Corsair Force GT -tuoteperhe (60, 90, 120, 180 & 240 Gt)
Corsairin Force GT -asemissa on käytössä nopeasti SSD-asemien hyvin suosituksi ohjainpiirivalmistajaksi nousseen SandForcen SF-2281-ohjainpiiri, joka tukee Serial ATA 6 Gb/s -liitäntää. Käytössä olevat NAND-flash-muistipiirit valmistetaan IM Flash Technologiesin toimesta 25 nanometrin prosessilla. Asemat ovat 2,5-tuuman kokoisia, niillä on kolmen vuoden takuu ja keskimääräiseksi vikataajuudeksi Corsair mainitsee kaksi miljoonaa tuntia.
Corsair toimittaa Force GT -asemat pienikokoisessa pahvilaatikossa, josta löytyy aseman ohella adapteri, jolla 2,5-tuumaisen aseman saa asennettua tietokonekoteloiden 3,5-tuumaiseen paikkaan, sekä asennusruuveja.
Corsairin Force GT -tuoteperhe käsittää kuusi mallia, joiden tallennuskapasiteetit ovat 60, 90, 120, 180, 240 ja 480 gigatavua, ja niiden suositushinnat ovat edellä mainitussa järjestyksessä 135, 185, 235, 330, 450 ja 1010 dollaria. Suomessa asemien hintataso on asettunut edullisimmillaan noin 100, 120, 180, 270, 340 ja 870 euroon.
Nyt testattavien 60-240 gigatavun mallien spesifikaatioissa on pieniä eroja nopeuksissa ja tehonkulutuksissa. Kaikkien asemien maksimiksi jatkuvaksi lukunopeudeksi on ilmoitettu 555 megatavua sekunnissa ja kirjoitusnopeuden osalta ilmoitettu maksiminopeus on 495-525 megatavua sekunnissa. Lepotilan tehonkulutukseksi on ilmoitettu kaikilla asemilla 0,6 wattia, mutta rasituksessa on pieniä eroja, sillä 90-180 gigatavun asemilla Corsair mainitsee maksimitehonkulutukseksi 2,5 wattia ja 240 gigatavun mallilla 4,6 wattia.
Suorituskyky
CrystalDiskMark 3:lla testattiin lukunopeutta, jolla taulukosta löytyy neljä eri testauskohdetta. Ensimmäisenä testinä on perättäisen datan lukeminen (seq), seuraavina satunnaiset 4 ja 512 kilotavun lohkot ja viimeisenä 4 kilotavun lohkolla QD32:lla (Queue Depth). Taulukossa suurempi tulos on parempi.
Seq-testissä suorituskyky nousee 412 Mt/s:sta 476 Mt/s:iin yhtä pientä poikkeusta lukuun ottamatta tasaisesti tallennuskapasiteetin koon kasvaessa. 512K-testissä tilanne on epäselvempi ja tulokset asettuvat 360 Mt/s:n ja 400 Mt/s:n haarukkaan. 4K QD32:ssa lukunopeudet ovat 60 gigatavun mallia lukuun ottamatta jotain 181-229 Mt/s:n väliltä, kun 60 gigatavun mallilla se tipahtaa 60 Mt/s:iin. 4K:ssa tulokset ovat 21-32 Mt/s:n välillä.
CrystalDiskMark3:lla testattiin myös kirjoitusnopeutta ja sillä testit ovat samat kuin lukutestissä. Taulukossa suurempi tulos on parempi.
Kirjoitusnopeudessa tulokset asettuivat SSD-asemien tallennuskapasiteettien mukaan ja erot olivat huomattavat. Parhaiten pärjänneen 240 gigatavun aseman ja huonoiten pärjänneen 60 gigatavun aseman välinen ero oli paikoitellen jopa kolminkertainen. Selvimmät erot olivat Seq- ja 512K-testeissä, kun taas 4K:ssa tulokset olivat 51-62 Mt/s:n ja 4K QD32:ssa 96-160 Mt/s:n välillä.
HD Tune Prolla 5:llä keskityttiin pelkästään lukunopeuteen ja esillä ovat testitulokset minimistä, keskimääräisestä ja maksimista lukunopeudesta sekä purskemittauksesta. Taulukossa suurempi tulos on parempi.
HD Tune Pro 5:ssä tulosten vertaileminen on hankalampaa, sillä ne vaihtelevat reilusti eri asemien ja testitulosten välillä koosta riippumatta. Purskemittauksessa parhaiten pärjäsi 60 gigatavun asema, minimissä 120 gigatavun asema ja keskimääräisessä sekä maksimissa lukunopeudessa 240 gigatavun asema.
Windows 7:n käynnistymistä mitattiin sekuntikellolla, joka lyötiin käyntiin tietokoneen virtanapin painalluksen yhteydessä ja sammuksiin, kun työpöytä ilmestyi eteen. Boot Racer -ohjelma mittaa sekunnin tarkkuudella, kuinka kauan käyttöjärjestelmän lataus kestää sisäänkirjautumisruutuun ja siitä edelleen työpöydälle. Taulukossa pienempi tulos on parempi.
Erot olivat käytännön tasolla mitättömän pienet ja Boot Racerilla mitattuna kaikilla asemilla kesti viisi sekuntia ladata käyttöjärjestelmä kirjautumisruudulle. Työpöydälle päästiin 10-11 sekunnissa ja sekuntikellolla mitattuna virtanapin painamisesta aikaa kului 30-31 sekuntia.
Tiedostojen kopioinnissa käytettiin niin ikään sekuntikelloa ja testissä mitattiin tiedostojen kopiointia Windows 7:n työpöydällä. Taulukossa pienillä tiedostoilla kopioitavassa kansiossa oli 16 440 kappaletta neljän kilotavun suuruisia tiedostoja ja kansiolla oli kokoa 64,2 megatavua. Iso tiedosto oli yksittäinen 2,28 gigatavun tiedosto ja sekalaisessa oli 1,81 gigatavun edestä erikokoisia tiedostoja yhdestä kilotavusta 9,35 megatavuun ja kansiossa oli yhteensä 5540 tiedostoa. Taulukossa pienempi tulos on parempi.
Tiedostojen kopioinnissa on mielenkiintoisia eroja tiedostokokojen ja asemien välillä. Pieniä tiedostoja kopioidessa tallennuskapasiteetiltaan pienet asemat pärjäsivät parhaiten 17 sekunnin tuloksilla ja suuremmilla asemilla kopiointiin kului 18 sekuntia. Isolla tiedostolla tilanne oli päinvastainen ja aikaa kului 15-20 sekuntia verrattuna pienikokoisten asemien 24-36 sekuntiin. Sekalaisten tiedostojen osalta järjestys pysyi ison tiedoston kaltaisena, joskin 90 gigatavun asema asettui entistä lähemmäs isojen asemien tuloksia. Näillä kului aikaa 21-25 sekuntia ja pienillä asemilla 36 sekuntia.
Photoshopin asennuksessa sekuntikello käynnistettiin, kun ohjelmasta painettiin asennusnappia ja pysäytettiin, kun eteen ilmestyi asennuksen päättymisestä ilmoittava ruutu. Tiedostojen pakkauksessa käytettiin samaista sekalaisista tiedostoista rakentunutta kansiosta kuin kopiointitestissä ja se pakattiin 7-Zip-ohjelmalla käyttäen Bzip2-algoritmia. Purku suoritettiin niin ikään 7-Zip-ohjelmalla. Taulukossa pienempi tulos on parempi.
Tiedostojen pakkauksessa kaikki asemat asettuivat tasatilanteeseen. Purussa sen sijaan on havaittavissa selvempiä eroja ja parhaiten pärjänneellä 240 gigatavun asemalla kului aikaa 1:01, kun taas häntäpään 60 gigatavun asemalla kului 1:11. Muilla asemilla kului aikaa 1:03-1:06. Photoshopin asennuksessa asemat asettuivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta järjestykseen tallennuskapasiteetin mukaan ja aikaa kului 1:54-2:08.
Battlefield 3 -pelin tapauksessa pelin lataus mitattiin Campaign-tilassa ja sekuntikello käynnistettiin kun Battlelogista klikattiin kyseistä nappia ja pysäytettiin, kun eteen ilmestyi alkuvideo. Kentän lataus mitattiin jatkamalla aiemmin pelattua kampanjaa ja sekuntikello pysäytettiin, kun ruudulle ilmestyi peli. Taulukossa pienempi tulos on parempi.
Battlefield 3:ssa kenttä latautui kaikilla asemilla 10 sekunnissa ja varsinainen peli 32 sekunnissa.
