Muropaketti testasi ATI Radeon X1800 CrossFire – kahden näytönohjaimen yhdistelmän, jolla peleihin saa reilun annoksen lisää vääntöä. Lue Muropaketin täysimittainen testi tästä.

ATIn julkaistessa Radeon X1000 -malliston lokakuun alussa, se mainitsi oikeastaan vain ohimennen tulevista Radeon X1800 -sarjan CrossFire-näytönohjaimista. Radeon X1800 CrossFire -näytönohjaimia lupailtiin lehdistölle testiin marraskuussa ja testikappaleet saapuivat yllättäen Muropaketin testilaboratorioon heti joulukuun alussa ilman sen suurempia ennakkovaroituksia.

ATIn CrossFire-tekniikka julkaistiin kesäkuussa Taiwanissa järjestetyn Computex 2005 -tapahtuman yhteydessä ja se on suora kilpailija NVIDIAn SLI-tekniikalle. Liian nopea julkaisuaikataulu sekä ongelmat muun muassa liitäntäkaapelin kanssa viivästyttivät kuitenkin tekniikkaa useilla kuukausilla. NVIDIAn SLI-tekniikan vaatimuksena oli pitkään kahden saman valmistajan näytönohjaimen käyttäminen, mutta nykyisillä ajuriversioilla myös eri valmistajien näytönohjaimien kytkeminen SLI-konfiguraatioon onnistuu. SLI-tekniikassa näytönohjainten täytyy olla samaa mallia (esim. 2 x GeForce 7800 GT), mutta CrossFiressä voidaan kytkeä Radeon X1800 CrossFire -näytönohjaimen rinnalle joko Radeon X1800 XT tai Radeon X1800 XL. Radeon X1800 -sarjan CrossFiressä näytönohjaimet yhdistetään edelleen ulkoisella liitäntäkaapelilla, mutta Radeon X1600- ja X1300-näytönohjaimet ovat CrossFire-tilassa yhteydessä toisiinsa PCI Express -väylän kautta.

CrossFire-tekniikkaan tutustuttiin Muropaketissa perusteellisesti jo syyskuun lopulla, joten perusasiat kannattaa kerrata ensin sieltä. Radeon X1000 -sarjan CrossFire on toiminnaltaan ja ominaisuuksiltaan melko pitkälle samanlainen Radeon X850 CrossFiren kanssa.

Päällisin puolin Radeon X1800 CrossFire Edition ei juuri eroa tavallisesta Radeon X1800 XT -näytönohjaimesta. Myyntipakkauksissa CrossFire-näytönohjaimet on merkitty ”CrossFire Edition” -leimalla, kun tavallisista näytönohjaimista löytyy ”CrossFire Ready” -merkintä. Radeon X1800 CrossFire -lehdistöpaketti sisälsi Radeon X1800 CrossFire -näytönohjaimen, tavallisen Radeon X1800 XT -näytönohjaimen, liitäntäkaapelin ja ajuri-CD:n.

Lainaus loppusanoista

CrossFire-näytönohjainten saatavuus on ollut melko heikkoa ja ensimmäiset tekniikkaa tukevat emolevytkin tulivat markkinoille vasta marraskuussa. Radeon X1800 CrossFire -näytönohjaimia on tullut joulukuussa myyntiin Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa näytönohjaimia voidaan odotella myyntiin vasta vuoden 2006 alkupuolella. Käyttäjälle ratkaisu on ulkoisine liitäntäkaapeleineen melko kömpelö, mutta suurimmat tekniset rajoitukset on jo onneksi saatu karsittua pois Radeon X1000 -sarjan CrossFiren myötä. Positiivisena yllätyksenä Radeon X1600- ja X1300-näytönohjaimet kommunikoivat keskenään PCIe-väylän kautta ajurin avustamana. Kahden näytönohjaimen marginaalisilla markkinoilla NVIDIA kuitenkin putsasi pöydän kirkkaasti vuonna 2005 GeForce 6- ja 7-sarjan näytönohjaimillaan sekä SLI-tekniikallaan.

Suorituskyvyssä Radeon X1800 CrossFirellä ei ole mitään hävettävää joten onkin sääli, että se on kärsinyt lähinnä teknisistä ja ajallisista ongelmista. Testissä ollut Radeon X1800 -sarjan CrossFire näytti muutamassa testissä 256 megatavun GeForce 7800 GTX SLI -kokoonpanolle kaapin paikan, mutta parissa testissä se jäi jälkeen luultavasti hieman keskeneräisistä ajurioptimoinneista johtuen.

Lue Muropaketin ATI Radeon X1800 CrossFire -testi kokonaisuudessaan.

Sampsa Kurri

ATIn julkaistessa Radeon X1000 -malliston lokakuun alussa, se mainitsi oikeastaan vain ohimennen tulevista Radeon X1800 -sarjan CrossFire-näytönohjaimista. Radeon X1800 CrossFire -näytönohjaimia lupailtiin lehdistölle testiin marraskuussa ja testikappaleet saapuivat yllättäen Muropaketin testilaboratorioon heti joulukuun alussa ilman sen suurempia ennakkovaroituksia.

ATIn CrossFire-tekniikka julkaistiin kesäkuussa Taiwanissa järjestetyn Computex 2005 -tapahtuman yhteydessä ja se on suora kilpailija NVIDIAn SLI-tekniikalle. Liian nopea julkaisuaikataulu sekä ongelmat muun muassa liitäntäkaapelin kanssa viivästyttivät kuitenkin tekniikkaa useilla kuukausilla. NVIDIAn SLI-tekniikan vaatimuksena oli pitkään kahden saman valmistajan näytönohjaimen käyttäminen, mutta nykyisillä ajuriversioilla myös eri valmistajien näytönohjaimien kytkeminen SLI-konfiguraatioon onnistuu. SLI-tekniikassa näytönohjainten täytyy olla samaa mallia (esim. 2 x GeForce 7800 GT), mutta CrossFiressä voidaan kytkeä Radeon X1800 CrossFire -näytönohjaimen rinnalle joko Radeon X1800 XT tai Radeon X1800 XL. Radeon X1800 -sarjan CrossFiressä näytönohjaimet yhdistetään edelleen ulkoisella liitäntäkaapelilla, mutta Radeon X1600- ja X1300-näytönohjaimet ovat CrossFire-tilassa yhteydessä toisiinsa PCI Express -väylän kautta.

CrossFire-tekniikkaan tutustuttiin Muropaketissa perusteellisesti jo syyskuun lopulla, joten perusasiat kannattaa kerrata ensin sieltä. Radeon X1000 -sarjan CrossFire on toiminnaltaan ja ominaisuuksiltaan melko pitkälle samanlainen Radeon X850 CrossFiren kanssa.

Muropaketti, ATI CrossFire

Päällisin puolin Radeon X1800 CrossFire Edition ei juuri eroa tavallisesta Radeon X1800 XT -näytönohjaimesta. Myyntipakkauksissa CrossFire-näytönohjaimet on merkitty ”CrossFire Edition” -leimalla, kun tavallisista näytönohjaimista löytyy ”CrossFire Ready” -merkintä. Radeon X1800 CrossFire -lehdistöpaketti sisälsi Radeon X1800 CrossFire -näytönohjaimen, tavallisen Radeon X1800 XT -näytönohjaimen, liitäntäkaapelin ja ajuri-CD:n.

Koska näytönohjaimet ovat ulkoisesti lähes identtisiä, on syytä kurkistaa massiivisen jäähdytysratkaisun alle. CrossFire-näytönohjaimen (vasemmalla) virransyöttöä on parannettu mukana tulleeseen tavalliseen Radeon X1800 XT -näytönohjaimeen verrattuna lisäämällä ylimääräinen kela ja Volterran VF1103SF-fetti. Myös uudemmat 109-A52031-20-koodillisella piirilevyllä varustetut Radeon X1800 XT -näytönohjaimet sisältävät puuttuvat virransyötön komponentit.

Compositing Engine -piiriä ei ole integroitu itse grafiikkapiiriin, vaan Radeon X1800 CrossFire -näytönohjaimesta löytyy yhteensä seitsemän eri piiriä, joilla CrossFire-ominaisuus on toteutettu. Radeon X1800 CrossFiren Compositing Engine on Xilinkin ohjelmoitava Spartan-sarjan FPGA-piiri, joka on hieman paranneltu versio Radeon X850 CrossFire -näytönohjaimen vastaavasta piiristä. Uutena ominaisuutena Compositing Enginen vieressä on Flash ROM -piiri, johon voidaan tarvittaessa päivittää uusia ominaisuuksia tai bugikorjauksia. Neljä Silicon Imagen TMDS-piiriä huolehtivat toiselta näytönohjaimelta tulevan datan vastaanottamisesta sekä CrossFire-liitäntäkaapeliin liitetyn näytön ohjauksesta.

Ensimmäisen sukupolven CrossFire-tekniikka oli Radeon X800 -sarjan teknisten ominaisuuksien takia rajoittunut käytännössä 1600×1200-resoluutioon ja 60 hertsin virkistystaajuuteen. Toki korkeampiakin resoluutioita pystyi käyttämään, mutta silloin virkistystaajuutta piti laskea jopa alle 60 Hz:n. Kaksi Silicon Imagen Sil 163B TDMS-vastaanotinta mahdollistavat Radeon X1800 CrossFire -konfiguraatiossa yli 2048×1536-resoluution ja järkevät virkistystaajuudet. Ainoa rajoittava tekijä löytyy enää piirisarjapuolelta, jossa ATIn nykyinen Xpress 200 -piirisarja (RD482) tarjoaa ainoastaan kaksi PCI Express x8 -väylää CrossFiren tarpeisiin. Tilanne kuitenkin korjautuu piakkoin julkaistavan RD580-piirisarjan myötä, joka tuo mukanaan lisää PCIe-linjoja ja vastineen NVIDIAn nForce 4 SLI X16 -piirisarjalle.

Liitäntäkaapeli liitetään CrossFire-näytönohjaimen kaksiosaiseen liittimeen, jota on mahdotonta sekoittaa perinteiseen DVI-liittimeen. Käytännössä kaapeli on melko kömpelö ja vaivalloisempi kuin SLI-tekniikassa käytettävä pieni silta. Tulevaisuudessa Compositing Engine todennäköisesti integroidaan suoraan grafiikkapiiriin.

Testiin saapuneessa näytönohjaimessa tarkat kellotaajuudet olivat 621 MHz grafiikkapiirillä ja 720 MHz (1440 MHz DDR) GDDR3-muistipiireille. Muistien kellotaajuus on siis hieman alhaisempi kuin tavallisessa Radeon X1800 XT:ssä (750 MHz). CrossFire-konfiguraatiossa näytönohjaimet voivat toimia eri kellotaajuuksilla, mutta käytännössä paras ratkaisu on asettaa molemmat toimimaan samalla nopeudella.

Radeon X1800 CrossFire -näytönohjaimen voi kytkeä myös edullisemman Radeon X1800 XL -näytönohjaimen kaveriksi, mutta tällöin CrossFire-näytönohjaimesta kytkeytyy 256 megatavua muistia pois päältä. Kellotaajuudet eivät sentään laske XL:n lukemiin (500/500 MHz). Moni kuluttuja tuskin kuitenkaan on valmis rampauttamaan 600 euron hintaisesta CrossFire-näytönohjaimestaan puolta muistista, joten alaspäin yhteensopivuus on hieman kyseenalainen ominaisuus.

CrossFire-tila aktivoidaan Catalyst Control Centerin erilliseltä välilehdeltä. Valittavana on ainoastaan ominaisuuden päälle tai pois päältä kytkeminen. Muropaketin testeissä havaittiin, että CrossFire-näytönohjaimen lisääminen tavallisen Radeon X1800 XT -näytönohjaimen rinnalle vaati Windows XP:n uudelleenasennuksen tai korjauksen. Pelkkä ajureiden poistaminen ei auttanut asiaan.

Kun näytönohjaimet on asennettu emolevylle ja Catalyst-ajurit asennettu, täytyy CrossFire kytkeä vielä erikseen päälle. Aktivoinnin jälkeen kokoonpanoa ei tarvitse käynnistää uudelleen, vaan CrossFire on heti käyttövalmis.

SLI-testejä varten yritimme hankkia kahta 512 megatavun GeForce 7800 GTX -näytönohjainta, mutta valitettavasti NVIDIA ei pystynyt niitä toimittamaan. Muutenkin kyseisen näytönohjaimen saatavuus on Suomessa ja maailmalla lähes olematonta. Radeon X1800 CrossFire -kokoonpanoa vastaan testeissä asettuu kaksi 256 megatavun GeForce 7800 GTX -näytönohjainta SLI-konfiguraatiossa ja lisäksi ajoimme testit vain yhdellä Radeon X1800 XT- ja GeForce 7800 GTX -näytönohjaimella. Testikokoonpano varustettiin AMD:n Athlon 64 FX-57 -prosessorilla, sillä kahdella näytönohjaimella prosessori muodostuu helposti suorituskyvyn pullonkaulaksi. CrossFire-testit ajettiin DFI:n LanParty UT RDX-200 CF-DR -emolevyllä ja SLI-testit DFI:n LanParty nF4 SLI-DR -emolevyllä. Mukana ovat suorituskykymittaukset Fraps-ohjelmalla Doom 3-, Half-Life 2-, Battlefield 2-, F.E.A.R.- ja Call of Duty 2 -peleillä sekä 3DMark05:llä. ATIn Catalyst-ajureista käytössä oli 5.12-versio ja NVIDIAn ForceWareista 81.98. Molemmat ajurit ovat WHQL-hyväksytyt.

• AMD Athlon 64 FX-57 (2,8 GHz)
• 2 x Kingston KHX3200 ULL 512 MB
• DFI LanParty UT RDX-200 CF-DR (Xpress 200)
• Radeon X1800 CrossFire (625/720 MHz)
• Radeon X1800 XT (625/750 MHz)
• DFI LanParty nF4 SLI-DR (nForce4 SLI)
• 2 x GeForce 7800 GTX 256 MB (430/1200 MHz)
• Seagate Barracuda SATA V 120 GB
• Antec TruePower 550W
• Windows XP SP 2
• DirectX 9.0c

3DMark05

Yhdellä näytönohjaimella Radeon X1800 XT on 3DMark05-testissä jopa 1500 pistettä GeForce 7800 GTX:ää edellä, mutta kahdella näytönohjaimella tilanne tasoittuu. Radeon X1800 CrossFire lähentelee 13000 pisteen rajaa, kun GeForce 7800 GTX SLI jää 12500 pisteeseen. Game Test 1 ja Game Test 2 osoittavat lähes identtisillä tuloksilla, että CrossFire ja SLI vaativat paikoittain reilusti laskentatehoa prosessorilta. Ainoastaan näytönohjainriippuvainen Game Test 3 saa kokoonpanojen välille eroa CrossFiren hyväksi.

Doom 3

ATI esitteli heti Radeon X1000 -sarjan julkaisun jälkeen erillisen Memory Mapping -korjauksen, joka viilaili ohjelmoitavan Ring Bus -muistiohjaimen asetuksia OpenGL-suorituskyvyn parantamiseksi. Nykyisin kyseinen korjaus on jo automaattisesti mukana Catalyst-ajureissa. Doom 3:ssa 1600×1200-resoluutiolla ja High Quality -asetuksilla Radeon X1800 CrossFire suoriutuu jopa 150 fps:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella. GeForce 7800 GTX jää jälkeen 20 fps, mutta tulos on silti kiitettävä 130 fps. Hyötysuhde yhdellä näytönohjaimella ajettuihin tuloksiin nousee yllättävän korkeaksi. Alkuperäisestä Doom 3:n pelimoottorista ei ole kyykyttämään nykypäivän kahden näytönohjaimen kokoonpanoja.

Half-Life 2

Half-Life 2:n Source-pelimoottori kehittyy jatkuvasti ja uusia ominaisuuksia on lisätty hiljalleen. HDR-tuki esiteltiin erillisen Lost Coast -kentän myötä ja Sourcesta on saatavilla nyt myös 64-bittinen versio. Nykynäytönohjaimilla pelin pyörittäminen onnistuu vaivatta 1600×1200-resoluutiolla ja kaikilla herkuilla. CrossFire- ja SLI-kokoonpanot tykittävät tauluun lähes 130 fps:n ruudunpäivitysnopeudet yhden näytönohjaimen järjestelmien jäädessä 100 – 110 fps:ään. HDR-ominaisuuksien käyttäminen tiputtaa ruudunpäivitysnopeuksia radikaalisti, mutta niihin tutustumme Muropaketin myöhemmässä artikkelissa.

Battlefield 2

Battlefield 2:ssa CrossFire- ja SLI-kokoonpanot tarjoavat varsin nautittavan pelikokemuksen 1600×1200-resoluutiolla ja Hiqh Quality -asetuksilla. Keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus on molemmilla kokoonpanoilla lähellä 90 fps:ää ja minimi ei putoa juuri alle 60 fps:n. Nopeuslisä yhden näytönohjaimen tuloksiin verrattuna on 10 – 20 fps. Radeon X1800 CrossFire vie jälleen voiton pienoisella erolla GeForce 7800 GTX:ään verrattuna.

F.E.A.R.

F.E.A.R.:ssa Radeon X1800 CrossFire vaatii vielä optimointeja ajuripuolella. Vaikka yksi Radeon X1800 XT -näytönohjain suoriutuu 10 fps GeForce 7800 GTX:ää paremmin, jää CrossFire miltei saman verran SLI:stä jälkeen. F.E.A.R.:n pelimoottori on kaikilla herkuilla ja Soft Shadows -ominaisuudella todella raskas, joten testit ajettiin 1280×1024-resoluutiolla. Kahden näytönohjaimen voimin peli pyöri mallikkaasti, mutta yhdellä näytönohjaimella on suositeltavaa karsia kuvanlaatuasetuksia tai laskea resoluutiota.

Call of Duty 2

GeForce 7800 GTX SLI -kokoonpanon suoriutuessa 56 fps:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella minimin ollessa 41 fps, oli Call of Duty 2 lähes täydellinen katastrofi ATI:n osastolla. 1280×1024-resoluutiolla CrossFiren keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ei yllä edes SLI:n minimiin. Yhdellä näytönohjaimella Radeon X1800 XT ja GeForce 7800 GTX suoriutuvat lähes identtisesti keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden ollessa 34 fps. Käytettyä resoluutiota ei tosin voi suositella yhdelle näytönohjaimelle, jos aikoo nauttia edes jonkinlaisista kuvanlaatua parantavista ominaisuuksista. COD2 on ilmeisesti kehitetty juuri SLI-alustalla, joten ATIn ajuritiimillä riittää reilusti optimoitavaa myös kyseisen pelin kanssa.

Testituloksista voidaan yhteenvetona summata, että huippunäytönohjaimilla ei ole juurikaan vaikeuksia pyörittää nykypäivän pelejä, kun resoluutio on korkea ja mukana on 4x-reunojenpehmennys ja 8x-anisotrooppinen suodatus. Kahdella näytönohjaimella ruudunpäivitysnopeudet paranevat entisestään.

Muropaketin testirutiinit päivitetään vuoden 2006 vaihteessa ajan tasalle ja mukaan otetaan auto- ja strategiapelejä. Pyrimme jatkossa tarjoamaan näytönohjaintesteissä tuloksia myös muista kuin first person shooter -peleistä.

Koko järjestelmän virrankulutusta mitattiin PM300-energiamittarilla. Näyttö kytkettiin eri pistorasiaan, joten sen tehonkulutus ei ole mukana tuloksessa. CrossFire tuottaa kiistatta eniten sähkölaskua ja sen tehonkulutus lähentelee 400 wattia rasituksessa. Muropaketin testeissä Taganin 480 watin virtalähde kyykkäsi CrossFire-kokoonpanon rasitustestissä, joten tilalle vaihdettiin järeämpi Antecin TruePower 550W -virtalähde. Näytönohjainvalmistajien yli 500 watin virtalähdesuositukset eivät siis ole pelkkää pelottelua.

Melumittauksia varten tilaamamme desibelimittari ei ehtinyt saapumaan CrossFire-testeihin. Korvakuulolla kaksi Radeon X1800 XT:n vakiocoolerin tuuletinta pitävät kokoonpanon käynnistyessä täysillä kierroksilla lähes infernaalista meteliä. Lukijoiden on hyvä muistaa, että allekirjoittanut on testannut myös surullisen kuuluisan GeForce FX 5800 Ultra -näytönohjaimen, joten aivan pienestä melusta tärykalvot eivät vielä häiriinny. Onneksi tuulettimien kierrosnopeudet säätyvät grafiikkapiirin lämpötilan mukaan, joten korvasuojuksia ei sentään tarvita.

Rasituksessa CrossFire-näytönohjaimen lämpötila nousi jopa 90 asteen tuntumaan, joka tuntuu melko korkealta näytönohjaimen toimiessa vakiokellotaajuudella. Toisaalta korkea tehonkulutus maksaa itsensä takaisin lämmityskustannuksissa.

Ylikellotus

CrossFiren ylikellottaminen osoittautui aluksi melko mutkikkaaksi operaatioksi, koska ajuri näkee vain yhden näytönohjaimen. Ensimmäisessä menetelmässä Windowsin palveluista piti kytkeä kaksi ATI:n palvelua pois päältä, joilla estettiin näytönohjaimien vaihtelu 2D- ja 3D-kellotaajuuksien välillä. Ylikellotus tapahtui erikseen vaihtelemalla näytön asetuksista ensisijaista näytönohjainta ja asettamalla halutut kellotaajuudet Overclocker-työkalun avulla. Lopuksi piti vielä nostaa jännitteet halutulle tasolle ATITool-ohjelman kanssa.

Toinen hieman yksinkertaisempi keino on sulkea Windowsin Task Managerista kaksi Ati2evxx.exe-sovellusta ja korottaa kellotaajuudet ja jännitteet ATIToolin avulla. Laite 0x7100 on CrossFire Edition ja 0x7109 puolestaan tavallinen Radeon X1800 XT.

Ilmajäähdytyksellä Muropaketin testipenkissä CrossFire-konfiguraatiota saatiin ylikellotettua grafiikkapiirin osalta hieman yli 700 MHz:n ja muistien 800 MHz:n kellotaajuudelle. Athlon 64 FX Dual Core -prosessorin toimiessa 3466 MHz:n kellotaajuudella 3DMark05-tulokseksi muodostui vähän päälle 16500 pistettä. Siirryimme seuraavaksi jäähdyttämään näytönohjaimia kuivajäällä, jonka avulla kaikki sujui hienosti 770/850 MHz:n kellotaajuuksilla ja 3DMark05-tulokseksi saatiin 16863. Valitettavasti tätä korkeammilla kellotaajuuksilla ilmeni vakavia ongelmia ja järjestelmä kaatui ennemmin tai myöhemmin. Ylikellotuksia aiotaan jatkaa seuraavaksi vesijäähdytyksen avulla ja tutkitaan kokoonpanon käyttäytymistä jäävedellä. Toivottavasti kaikki saadaan toimimaan ongelmitta myös kuivajään avulla ja kunnon 3DMark05-tuloksen metsästys voi alkaa.

Suurempi versio kuvasta

Loppusanat

CrossFire-tekniikka on kohdannut tähänastisen puolen vuoden elinkaarensa aikana ainoastaan ongelmia. Kesäkuussa nähty julkaisu muistetaan lähinnä siitä, että kyseessä oli pelkkä paperijulkaisu ilman varsinaisia tuotteita. Silloiset ajurit emuloivat CrossFire-tekniikkaa renderöimällä ainoastaan joka toisen ruudun ja ensimmäiset oikeat testitulokset nähtiinkin vasta neljän kuukauden kuluttua syyskuussa. CrossFire-näytönohjainten saatavuus on ollut melko heikkoa ja ensimmäiset tekniikkaa tukevat emolevytkin tulivat markkinoille vasta marraskuussa. Radeon X1800 CrossFire -näytönohjaimia on tullut joulukuussa myyntiin Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa näytönohjaimia voidaan odotella myyntiin vasta vuoden 2006 alkupuolella. Käyttäjälle ratkaisu on ulkoisine liitäntäkaapeleineen melko kömpelö, mutta suurimmat tekniset rajoitukset on jo onneksi saatu karsittua pois Radeon X1000 -sarjan CrossFiren myötä. Positiivisena yllätyksenä Radeon X1600- ja X1300-näytönohjaimet kommunikoivat keskenään PCIe-väylän kautta ajurin avustamana. Kahden näytönohjaimen marginaalisilla markkinoilla NVIDIA kuitenkin putsasi pöydän kirkkaasti vuonna 2005 GeForce 6- ja 7-sarjan näytönohjaimillaan sekä SLI-tekniikallaan.

Suorituskyvyssä Radeon X1800 CrossFirellä ei ole mitään hävettävää joten onkin sääli, että se on kärsinyt lähinnä teknisistä ja ajallisista ongelmista. Testissä ollut Radeon X1800 -sarjan CrossFire näytti muutamassa testissä 256 megatavun GeForce 7800 GTX SLI -kokoonpanolle kaapin paikan, mutta parissa testissä se jäi jälkeen luultavasti hieman keskeneräisistä ajurioptimoinneista johtuen. NVIDIAlta löytyy takataskustaan vielä tämän hetken suorituskykyisin näytönohjain eli 512 megatavun versio GeForce 7800 GTX:stä, joka todennäköisesti SLI-konfiguraatiossa voittaa Radeon X1800 CrossFiren jokaisessa suorituskykymittauksessa. Kyseisen näytönohjaimen saatavuus on tällä hetkellä olematonta, mutta se ei toisaalta eroa juurikaan Radeon X1800 CrossFiren nykytilanteesta. Hinnaltaan Radeon X1800 CrossFire Edition -näytönohjain lähentelee 600 euroa ja jos sille hankkii Radeon X1800 XT:n kaveriksi, alkaa ostoskorin arvo olla pelkästään näytönohjaimien osalta päälle tuhannessa eurossa. Kahden näytönohjaimen konfiguraatio on erittäin prosessoririippuvainen, joten myös siltä osastolta täytyy löytyä voimaa. Yhdessä kunnollisen virtalähteen kanssa CrossFire-kokoonpanon perusrungon hinnaksi muodostuu helposti päälle 2000 euroa. Harva normaalikuluttaja investoi moisia summia tietokoneen pelikäyttöön, mutta ATI ja NVIDIA jatkavat taistoa kukkulan kuninkuudesta varmasti jatkossakin.

>> Takaisin etusivulle

Sampsa Kurri 30. joulukuuta 2005 (sampsa.kurri@https://muropaketti.com)