Testikokoonpano & 240/250/256 gigatavun SSD-asemien suorituskyky
Mittaukset suoritettiin asentamalla 64-bittinen Windows 7 -käyttöjärjestelmä ja ohjelmat testattavalle SSD-asemalle. Apuna ei siis käytetty erillistä kiintolevyä, jonka rinnalle olisi asennettu testattavat asemat. Ratkaisulla pyrittiin luomaan mahdollisimman lähelle normaalikäyttäjän vastaavaa tilannetta. SSD-asema hankitaan pääasiassa käyttöjärjestelmää varten ja rinnalla on mahdollisesti erillinen kiintolevy tiedostojen tallennusta varten – eikä toisinpäin.
Käyttöjärjestelmä, ajurit ja testiohjelmat asennettiin ensimmäiseksi Corsairin 60 gigatavun Force GT -SSD-asemalle, josta koko asema kloonattiin muille SSD-asemille ja kiintolevylle käyttämällä Clonezilla-nimistä ilmaista ohjelmaa. Kloonauksen jälkeen osion koko oli Force GT:n tallennuskapasiteetin turvin noin 60 gigatavua, joten muilla asemilla otettiin käyttöön ylimääräiseksi jäänyt kapasiteetti niin ikään ilmaisella GParted-nimisellä ohjelmalla. Ennen testausta SSD-asemille suoritettiin Secure Erase -toimenpide, joka kirjoittaa aseman koko data-alueen täyteen nollaa, ja BIOS:sta kytkettiin päälle AHCI-tila.
Artikkelissa mukana olevat SSD-asemat jaettiin kahteen eri ryhmään, joista ensimmäisessä ovat 240, 250 ja 256 gigatavun tallennuskapasiteetilliset asemat ja jälkimmäisessä 120 ja 128 gigatavun asemat. Ensimmäisessä ryhmässä ovat Corsair Force GT-, Intel 510-, Intel 520-, Kingston HyperX-, Kingston SSDNow V+200- ja Samsung 830 -asemat, ja jälkimmäisessä Corsair Force GT-, Crucial M4-, Kingston HyperX-, Kingston SSDNow V+200-, OCZ Octane- ja OCZ Vertex 3 -asemat. Tarkemmat tiedot gigatavun tarkkuudellisista tallennuskapasiteeteista ja firmware-versioista löytyvät alempana olevasta listauksesta. Kaikki testatut asemat tukivat Serial ATA 6 Gb/s -liitäntää.
Testikokoonpanossa käytettiin Asuksen AMD 990FX -piirisarjallista Crosshair V Formula -emolevyä, neliytimistä Phenom II X4 970 Black Edition -prosessoria, kahta G.Skillin kahden gigatavun DDR3-muistikampaa, jotka toimivat testien aikana DDR-1333-kellotaajuudella, HIS:n Radeon HD 6790 -näytönohjainta, Cooler Masterin 850 watin Real Power -virtalähdettä sekä DVD-asemaa.
Käyttöjärjestelmänä toimi 64-bittinen Windows 7 Professional ja synteettisiksi testiohjelmiksi valittiin CrystalDiskMark 3 sekä HD Tune Pro 5. Käytännönläheisemmät mittaukset suoritettiin testaamalla Windowsin käynnistymistä sekuntikellolla sekä Boot Racer -ohjelmalla, ison, pienten sekä sekakokoisten tiedostojen kopioimista, sekakokoisten tiedostojen pakkaamista ja purkamista 7-Zipillä, Photoshop CS 5.1:n asennusta sekä Battlefield 3:n pelin ja kentän latausaikoja.
- AMD Phenom II X4 970 Black Edition (4 ydintä, 3,5 GHz)
- Asus Crosshair V Formula (AMD 990FX + SB950)
- 2x G.Skill DDR3-1333 2 Gt
- HIS Radeon HD 6790
- Cooler Master Real Power 850 W
- DVD-asema
- Viewsonic VX2450WM-LED -näyttö (1920×1080)
- Corsair Force GT (120 & 240 Gt, 1.3.3 firmware)
- Crucial M4 (128 Gt, 0309 firmware)
- Intel 510 (250 Gt, PWG2 firmware)
- Intel 520 (240 Gt, 400i firmware)
- Kingston HyperX (120 & 240 Gt, 320ABBF0 firmware)
- Kingston SSDNow V+200 (120 & 240 Gt)
- OCZ Octane (128 Gt, 1.13 firmware)
- OCZ Vertex 3 (120 Gt, 2.15 firmware)
- Samsung 830 (256 Gt)
- Microsoft Windows 7 Professional 64-bit
- CrystalDiskMark 3.0.1b
- HD Tune Pro 5.0
- 7-Zip 9.20
- Boot Racer 3.1
- Adobe Photoshop CS 5.1
- Battlefield 3
240/250/256 gigatavun SSD-asemien suorituskyky
CrystalDiskMark 3:lla testattiin lukunopeutta, jolla taulukosta löytyy neljä eri testauskohdetta. Ensimmäisenä testinä on perättäisen datan lukeminen (seq), seuraavina satunnaiset 4 ja 512 kilotavun lohkot ja viimeisenä 4 kilotavun lohkolla QD32:lla (Queue Depth). Taulukossa suurempi tulos on parempi.
Eroja oli reilunpuoleisesti suuntaan ja toiseen, mutta käytännön tasolla Kingston HyperX, Corsair Force GT, Intel 520 ja Samsung 830 pärjäsivät suhteellisen tasaväkisesti. Intel 510 pärjäsi huomattavan paljon heikommin 4K QD32 -testissä ja Kingstonin SSDNow V+200:lla tulokset olivat 4K-testiä lukuun ottamatta tasaisesti muita heikommat.
CrystalDiskMark3:lla testattiin myös kirjoitusnopeutta ja sillä testit ovat samat kuin lukutestissä. Taulukossa suurempi tulos on parempi.
Samsung 830 pärjäsi 512K- ja Seq-testeissä selvästi muita paremmin, joilla tulokset asettuivat 250-320 Mt/s:n haarukkaan. 4K- ja 4K QD32- testeissä oli kohtuullisen tasaista, joskin Intelin 510-asemalla tulokset notkahtivat selvästi muita alemmas.
HD Tune Prolla 5:llä keskityttiin pelkästään lukunopeuteen ja esillä ovat testitulokset minimistä, keskimääräisestä ja maksimista lukunopeudesta sekä purskemittauksesta. Taulukossa suurempi tulos on parempi.
Purskemittauksen testeissä erot eri SSD-asemien välillä jäivät varsin pieniksi ja keskimääräisessä lukunopeudessa tulokset hajaantuivat 280 ja 350 Mt/s välille. Maksinopeudessa eroa oli kärkipäiden välillä noin 80 Mt/s, mutta miniminopeudessa ero kasvoi lähes 200 Mt/s:iin. Kärjessä oli jälleen Samsung 830 ja kintereillä tulivat Intelin 520- ja 510-asemat. Peräpäähän jäivät Kingstonin HyperX ja SSDNow V+200.
Windows 7:n käynnistymistä mitattiin sekuntikellolla, joka lyötiin käyntiin tietokoneen virtanapin painalluksen yhteydessä ja sammuksiin, kun työpöytä ilmestyi eteen. Boot Racer -ohjelma mittaa sekunnin tarkkuudella, kuinka kauan käyttöjärjestelmän lataus kestää sisäänkirjautumisruutuun ja siitä edelleen työpöydälle. Taulukossa pienempi tulos on parempi.
Erot olivat jälleen hyvin pienet ja kaikki asemat pääsivät kirjautumisruudulle asti viidessä sekunnissa ja työpöydälle 10 tai 11 sekunnissa. Sekuntikellolla mitattuna aikaa kului asemasta riippuen 30-32 sekuntia, ja Kingstonin asemien oli tyytyminen peräpään sijoituksiin.
Tiedostojen kopioinnissa käytettiin niin ikään sekuntikelloa ja testissä mitattiin tiedostojen kopiointia Windows 7:n työpöydällä. Taulukossa pienillä tiedostoilla kopioitavassa kansiossa oli 16 440 kappaletta neljän kilotavun suuruisia tiedostoja ja kansiolla oli kokoa 64,2 megatavua. Iso tiedosto oli yksittäinen 2,28 gigatavun tiedosto ja sekalaisessa oli 1,81 gigatavun edestä erikokoisia tiedostoja yhdestä kilotavusta 9,35 megatavuun ja kansiossa oli yhteensä 5540 tiedostoa. Taulukossa pienempi tulos on parempi.
Kopiointitestissä syntyi näkyviä eroja. Sekakokoisia tiedostoja kopioitaessa asemilla kului 19-21 sekuntia, mutta Kingston SSDNow V+200:lla kului peräti 27 sekuntia. Sama linja jatkui isoa tiedostoa kopioitaessa, sillä siinä missä muilla asemilla kului 13-15 sekuntia, SSDNow V+200:lla kopiointi kesti 23 sekuntia. Sen sijaan pienissä tiedostoissa se pärjäsi 17 sekunnin ajalla hyvin, kun muilla asemilla kului 16-20 sekuntia.
Photoshopin asennuksessa sekuntikello käynnistettiin, kun ohjelmasta painettiin asennusnappia ja pysäytettiin, kun eteen ilmestyi asennuksen päättymisestä ilmoittava ruutu. Tiedostojen pakkauksessa käytettiin samaista sekalaisista tiedostoista rakentunutta kansiosta kuin kopiointitestissä ja se pakattiin 7-Zip-ohjelmalla käyttäen Bzip2-algoritmia. Purku suoritettiin niin ikään 7-Zip-ohjelmalla. Taulukossa pienempi tulos on parempi.
Erot olivat jälleen käytännössä minimaalisen pienet, sillä pakkaustestissä kaikki asemat päätyivät tasatulokseen ja purussa ääripäiden välille muodostui kahden sekunnin ero. Photoshopin asennuksessa erot olivat näkyvimmät – ääripäiden välillä kuusi sekuntia, ja parhaiten pärjäsi Corsair Force GT ja huonoiten Intel 510.
Battlefield 3 -pelin tapauksessa pelin lataus mitattiin Campaign-tilassa ja sekuntikello käynnistettiin kun Battlelogista klikattiin kyseistä nappia ja pysäytettiin, kun eteen ilmestyi alkuvideo. Kentän lataus mitattiin jatkamalla aiemmin pelattua kampanjaa ja sekuntikello pysäytettiin, kun ruudulle ilmestyi peli. Taulukossa pienempi tulos on parempi.
Kentän latauksessa aikaa kului asemasta riippuen 10 tai 11 sekuntia, mutta itse pelin latauksessa eroa parhaiten ja huonoiten pärjänneen aseman välillä oli neljä sekuntia. Kärkeen sijoittui Corsair Force GT ja häntäpäähän Kingston SSDNow V+200.
