Vesi- ja kompressorijäähdytys & loppuyhteenveto
Vesijäähdytys
Seuraavaksi vuorossa oli siirtyminen vesijäähdytykseen. Testasimme prosessoriytimen heatspreaderin tasaisuutta lasipinnalla ja odotetusti kontakti ei ollut kovinkaan täydellinen.
Prosessorin ydintä suojaava heatspreader hiottiin eri karkeuksisilla vesihiomapapereilla (P240, P600 ja P1200) siten, että kuparinen pinta tuli näkyviin ja oli tasainen.
Prosessorille asennettiin romulaatikoiden kätköistä löytynyt alumiininen vesiblokki, joka kiinnitettiin paikoilleen prosessoriytimen ympärillä olevien reikien kautta kovamuovista tehdyllä ghetto-virityksellä. Lämpöanturi näytti ytimen kyljestä mitatuksi lämpötilaksi rasituksessa 24,1 astetta. Vesijäähdytyksellä ei siis saavutettu kuin noin neljän asteen parannus Alpha P125 -cooleriin, joten kovin ihmeellistä parannusta ei myöskään kellotaajuuden suhteen voitu odottaa.
558 MHz (4,5 x 124 MHz) 2,3 V
Myös vesijäähdytyksellä ja 2,3 voltin käyttöjännitteellä kokoonpano jämähti Windows 98:n latausruutuun. Windowsista käsin saimme H. Odan Wclk-ohjelman näyttämään hetkellisesti 558 MHz:n kellotaajuuden SoftFSB-ohjelman avulla, mutta kokoonpano kaatui jälleen välittömästi.
Vapochill LS -kompressorijäähdytys
Seuraavaksi prosessoriin askarreltiin ghetto-kiinnityksellä Vapochill LS -komprosessorijäähdytyksen höyrystin. Vapohill LS:n avulla ytimen lämpötila saatiin laskettua noin -40 asteen tuntumaan. Tanskalaisen Asetekin Vapochill LS -jäähdytysratkaisu testattiinMuropaketissa heinäkuussa 2004.
Kompressorin virkaa Vapochill LS:ssä toimittaa 230 voltin jännitteellä toimiva Danfossin FR8.5CL -kompressori, joka on varustettu R507-kylmäaineella. Kompressorin tilavuus on 7,95 cm3. Asetekin mukaan kompressori kykenee pitämään höyrystimen lämpötilan ilman kuormaa -48 asteessa ja 240 watin kuormalla -25,5 asteessa. R507-kylmäaine on hyvin samanlainen R404A:n kanssa ja sen höyrystymislämpötila on -46,7 astetta.
558 MHz (4,5 x 124 MHz) 2,3 V
Kompressorin jyrähdettyä käyntiin ja lämpöanturin näyttäessä pakkaslukemia kokoonpano käynnistettiin 558 MHz:n kellotaajuudella ja 2,3 voltin käyttöjännitteellä. Epävakaudesta ei ollut tietoakaan ja Pifast onnistuneesti hienosti läpi. Pifastin aikaan tuli 558 MHz:n kellotaajuudella roima parannus ja tulokseksi kirjattiin 328,89 sekuntia eli 5 minuuttia 28,89 sekuntia.
Myös 3DMark99 MAX pyörähti läpi ja pelitestien tulos oli 4101 3DMarkkia ja CPU-testin tulos 5433 CPU 3DMarkkia. Quake 2:n timedemo rullasi läpi 93,4 FPS:n tuloksella.
601 MHz (4,5 x 133 MHz) 2,3 V
Seuraava harppaus Abit BH6 -emolevyllä on väylätaajuuden osalta 133 MHz, joka oli samalla myös päätepysäkki. Emolevyn käyttämä IC-Worksin W124-kellopiiri ei tue korkeampia väylätaajuuksia. 133 MHz:n väylätaajuudella prosessorin kokonaiskellotaajuudeksi muodostuu 601 MHz (4,5 x 133 MHz), joka on samalla 100 % korotus Celeron 300A:n vakiokellotaajuuteen nähden.
133 MHz:n väylätaajuus otettiin käyttöön SoftFSB-ohjelmalla Windowsista käsin ja H. Odan WCPUID-ohjelma näytti prosessorin tarkaksi kellotaajuudeksi 601,36 MHz. Ytimeen integroitu 128 kilotavun suuruinen L2-välimuisti toimi 1/1-kertoimella samalla nopeudella.
Ghetto-kiinnitys ja armaflex-eristys tehtiin höyrystimelle ja prosessorille vain kokeilumielessä, joten testien edetessä prosessorin piirilevylle alkoi muodostumaan pieni jääkerros, joka ei kuitenkaan testejä tuntunut haittaavan. Pidempiaikaista käyttöä ajatellen Slot 1 -kanta tulisi täyttää vaseliinilla ja prosessori eristää huolellisesti jäältä ja kondensaatiolta.
Pifast pyörähti läpi 601 MHz:n kellotaajuudella 312,41 sekunnissa eli 5 minuutissa 12,41 sekunnissa. Ytimen lämpötilaksi mitattiin Pifast-rasituksessa -39,8 astetta. Kyseessä on HWBot.org-sivuston rankingien mukaan paras Pifast-tulos Celeron 300A -prosessorilla:
- Hardware Rank: 1st Pentium 2 Celeron 300A Mhz slot1 – 3.6 points
Testit 601 MHz:n kellotaajuudella eivät kuitenkaan sujuneet täysin ongelmitta, sillä korkean AGP-väylän takia Voodoo 5 5500 AGP alkoi temppuilla. 2/3-kertoimella AGP-väyläksi muodostui 133 MHz:n väylätaajuudella 88,6 MHz. Pifast-laskennan aikana työpöydältä katosi fontit ja 3DMark99 MAX ei enää suostunut käynnistymään. 3D-testit jäivät siis ajamatta Celeron 300A:n toimiessa 601 MHz:n kellotaajuudella.
Testien jälkeen höyrystimen kontaktin todettiin olleen ihan hyvä, vaikka kiinnitysratkaisu olikin hieman arveluttava.
Kun tulokset ylikellotetuilla kellotaajuuksilla listataan taulukossa, voidaan todeta, että Pifast-tulos parani yli kuudella ja puolella minuutilla, 3DMarkMAX 99 -grafiikkatestin tulos 90 %, prosessoritestin tulos 88 % ja Quake 2:n timedemon ruudunpäivitysnopeus 77 %.
Loppuyhteenveto
Ylikellotustestit Celeron 300A -prosessorilla ja Abit BH6 -emolevyllä sujuivat noin 10 vuoden tauon jälkeen positiivisessa hengessä. Pienen alkukangertelun jälkeen Windows 98 SE saatiin toimimaan sekä USB-tuki ja näytönohjaimen ajurit asennettua. Testiohjelmiksi valittiin 10 vuotta sitten Muropaketin ”testilaboratoriossa” eli opiskelijakämpän lattialla aktiivisesti käytössä olleet Pifast-, 3DMark99 MAX- ja Quake 2-testit. Pyöräytimme huvikseen läpi myös 3DMark2000-testin, mutta SuperPi 1M -testiä ei valitettavasti saatu jostain syystä ajettua läpi.
Abit BH6 -emolevyn BIOS-asetukset herättivät aluksi hilpeyttä, sillä asetuksia oli niin vähän ja säätövaraa niukasti. Esimerkiksi väylätaajuutta pystyi korottamaan seuraavin askelin: 66 MHz, 75 MHz, 83 MHz, 100 MHz, 103 MHz, 112 MHz, 124 MHz ja 133 MHz. Celeron 300A -prosessorin lukitulla 4,5-kertoimella jokainen korotus väylätaajuudessa merkitsee kymmenien megahertsien korotusta prosessorin kokonaiskellotaajuudessa ja prosentuaalisesti melkoista hyppäystä. Lisäksi biosista pystyy säätämään ainoastaan prosessorin käyttöjännitettä (+0,3 V) ja muistiasetuksia on kolme kappaletta. Nykypäivän huippuemolevyissä pelkästään eri jännitteitä on kymmenkunta ja muistiasetuksia useita kymmeniä. Väylätaajuutta on jo pystynyt vuosikausia korottamaan yhden megahertsin askelin ja esim. SetFSB-ohjelmalla hienosäätämään jopa 0,3 MHz:n pykälin.
Käytännön testeissä prosessori kulki hienosti. Vakiojäähdytyksellä päästiin ajamaan testejä 504 MHz:n kellotaajuudella ja kokoonpano oli täysin vakaa japanilaisella Alpha P125 -coolerilla. Vesijäähdytyksellä prosessorin lämpötilaa ei saatu laskettua P125:een verrattuna kuin muutamalla asteella, joten 558 MHz:n kellotaajuus jäi ilmalla ja vedellä saavuttamatta, joka oli odotettavissa.
Testit paketoitiin asentamalla Vapochill LS -kompressorijäähdytyksen höyrystin prosessorille, jonka ansiosta ytimen lämpötila laski -40 asteen tuntumaan. Kaikki testit rullasivat kiltisti läpi 558 MHz:n kellotaajuudella ja Pifast saatiin ajettua läpi vielä 601 MHz:n kellotaajuudella. Tässä vaiheessa AGP-väylä nousi niin korkealle, että Voodoo 5 5500 -näytönohjain tippui pois kyydistä, joten 3D-testit jäivät ajamatta.
Jatkamme retro-ylikellotusta Muropaketissa vielä toisella artikkelilla myöhemmässä vaiheessa. Luvassa on Celeron 300A:n ylikellottamista nestemäisellä typellä. Koska Abit BH6-emolevyllä loppui väylätaajuudet kesken, Muropaketin käyttäjä Marko Vilen on luvannut lainata testeihin Abit BE6-2 -emolevyn ja Mushkinin PC150 SDRAM -muistit. Näillä osilla saadaan toivottavasti korotettua Celeron 300A toimimaan yli 700 MHz:n kellotaajuudella. Abit BE6-2:n tärkeimmät uudistukset ovat väylätaajuuden korottaminen biosista yhden megahertsin askelin sekä lisäkertoimet PCI- ja AGP-väylille. Mushkinin PC150-muistien avulla ainakaan muistit eivät jää rajoittavaksi tekijäksi prosessorin väylätaajuutta korotettaessa.
Japanilainen ylikellottaja Kondo kokeili Celeron 300A:n jäähdytystä nestemäisellä typellä jo vuonna 1998 ja onnistui ajamaan prosessoria 716 MHz:n kellotaajuudella. SuperPi 1M -testi oli rullannut läpi 2 minuutissa 32 sekunnissa. Alustana testeissä oli käytetty Asus P2B-F -emolevyä, joka oli saatu venymään 159,1 MHz:n väylätaajuudelle. Testeissä prosessorin lämpötila oli laskettu -130 ja -140 asteen välimaastoon, mutta testien edetessä emolevyn komponentit olivat jäätyneet ja testeissä oli esiintynyt runsaasti ongelmia. Tietoa ja kuvia Kondon Celeron 300A -ylikellotuksista löytyy japanilaisen Katsuyan kotisivuilta.
