3. päivä: Toinen kilpailupäivä ja palkintojen jako

Kolmas päivä alkoi näytönohjaimen modifioimisella, sillä tiedustelupartio oli onnistunut edellisenä iltana haalimaan ohjeet muistimodifikaatioon, jolla muistien kellotaajuutta pitäisi pystyä nostamaan reilusti.

Toisena kilpailupäivänä ylikellottamiseen oli varattu aikaa seitsemän tuntia ja joukkueet saivat parannettua tuloksiaan tasaiseen tahtiin. Joukon selvä häviäjä oli Turkki, joka rikkoi molemmat emolevynsä, eikä näin ollen saanut ajettua yhtään ainoaa tulosta. Myös Iso-Britannialta jäi 3DMark03-tulos saamatta rikkoutuneiden komponenttien takia. Lieneekö syy sitten siihen, mutta britit olivat päätyneet eristämään koko emolevynsä senttimetrin paksuisella vaseliinikerroksella.

Päivemmällä, kun ylikellottajat pinnistelivät tulostensa parissa, mediaväelle oli järjestetty kyselytunti, jossa oli paikalla vuonna 1986 MSI:tä perustamassa ollut yrityksen nykyinen varatoimitusjohtaja Henry Lu. Lu kertoi muun muassa, että uskoo N260GTX Lightningin kaltaisten näytönohjainten sekä ulkoisten ohjainpaneelien kysynnän kasvavan tulevaisuudessa. Kysyttäessä, onko kiinnostusta edellä mainitun näytönohjaimen Twin Frozrin kaltaisia jäähdytysratkaisuja ja prosessoricoolereita kohtaan, Lu tyrmäsi mahdollisuuden, että MSI ainakaan aivan lähitulevaisuudessa laajentaisi osaamistaan coolerimarkkinoihin. Kyselytunnilla selvisi myös, että MSI:ltä on todennäköisesti luvassa myöhemmin syksyllä uusia X58-emolevymalleja.

Tapahtuma päätettiin valitsemalla joukosta viisi vapaaehtoista, joille esitettiin kaksi kysymystä: mitä hyvää ja mitä huonoa MSI:ssä ja sen tuotteissa on. Hyvin selväksi kävi, ettei Muropaketti ole ainoa media, joka on joutunut taistelemaan verisesti MSI:n keskeneräisten BIOS-versioiden kanssa. MSI on kuitenkin jo uusinut BIOS-tiimiään ja toivottavasti vastaisuudessa BIOSeista jää parempi kuva.

Tyhjän päivän aukkoja oli paikattu mediaväen osalta kierroksella olympiastadionin kupeessa sijaitsevalla Sea Life -kierroksella. Kierroksella jaettiin kaikille teemaan soveltuva haikalahattu, jonka tarkoituksena oli erottaa MOA-porukka ihmismassasta ja ettei kukaan eksy kierroksella. Muropaketin toimitus päätti jättää hatun takataskuun ja uskoi omiin kykyihin selvitä ihmisviidakosta omin avuin ulos.

Ensinnäkin, pahoittelut seuraavista kuvista, sillä akvaarioalueella ei saanut käyttää salamaa ja valojakin oli hyvin rajoitetusti. Ensimmäisten huoneiden joukossa vastaan tuli sinipainotteinen huone, jossa kaloja vilisteli lattiaa lukuun ottamatta jokaisessa suunnassa.

Seinillä oli myös paljon puolipallomaisia kupuja, jotka suurensivat akvaariota ja näin ollen esillä olleet rekvisiitat sekä kalat tulivat paremmin esillä ja niitä pystyi katsomaan myös sivusta.

Hulppeinta antia oli tunneliosa, jossa kaloja kulki kaarimaisen putken toisella puolella. Värikkäiden pikkukalojen joukossa kulki rauhassa myös muutama metrin mittainen hai ja oli esillä eri akvaarioissa myös rauskuja ja kilpikonnia.

Sea Lifen tarjonta jäi omasta mielestäni hieman laihaksi ja hienointa antia olivat hitaasti lipuvat hait, mutta myös rekvisiitat. Paikassa oli nähty suuri vaiva eri kalalajien ominaisten elinympäristöjen tekemiseen ja esillä oli kaikkea pelastusliiveistä laivanrunkojen kautta rantakivikkoihin.

Sea Lifesta päästyäni kilpailupäivä ja samalla koko kilpailu alkoi olla pulkassa. Toinen testattu prosessori osoittautui ensimmäistä huonommaksi ja Suomen osalta Core i7-950 -prosessori venyi nestemäisellä typellä jäähdytettynä parhaimmillaan 5050 MHz:n kellotaajuudelle ja GeForce GTX 260 Lightning -näytönohjainta ajettiin 3D-testeissä grafiikkapiirin osalta 975 – 1000 MHz:n, Shader-yksikköjä 2000 MHz:n ja muisteja 1100 – 1150 MHz:n kellotaajuudella. SuperPI 32M -testissä parhaaksi tulokseksi saatiin aikaiseksi 7 minuuttia 8,859 sekuntia, 3DMark03:ssa 77443 pistettä ja Aquamark 3:ssa 364202 pistettä.

Tuloksien oikeellisuus tarkastettiin kiintolevyiltä, jonne jokaisen joukkueen tuli tallentaa kuvankaappaus tarpeellisilla ohjelmilla varustettuna. Jatkossa hieman käytännöllisempi ratkaisu olisi, jos MSI jakaisi jokaiselle joukkueelle esimerkiksi USB-tikun, jotta hirveältä kiintolevyrumbalta säästyttäisiin.

Suomen joukkueen Petri ”SF3D” Korhonen oli aikarajan päätyttyä itsevarma jatkoon pääsystä ja koppasi kainaloonsa MSI:n tapahtumaemännät.

Palkintoseremonian avajaispuheen piti MSI:n markkinointijohtaja Jason Lee ja paikalla oli myös Saksan osaston henkilöstöä sekä tapahtuman tuomarina toiminut norjalainen Sturla ”Stoolman” Haukebø (toinen vasemmalta).

Alkujännityksen ja Tanskan ilmoitetun viidennen sijan jälkeen neljänneksi sijoittui Suomi, mikä samalla tarkoitti joukkueen jatkopaikkaa Pekingissä 28.-30. elokuuta järjestettävään maailmanlaajuiseen finaaliin. Suomen joukkueen Sampsa Kurri ja Petri ”SF3D” Korhonen saivat urakastaan muistoksi kunniakirjan, mutta valitettavasti rahapalkinnot jäivät hiuksen hienosti saavuttamatta.

Länsinaapuri Ruotsi kiilasi Suomen ohi pienellä erolla sijoittuen kolmanneksi. Ruotsilta mukana oli tällä kertaa Jon ”Elmor” Sandström sekä Henry ”ME4ME” de Kruijf.

Kreikan joukkue saavutti toisen sijan George ”Hipro5” Theologoun ohjastuksella, kartturina toimien George ”gprhellas” Pavlidis.

Hilpeyttä osallistujien keskuudessa nostatti Hipro5, joka ei ollut tyytynyt MSI:n näkemykseen kisapaidasta ja modifioi sen omaan tyyliinsä sopivaksi rantapaidaksi.

MOA 2009:n Euroopan finaalin voittajaksi selvitti itsensä ansaitusti Puolan joukkue parivaljakolla Marcin ”ryba” Rywak ja Piotrem ”Chaos” Majem.

Puola onnistui 3DMark03:n 80771 pisteen tuloksella rikkomaan samalla yhden GeForce GTX 260 -näytönohjaimen maailmanennätyksen, josta joukkue kuittasi itselleen OCZ:n Blade PC3-17000 DDR3 -muistit.

Rahapalkintoja oli jaossa kolmelle parhaalle joukkueelle ja Ruotsin osalta kotiinviemiseksi oli 500 dollarin šekki. Kreikan palkintosumma oli 1000 dollaria ja voittajamaa Puolan 2000 dollaria.

Pekingissä elokuun lopulla järjestettävään finaaliin jatkavat matkaa siis vasemmalta oikealle päin lueteltuna Kreikka, Puola, Ruotsi, Tanska ja Suomi.

Yllä olevassa taulukossa on listattu kilpailun lopputulokset kymmenen parhaan joukkueen osalta. MSI oli etukäteen asettanut jokaiseen testiohjelmaan vakiotuloksen, jota joukkueet yrittivät omalla kokoonpanollaan parantaa. Jokaisessa testiohjelmassa laskettiin prosentuaalinen parannus ja lopputuloksena ilmoitettiin parannuksien keskiarvo. Suomen joukkue oli vahvimmillaan 3DMark03-testissä, mutta takapakkia tuli SuperPI 32M -testissä. Ruotsin joukkueen prosessori saatiin kulkemaan SuperPI 32M -testissä peräti 5,14 GHz:n kellotaajuudella, mikä tipautti Suomen pois palkintopallilta.