29.11.2016, 08:09
6276
Elokuvat, Arvostelut

Arvostelu: “Merkkiteos!” – Arrival on paras scifi-elokuva vuosikausiin

ArrivalEnsi-ilta: 2.12.2016
Alkuperäisnimi: Arrival
Ohjaus: Denis Villeneuve
Käsikirjoitus: Eric Heisserer (Ted Chiangin novellin pohjalta)
Pääosissa: Amy Adams & Jeremy Renner
Pituus: 112 minuuttia
Ikäraja: K12
Idea: Avaruusolentoelokuva, jossa räjähdykset eivät ole pääosassa
Arvostelija: Tatu Junni

4/5

 

 

Amy Adamsin esittämä kielitieteilijä Louise Banks on sulkeutunut tyttärensä kuoleman jälkeen kuoreensa. Naisen elämän täyttävät tyhjä talo ja opetustyö. Kaikki muuttuu, kun maapallolle laskeutuu 12 pilvenpiirtäjän kokoista avaruusalusta, palkoa. Näin alkaa Arrival, yksi vuoden 2016 merkittävimmistä elokuvista.

Kanadanranskalainen Denis Villeneuve on noussut muutamassa vuodessa 2000-luvun mielenkiintoisimpien ohjaajien joukkoon. Prisonersin (2013), Enemyn (2013) ja Sicarion (2015) myötä miehen uudelta elokuvalta oli lupa odottaa paljon. Silti perjantaina ensi-iltansa saava Arrival onnistuu yllättämään. Se on paitsi yksi viime vuosien parhaista scifi-elokuvista, myös yksi viime vuosien parhaista elokuvista.

Omalla listallani Arrival on parasta, mitä olen valkokankaalla tänä vuonna nähnyt.

Suorin verrokki Arrivalille on vuoden 1997 Contact – Ensimmäinen yhteys. Sekä Robert Zemeckisin että Denis Villeneuven elokuva kertoo naissankarista, joka koettaa luoda yhteyden tuntemattoman kanssa. Käytävänä olisi maailmanhistorian merkittävin keskustelu, mutta oma yhteys maailmaan on katkolla. Sekä Jodie Fosterin Ellie Arroway että Amy Adamsin Louise Banks vaikenevat omista tunteistaan ja ajatuksistaan. Siinä sivussa Contact ja Arrival rakentavat kumpikin intohimoisesti suurenmoista loppuhuipennusta, joka ei sitten olekaan se, mitä useimmat yleisössä odottivat. Ensireaktiona voi olla pettymys, mutta jos elokuva on osunut katsojassa oikeaan kohtaan, korvaa sen pian ihastus.

Denis Villeneuve on saanut samoista rakennuspalikoista huolimatta aikaan komeamman tornin kuin kollegansa. Contact oli toki aikanaan yllättävä ja jopa rohkea ison budjetin tieteiselokuva, mutta pohjimmiltaan takuuvarmaa ysäri-Hollywoodia päälle liimattuine suhteineen kaikkineen. Romanssinpoikasta on myös Arrivalissa, mutta eri tavalla kuin Contactissa. Arrivalissa rakkaus on maailman suurin ihme, mutta myös maailman suurin tuhoaja. Jotain, minkä rinnalla avaruusmuukalaiset aluksineen eivät ole mitään. Ylipäänsä Arrival ei oksenna kaikkea katsojan naamalle valmiiksi pureskeltuna. Se on elokuva, joka ei vain anna, vaan myös vaatii.

Arrival on suunnattu kaikille niille, jotka ovat lopen kyllästyneitä Hollywoodin ison rahan ”tieteiselokuviin” Transformerseista Marveleihin. Scifin ideana on tutkia tulevaa, ruokkia mielikuvitusta ja nostaa esiin nykyajan kipukohtia, ei renderöidä mahdollisimman näyttäviä räjähdyksiä. Arrival täyttää tehtävänsä mallikelpoisesti. Elokuvassa on räjähdyksiä tasan yksi ja sekin tarinan kannalta merkittävä käännekohta. Tunnelmaltaan elokuva on surumielinen, pohdiskeleva ja paikoin jopa etäinen. Sen tarina lähtee käyntiin hieman kaavamaisesti, peräti puisevana, mutta lopussa kaikki palaset asettuvat kohdilleen.

Denis Villeneuven elokuva leikittelee ennakko-odotuksilla ja kiskaisee maton jalkojen alta tavalla, josta M. Night Shyamalan ei voisi koskaan edes haaveilla. Unohtakaa siis suosiolla näkemänne trailerit. Jos joku jäi miettimään Kuudennen aistin (The Sixth Sense, 1999) lopun paljastusta päiväkausiksi, pureskelee hän Arrivalia viikkoja. Miksi Louise Banks teki lopulta niin kuin teki ja tekikö hän oikein? Mitä itse olisin tehnyt? Entä mitä pitäisi ajatella Jeremy Rennerin esittämästä Ian Donnellysta ratkaisuineen?

Ja ennen kaikkea: tarvitseeko pysähtyneeseen seinäkelloon ostaa enää paristoja?

Arrival ei ole toimintaelokuva tai Hollywood-trilleri. Ted Chiangin novellin Story of Your Life pohjalta on syntynyt kolkko, jylhä ja mystinen indie-elokuva, jota ei ole sokerikuorrutettu suuren yleisön mieliksi. Arrivalin voi tietenkin halutessaan niputtaa samaan genreen kesällä ensi-iltansa saaneen Independence Day -jatko-osan kanssa, mutta oikeasti niillä ei ole mitään tekemistä keskenään.

Arrival on tieteiselokuva, jota katsoo tunteella. Merkkiteos, monin tavoin.

PlusMiinusNolla

+ Parasta scifiä aikoihin
+ Amy Adams ja Jeremy Renner. Molemmat enemmän kotonaan tällaisissa elokuvissa kuin Man of Steelin tai Avengersin kaltaisissa tehostepainotteisissa viihdespektaakkeleissa
– Kollegaa lainatakseni: “yksi tyhmä repliikki” – se on aika lyhyt syntyilista

Arvostelu: “Merkkiteos!” – Arrival on paras scifi-elokuva vuosikausiin
Teksti: Tatu Junni
Tagit: Jeremy Renner, Amy Adams, Denis Villeneuve, Arrival