttää omaa sovellustaan, joka löytyy niin Android- kuin iOS-laitteille.

Sovelluksen avulla käyttöönotto on muutenkin erittäin helppoa: Virta päälle, ja Sonos S2-mobiilisovellus opastaa eteenpäin. Mikäli sovellus on jo entuudestaan käytössä, pomppaa ikkuna uudesta laitteesta esiin käytännössä heti virtojen kytkemisen jälkeen. Tältä osin homma on hyvin suoraviivainen.

Kaiutin liittyy langattomaan WiFi-verkkoon, mutta langattomista ratkaisuista tuettuna on lisäksi AirPlay 2 -toisto, joskaan Bluetooth ei. Satunnaisille musiikin suoratoistajille tämä voi olla hieman tympeää, mutta vakiokäyttäjälle toisto Sonos-sovelluksen kautta on aivan toimiva ratkaisu. Beamia voi käyttää sellaisenaan, mutta sitä voi siis käyttää myös osana Sonos-monihuonekaiutinjärjestelmää.

Käyttöönoton jälkeen säädettävää on vain niukasti. Sovelluksessa on käytettävissä EQ, jossa on säätö sekä bassolle että diskantille. Sovelluksella yhdistetään myös mahdolliset takakaiuttimet ja subwoofer ja hallitaan monihuonekaiutinratkaisua. Sovelluksesta löytyvät myös ”Yöajan ääni” ja ”Puheenparannus” -toiminnot.

Sovelluksen kautta ääntä voi lisäksi hienosäätää sopimaan tilan akustiikkaan Sonosin oman Trueplay-tekniikan avulla. Testissä käytössä oli ensisijaisesti Android-ympäristö, mutta Trueplay-säädön tavoittamiseksi käytettiin myös Applen laitetta (iPad Pro 10,5) – Toimintoa kun ei tueta Android-laitteilla.

Trueplay-optimoinnissa toistetaan testiääntä ja siirrellään mobiililaitetta ympäri huonetta. Tämän perusteella kaiutin tekee hienosäätöä äänelle ja viiveille. Sonos Beam (Gen 2) säädettiin molempiin kuuntelutiloihin toiminnon avulla. Pienemmässä tilassa säätö on hyvinkin hienovarainen, ja oikeastaan sen käyttö ei tuntunut mitenkään tarpeelliselta. Isommassa ja haastavammassa tilassa toiminnosta olikin jo selvästi enemmän iloa: sen käyttäminen poisti suurimman osan äänessä ilmenneestä lievästä ylä-äänien kireydestä, ja muokkasi äänensävyn lämpimämpään ja omaa korvaan miellyttävämpään suuntaan. Kauneusvirheenä huoneen yhdessä kulmassa ääni kuitenkin alkoi kumista aiempaa enemmän, mutta kuuntelu- eli mittauspaikalla tätä ei ilmennyt.

Trueplay-säätö voisi olla toteutettu laitteen omalla monen kilpailijan tapaan laitteen omalla mikrofonilla, sillä huonetilassa liikkuminen erillinen laite kädessä tuntuu hieman huteralta ratkaisulta. Lisäksi toiminnon rajaaminen pois Android-laitteiden käyttäjiltä voi sekin harmittaa.

Testissä kaikki verkkoyhteydet hoidettiin langattomilla vaihtoehdoilla. Langattoman WiFi-verkon lisäksi kaiuttimen voi siis kytkeä myös ethernet-liitännällä kodin verkkoon.

Testikäytössä kaiutinta käytettiin kahdessa eri tilassa, alle kymmenen neliön makuuhuoneessa sekä noin 25-neliöisessä olohuoneessa – kummatkin kivirakenteisen kerrostalon uumenissa. Tiloista makuuhuone on kuuntelupaikan suhteen symmetrinen, olohuoneessa oikea seinä on merkittävästi vasenta, puoliavointa seinää lähempänä.

Testissä äänilähteinä käytettiin Xbox One X -pelikonsolia, AirPlay 2 -yhteyttä sekä lukuisia striimauspalveluita kahden älytelevision kautta. Testissä kaiutinta käytettiin monipuolisesti eri materiaalilla reilun kolmen viikon ajan kahdessa aiemmin mainitussa tilassa.

Beam (Gen 2) perustuu viisikaiutinjärjestelmään, joka koostuu yhdestä diskanttielementistä ja neljästä keskiäänet toistavasta elementistä. Näiden lisäksi kaiuttimessa on käytössä kolme passiivisäteilijää. Yksikään elementeistä ei suuntaa ylöspäin, joten kaikki tilaäänet Dolby Atmosta myöten luodaan virtuaalisesti.

Lähdetään äänen pureskelussa liikkeelle siitä, mikä on Sonos Beam (Gen 2) -kaiuttimen todellinen vahvuus eli puheäänet.

Toistaiseksi itselleni ei ole tullut vastaan yhtä hyvin ja selkeästi puheäänet toistavaa soundbaria tässä, tai oikeastaan edes hieman kalliimmassa hintaluokassa. Tämä on äärimmäisen arvostettava piirre televisiokäytössä. Oli sitten kyseessä leffan dialogi, urheilun selostus tai uutisankkuri, niin kaikesta saa selvän luontevasti ja luotettavasti. Sovelluksesta löytyy vielä oma toiminto puheenkorostukselle, mutta normaalikäytössä tällä ei ollut tarvetta. Puheenkorostus nostaa kyllä puheäänet selvästi pintaan, mutta samalla vääristää sitä honottavaan suuntaan.

Mitään häiritseviä viiveitäkään ei käytössä havaittu, mutta viivettä säädettiin ARC-liitännän kanssa 20 millisekuntia pidemmäksi, eARC-liitännän kanssa oletusarvo oli toimiva.


Tilaäänissä tilanne oli aavistuksen kahtiajakoisempi. Pienempi kuuntelutila oli tällä erää selvästi enemmän omiaan kaiuttimelle. Siellä äänet täyttivät huoneen usein laidasta laitaan, ja syvyyssuuntaisissa äänissä oli eloa. Korkeussuunta jäi sielläkin vajaaksi: Parhaimmillaan ääni kohoaa television yläpuolelle, muttei saavuta katsojan yläpuolta.

Kun soundbar sijoitettiin isompaan kuuntelutilaan, tilantuntu oikeastaan heikkeni. Leveyssuunta avartui vain jonkin verran 75-tuumaisen televisiota leveämmäksi, eikä muillakaan osastoilla tapahtunut merkittävää parannusta. Suuremmassa kuuntelutilassa tilaäänet toistuivat myös selkeämmin etupainotteisina. Tilaäänet toistuivat kuitenkin järjestään oikeista suunnista ja järkevällä tavalla – mutta hieman turhan mietoina. Kokonaisäänikuvaa voi pitää tarkkana ja miellyttävänä.

Sonos-järjestelmään on kuitenkin lisättävissä takakaiuttimet, ja isommassa tilassa tämä olisi todennäköisesti hyvinkin toimiva ratkaisu. Käytettävissä ei lisäkaiuttimia ollut, joten tätä ei harmillisesti voitu kokeilla.

Soundbar hyötyy kuitenkin selvästi Dolby Atmos -äänistä, jolloin koko potentiaali on käytössä. Muita tuettuja äänimuotoja ovat esimerkiksi Dolby Digital, Dolby Digital Plus ja Dolby TrueHD. Perinteisemmät tilaäänitoteutukset jäävät tästä jälkeen erityisesti suoratoistopalvelun kohdalla – pakkaamaton monikanavaääni toistuu silti kieltämättä oikeinkin miellyttävästi.

Yhden kaiuttimen ratkaisussa ei ole käytettävissä erillistä subwooferia – bassojen pitäisi siis toistua riittävällä tasolla pitkulaisesta kaiuttimesta. Sonos-järjestelmään subwoofer on kuitenkin tarvittaessa lisättävissä. Matalimpia ääniä arvostava voisi tätä harkitakin, sillä Sonos Beam (Gen 2):n matalien äänien toisto alkaa noin 60 hertsistä.

Se mitä kaiutin kuitenkin toistaa, toistuu jämäkästi ja miellyttävän tarkasti. Joissain tietyissä tilanteissa yläbassoilla on kuitenkin hieman taipumasta ajaa alempien keskiäänien päälle. Bassojen tasonsäätöä voikin hyvin tiputtaa pykälän alaspäin, mikä auttaa tässä. Kerrostalokäyttöön äänenpainetta löytyy vähintään riittävästi, ja hieman kovempaa soittaminen auttaa leffaäänimaailman muodostumisessa isommassa tilassa.

Kaiutin toimii tältä osin myös musiikin toistossa ilman suurempia ongelmia, muttei kuitenkaan huomautuksitta. Musiikinkuunteluun diskanteissa on nimittäin havaittavissa materiaalista riippuen ajoittaista kireyttä. Lisäksi elementtien määrästä johtuen stereokuva ei ole aivan paras mahdollinen. Musiikissa jää kuitenkin matalammalle ulottuvaa toistoa kaipaamaan jopa vähemmän kuin vaikka elokuvien toimintakohtauksissa. Kerrostalossa iltakäytössä voi ollaan tarpeen kytkeä päälle jopa Yötila, joka leikkaa äänien dynamiikkaa rajusti – sitä siis kannattaa kuitenkin käyttää vain ihan todelliseen tarpeeseen, kuten naapurisovun ylläpitämiseen.

Sonos Beam (Gen 2) ei ole täydellinen ratkaisu kaikkeen käyttöön, mutta se poikkeuksellisen onnistunut kompromissi käytön helppouden ja ominaisuuksien välillä – kunhan ei kaipaa lisäliitäntöjä. Käytössä miellyttää erityisen paljon se, että ensiasetusten tekemisen jälkeen ne voi unohtaa ja äänentoistosta yksinkertaisesti nauttia kaiuttimesta kerta toisensa jälkeen. Mitään pakottavaa tarvetta säätöjen rukkaamiseen ei ole oli lähde sitten mikä hyvänsä. Sonos Beam (Gen 2) ei oikeastaan täysin vierasta mitään käyttöä, oli se sitten leffojen tai puheohjelmien katselu tai musiikin kuuntelu.

Ei kyseessä ole silti mikään maailmat mullistava tuote 500 eurolla, vaan toki äänestä puuttuu hifi-kaiuttimien hienostuneisuutta, viimeistä tarkkuutta ja toistosta napakinta potkua. Äänimaisema jää kalpeaksi erilliskaiuttimilla rakennetun kotiteatteriratkaisun rinnalla. Ongelmaa voisi kuitenkin vähentää erillisillä takakaiuttimilla. Äänenvoimakkuuttakin on käynnistäessä vaikea arvioida, sillä mitään näyttöä ei ole.

Jos ei ole tarvetta monihuonekaiutinratkaisulle, ja tarvitsee yhdenkään lisä-HDMI-liitännän, niin lähes samaa helppoustasoa edustaa JBL Bar 5.0 Multibeam. Se kuitenkin häviää reippaasti puheen selkeydessä ja sitä myöten yleiskäyttöisyydessä Sonos Beam (Gen 2):lle. Jos taas monikaiutinratkaisu on tärkeä, ja hakusessa on laite, joka voisi olla parhaassa tapauksessa vielä hieman musikaalisempi, niin sellainen on Denon Home Sound Bar 550, mutta vain jos asetuksia jaksaa säätää alituisesti.

Mikäli siis haussa on kohtuullisen pienikokoinen ja suoraviivainen soundbar-kaiutin nykyaikaisen television kaveriksi enintään 500 euron hintaluokassa, niin Sonos Beam (Gen 2) on tämän hetken yleispätevin vaihtoehto. Ehdoton valinta se on niille, joilla on jo ennestään yhteensopivia Sonos-laitteita. Pienistä puutteistaan huolimatta käsillä on siis harvinaisen ärsyttämätön ja huoleton tapaus. Asenna ja unohda -ideologia kun ei ole monenkaan tuotteen kohdalla mikään itsestäänselvyys.

Hyvää

  • Äänien selkeys kautta linjan
  • Kompakti koko ja tukeva rakenne
  • Kiitettävän vähän säätötarvetta
  • Mukavasti äänenpainetta kokoonsa nähden

Huonoa

  • Niukat liitännät
  • TruePlay-viritys vain Apple-mobiililaitteilla
  • Ei näyttöä
  • Tilasta riippuen tilaäänet jäävät vaisuiksi

Tärkeimmät tekniset tiedot Sonos Beam (Gen 2)

  • Hinta: 499 €
  • Kaiutinelementit:
  • Vahvistinteho: ei ilm.
  • Taajuusvaste (ilmoitettu): ei ilm.
  • Liitännät: 1 x HDMI (eARC, sovittimella optinen), ethernet
  • Yhteydet: WiFi 802.11a/b/g/n/ac, ethernet
  • Mitat, paino: 69 x 651 x 100 mm, 2,8 kg
  • Muuta: Käyttöönotto Sonos S2 -sovelluksella, TruePlay-viritys (vain Apple-laitteille)

Kai Taipale

"Olen pitkän linjan tekniikkatoimittaja, ja olen toiminut Muropaketin laitetesteistä vastaavana tuottajana vuodesta 2017. Pitkä pätkä työuran alusta hurahti puolestaan MikroBitissä. Olenkin työskennellyt tavalla tai toisella koko 2000-luvun erilaisten laitteiden kanssa, vastuullani on ollut tuotteita pc-komponenteista äänentoistoon ja vähän kaikkea siltä väliltä. Vahvimmat mielenkiinnon kohteet liittyvät mobiililaitteisiin ja äänentoistoon kuulokkeista kotiteattereihin. Sohvalla kuluu ensisijaisesti draamasarjoja ja urheilua, aktiivisemmat tunnit kuluvat esimerkiksi lenkkipolulla. Omassa käytössä on monipuolisesti laitteita eri merkeiltä aina Applesta Xiaomiin."

Muropaketin uusimmat