Pikaesittelyssä: Killer NIC -peliverkkokortti

Viimeisien vuosien aikana tietokonekomponenttien kohdistus tiettyä kohderyhmää tai käyttötarkoitusta varten on tarkentunut huomattavasti. Saatavilla on muun muassa Creativen pelaamista varta vasten tarkoitettuja X-Fi-äänikortteja, AGEIA:n PhysX-fysiikkakortteja ja tietenkin pitkä lista eri valmistajien näppäimistöjä, hiiriä, kuulokkeita ja muita tuotteita. Lisäksi maailman ehkä kuuluisimmasta ja menestyneimmästä tietokonepelaajasta Johnathan ”Fatal1ty” Wendelistä on tullut tietokonepelaamiseen kohdistettujen laitteiden mannekiini, joka vetää rojalteja Abitin, XFX:n, Creativen, Zalmanin ja Auravisionin nimen alle brändätyistä tuotteista.

Nyt vuorossa ei ole kuitenkaan fysiikka- tai äänikortti, vaan Bigfoot Networksin Killer NIC -mallinen verkkokortti, jota yritys hehkuttaa maasta taivaaseen. Isojalan mukaan heidän verkkokorttinsa laskee viivettä, nostaa pelin ruudunpäivitysnopeutta ja lisäksi siinä on mahdollista ajaa erillisiä ohjelmia muun laitteiston resurssien säästämiseksi. Killer NIC:n harteilla on paljon lupauksia, mutta eri asia on, kykeneekö ylihintainen verkkokortti säväyttämään Muropaketin toimituksen ominaisuuksillaan. Artikkelissa paneudutaan verkkokorttiin, sen ominaisuuksiin ja tekniikkaan, ja lopuksi testataan pikaisesti onko sillä vaikutusta pelien verkkopelattavuuteen.

Killer NIC

Killer NIC on pakattu punamustapainotteiseen laatikkoon, jonka edessä lukee isoilla kirjaimilla Killer, joka toivottavasti viittaa verkkokortin kykyyn tappaa viiveet alas ja normaalin verkkokortin aiheuttama rasite prosessorille. Pakkauksen vasemmassa reunassa mainostetaan mukana toimitettavaa kokoversiota F.E.A.R.-pelistä. Alareunan mustat soturisiluetit oheistettuna pakkauksen yleisilmeellä toivat ainakin allekirjoittaneelle väistämättä mieleen Frank Millerin sarjakuvanovelliin perustuvan 300-elokuvan.

Killer NIC kustantaa Suomessa noin 260 euroa, joka on suorastaan röyhkeän kova hinta verkkokortista, kun ottaa huomioon, että normaaleita gigabitin verkkokortteja irtoaa halvimmillaan alle kahdella kymmenellä eurolla. Saatavilla on myös Killer K1, joka eroaa hieman Killer NIC:stä, mutta sillä on hintaa ”vain” 200 euroa. Killer NIC:n korkeaa hintatasoa ei voi selittää ainakaan oheismateriaaleilla, sillä mukana toimitetaan ajuri/ohjelmisto-CD-levy, kokoversio F.E.A.R.-pelistä, pika-asennusopas sekä kaksi tarraa.

PCI-liittimeen asennettava Killer NIC on tummanruskean piirilevyn osalta suurin piirtein samankokoinen kuin nykyiset kuluttajaluokan näytönohjaimet, mutta sen päällä on komeannäköinen K-kirjaimen muotoinen jäähdytyselementti. Thermaltaken alumiinista valmistaman ja nikkelillä päällystämän K-Bladen suurin syy johtaa varmasti ulkonäköseikkoihin, mutta Bigfootin mukaan sillä on myös ihan oikea käyttötarkoitus. Yritys perustelee jäähdytyselementtiä Killer NIC:n käsittelemällä suurella määrällä verkkopaketteja ja mainostaa samalla sen olevan yhdenlainen verkkokiihdytyskortti, joka on suunniteltu varta vasten verkkopelaamiseen. Killer NIC on kirjaimellisesti Linux-tietokone, joka hyrrää Windows-tietokoneessa ja verkkokortissa ajettavia intensiivisiä ohjelmia varten lämmöntuotto nousee sille tasolle, että K-Bladen käyttö on perusteltua.

Piirilevyn takapuolelle kurkistaessa käy selväksi, että jäähdytyselementin alla on jotain muutakin kuin pelkkä verkkopiiri. Elementin neljän kiinnitysruuvin keskellä on suuri määrä pintaliitoskomponentteja, joiden asetelma viittaa ainakin yhteen suurikokoiseen piiriin.

Liitinpaneelista löytyy RJ-45-liitin verkkokaapelille sekä USB 2.0 -liitin ulkoiselle tallennusmedialle. Käytännössä tämä voi olla joko USB-liitäntäinen kiintolevy tai vaikkapa normaali USB-tikku. USB-tikuilla voi ilmetä ongelmia, jos niissä on U3:n kaltaisia automaattisesti käynnistyä ohjelmia. Muropaketin testeissä Sandisk Cruzer Micro U3 ReadyBoost 4 GB -muistitikku ei juuri U3:n takia toiminut, mutta Pretecin normaali 512 megatavun perustikku asentui ongelmitta.

Killer NIC yritettiin ensimmäiseksi asentaa EVGA:n NVIDIAn referenssiin perustuvaan nForce 680i SLI -emolevyyn, mutta jostain syystä tietokone käynnisti joka kerta itsensä uudestaan ajureiden asennuksen yhteydessä. Ongelmaa ei onnistuttu kiertämään, joten seuraavaksi tilalle asennettiin AMD 690G -piirisarjaan perustuva MSI K9AG Neo2-Digital -emolevy, jolla ei havaittu vastaavanlaista ongelmaa.

Kortilla havaittiin muitakin ongelmia, sillä kun ajurit oli asennettu onnistuneesti ja verkkokortin otti irti, Windows kaatui joka kerta latauksen jälkeen. Toisin sanoen ainoa ratkaisu tähän oli joko asettaa kortti takaisin paikalleen tai poistaa ajurit. Lisäksi aivan testien loppuvaiheessa Killer NIC aloitti uudentyyppisen ongelman. Configuration-paneelin avaamisen jälkeen tietokoneen käynnistyi uudelleen, eikä tähän alettu enää etsimään ratkaisua, vaan kortti sysättiin ei-niin-tyytyväisin mielin syrjään.

Kaiken kukkuraksi yhdessä komponentissa havaittiin hieman ylimääräistä tinaa jalkojen päällä oikosulun takaamiseksi. Muropaketin toimitus otti kuitenkin kolvin käteen ja sulatti turhat tinat pois tieltä.

Valikot ja ohjelmat

Verkkokortin Configuration-paneelin yläosasta löytyvät mahdollisuudet säätää nopeutta (Auto tai 10, 100, 1000 Mbps) sekä kortin yläosaan sijoitetun kahden ledin vilkkumista (pois päältä, palaa koko ajan tai vilkkuu). Näiden alapuolella on puskureiden säädöt ja alimpana Killer NIC:n optimointikohteet sekä LLR:n (Lag and Latency Reduction) valinta. Game Mode on tarkoitettu peleihin ja tällöin verkkokortti osaa hyödyntää MaxFPS- ja UltimatePing-ominaisuuksia. APP Mode on tarkoitettu käytettäväksi ohjelmien kanssa, jotka eivät toimi kunnolla Game Modella. Tällaisia ovat esimerkiksi Windowsin verkkopinoon nojautuvat ohjelmat, kuten VPN-ohjelmat.

Ajurit ovat saatavilla 32- ja 64-bittiselle Windows XP- ja Windows Vista -käyttöjärjestelmälle, sekä beta-asteella olevina ajureina Linuxille. Linux-ajurit takaavat verkkokortin perustoiminnan, mutta flashaaminen ja FNA eivät ole toistaiseksi tuettujen ominaisuuksien listalla. Jälkimmäisen luvataan kuitenkin olevan tulossa lähitulevaisuudessa. Killer NIC:a suositellaan käytettävän Windows XP:n kanssa, koska Windows Vistassa verkkopino on ohjelmoitu uudestaan, eikä laite kykene karsimaan yhtä tehokkaasti painotaakkaa muulta laitteistolta.

Ajureiden asennuksen jälkeen tehtäväpalkkiin ilmestyvät LLR-tilan valinnat (Game Mode & App Mode) sekä Killer Configuration, josta aukeaa edellä käsitelty paneeli. Lisäksi erillisten ohjelmien asennuksen jälkeen valikko kasvaa ohjelmien kuvakkeilla ja esimerkkitapauksessa asennettuna on palomuuri- ja BitTorrent-ohjelmat.

Killer NIC:ssä on siis mahdollista ajaa ohjelmia, jotka on suunniteltu tuotetta varten, ja jotka ovat ilmaiseksi saatavilla Bigfoot Networksin internetsivuilta. Saatavilla on muun muassa BitTorrent- ja palomuuriohjelmat, jotka löytyvät myös ajuri/ohjelmisto-CD-levyltä. Lisäksi sivuilta löytyi artikkelin kirjoitushetkellä FTP-, Telnet- ja pelipäivitysten hakuohjelma. Yritys kannustaa käyttäjiä kehittämään omia ohjelmia Killer NIC:lle ja sille on saatavilla kattava määrä kehitystyökaluja ja -ohjeita.

BitTorrent-ohjelma on hyvin pelkistetty, mutta on tästä huolimatta varustettu perustason ominaisuuksilla, joilla onnistuu torrent-tiedostojen lataaminen, pysäyttäminen, jatkaminen, poistaminen sekä tietojen tutkiminen. Ideana on, että ohjelma pyörii Killer NIC:ssä, eikä kuluta näin ollen muun tietokoneen resursseja. Tiedostoja ei voi tallentaa suoraan tietokoneen kiintolevylle, vaan ne tallennetaan USB-tallennusmedialle. Kyseinen tallennusmedia tulee liittää liitinpaneelin USB-liittimeen ja on myös syytä huomioida, että puolen gigatavun USB-tikulle ei voi tallentaa edes CD-levyn verran dataa ja ahkerille käyttäjille USB-liitäntäinen kiintolevy on varmasti parempi ratkaisu. Kun tiedosto on ladattu USB-tallennusmedialle, sen voi siirtää ohjelman CopyTo-toiminnolla tietokoneen varsinaiselle kiintolevylle.

Käytännössä mitä BitTorrent-ohjelmasta hyödytään, on se, että pelaamisen aikana lataus ei kuluta laitteiston resursseja. Toisaalta on syytä muistaa hyödyntää ohjelman tarjoamia lataus- ja lähetysrajoituksia, sillä luonnollisesti täysi latausnopeus nostaa verkkopelien viiveet taivaisiin. Tiedoston kopioiminen USB-tallennusmedialta tietokoneen kiintolevylle kuluttaa myös resursseja, mutta etuna on, että tämä voidaan suorittaa vasta, kun pelaaminen on saatu päätökseen.

Ohjelma tarkistaa käynnistymisen yhteydessä, onko USB-liitäntään asennettu tallennusmedia. Jos näin ei ole, tai jos tallennusmedia ei sovellu käytettäväksi (esimerkiksi USB-tikku U3-ohjelmalla), pomppaa eteen kuvan kaltainen ikkuna. Tämän kanssa tosin havaittiin pienoisia ongelmia, sillä vaikka Pretecin USB-tikku tunnistautui ongelmitta ensimmäisellä kerralla ja sille saatiin ladattua dataa, ei se välttämättä enää tunnistautunut tietokoneen uudelleenkäynnistämisen jälkeen.

Toinen Bigfoot Networksin tarjoama ohjelma on palomuuriohjelma, jonka käyttäminen on hyvin yksinkertaista. Ohjelmasta voi kytkeä palomuurin päälle ja pois päältä, sekä asettaa erilaisia poikkeuksia, joista valmiina on asetettuna FTP. Valitettavasti ohjelma ei tarjoa minkäänlaista statistiikkaa esimerkiksi siitä, mistä IP-osoitteista ja portista on yritetty sisään.

Poikkeuksien lisääminen on hyvin yksinkertaista, sillä määriteltävänä on nimi, joka näkyy listauksessa, portti tai porttiväli, protokolla (TDP tai UDP) sekä IP-osoite.