Elokuva-arvostelu: Blackout

23.12.2008 11:22 | Tatu Junni

Ohjaus: JP Siili
Käsikirjoitus: JP Siili
Pääosissa: Petteri Summanen, Jenni Banerjee, Irina Björklund, Hannu-Pekka Björkman, Mikko Leppilampi, Ismo Kallio, Risto Kaskilahti, Eppu Salminen, Mari Perankoski ja Lena Meriläinen.
Pituus: 109 minuuttia
Ikäraja: K11
Elokuvan kotisivu: www.blackout-elokuva.fi

kaista

 

Blackout on kotimainen jännityselokuva miehestä, joka kärsii totaalisesta muistinmenetyksestä. Petteri Summasen esittämä sydänkirurgi herää pitkästä koomasta ja saa kuulla, että hänen päässään on selittämätön, konenaulaimella ammuttu naula. Miehellä ei ole aavistustakaan, mistä naula on peräisin ja kuka sen on ampunut. Sosiaali- ja terveysministerivaimonsa (Irina Björklund) ja entisen potilaansa (Jenni Banerjee) avustamana kirurgi alkaa selvittää sekavaa palapeliä saadakseen tietää, mitä hänelle oikein on tapahtunut. Vaan kumpi palaakaan ensin – muisti vai murhaaja?

Paljon muutakin Blackoutissa tapahtuu, mutta ei juonenkäänteistä sen enempää tässä yhteydessä. Tekijätiimi on nimittäin vedonnut elokuvan nähneitä suojelemaan muiden katsojien elokuvakokemusta: ”Katsoja saa enemmän, jos ei tiedä, mitä tuleman pitää.” Tähän pyyntöön voi toki suostua, mutta elokuvan tasosta on pakko silti pari varoittavaa asiaa mainita.

Blackoutin idea kuulostaa hyvältä ja elokuva alkaa mielenkiintoisesti. Valitettavasti tätä iloa ei kuitenkaan kestä kauaa. Käsikirjoituksen punainen lanka hukkuu pian alun jälkeen, sen teemat ovat levällään ja laatunäyttelijöiden suuhun sullottu dialogi epäuskottavaa. Lopulta katsoja menettää mielenkiintonsa koko mysteeriä kohtaan kauan ennen kuin se ratkeaa. Elokuvan loppupuolella unten maille uiskennellutta yleisöä pyritään herättelemään niinkin innovatiivisilla keksinnöillä kuin takaa-ajolla ja ammuskelulla. Blackoutissa on ainesta, mutta elokuvateattereihin se on tuotu valitettavasti raakileena. Etenkin juonta ja dialogia olisi jonkun pitänyt hioa Siilin kanssa vielä paljon.

Juonen ohella Blackoutin suurin kompastuskivi on epäuskottava hahmokaarti. Studio Julmahuvista, FC Venuksesta ja Nousukaudesta tuttu Petteri Summanen menettelee sydänkirurgin roolissa, vaikkakin kierrättää pitkälti jo tutuksi tulleita maneerejaan. Nyppimällä tomaatinsiemeniä pinseteillä ei vielä rakenneta uskottavaa lääkäriä, mutta silti Summasen hahmo on elokuvan mielenkiintoisin ja sen myötä koko Blackoutin selkäranka. Sen sijaan Irina Björklundin ministerivaimo ja Jenni Banerjeen esittämä ex-potilas ovat onnettomimmat hahmot suomalaisissa elokuvissa pitkään aikaan.

Elokuvan käsikirjoittaneen JP Siilin olisi kannattanut harkita vielä hetki ennen kuin päätti tehdä elokuvansa yhdestä päähenkilöstä ministerin. Titteli on yksinkertaisesti liian iso, jotta hahmo voisi olla uskottava päähenkilö suomalaisessa elokuvassa. Toisen kerran Siili olisi voinut harkita ennen kuin kiinnitti rooliin aivan liian seksikkään Irina Björklundin. Helena Paavilainen-Takala olisi puolestaan voinut testata harkintakykyään vähän hartaammin ennen kuin vaatetti ministerin tiukoilla housuilla, kireillä kauluspaidoilla ja mustalla nahkatakilla. Ministerin ulkomuodon voisi ehkä antaa anteeksi, jos hahmo edes käyttäytyisi kuin ministeri, mutta nyt toimenkuva tulee esille lähinnä dialogitasolla.

Myöskään Jenni Banerjee ei ole päässyt helpolla, sillä hänen roolihahmonsa on jäänyt suorastaan levälleen. Tämä Summasen esittämän kirurgin entinen potilas on samaan aikaan kolmiodraaman primus motor, rankka pyssymimmi, neiti etsivä, kyttä – ja loppujen lopuksi ei yhtään mitään. Koko hahmo jää epäselväksi sutuksi. Mikko Leppilammen ja Mari Perankosken esittämää poliisikaksikkoa ei tässä vaiheessa vuotta halua edes kommentoida, ettei jouluhenki mene piloille. Sanotaan nyt kuitenkin, että harvoin on missään fiktiossa nähty yhtä juostenkustuja poliiseja. Duon toiminta on kuin kälviäläisen kesäteatterin farssista repäisty.

Blackoutin äänimaailmasta vastaa Lauri Ylönen, jonka ei ainakaan tämän näytön pohjalta kannata hyvästellä bänditovereitaan. Elokuvan äänimaailma on epätasainen sekoitus Ylösen omia, melko tyypillisiä trillerileffan sävellyksiä ja hänen kotitallinsa Dynastyn bändien biisejä. Useimmista lauluista kuullaan vain muutaman sekunnin irrallinen näyte, kunnes kappale katoaa ja hetken päästä alkaa taas uusi. Kaveribändien promoaminen elokuvassa, jota levitetään 40 kopiolla läpi Suomen, on toki ymmärrettävää. Silti Ylösen ja tuottajien tekemät ratkaisut tuntuvat kummallisilta. En esimerkiksi ymmärrä, miksi Ylösen The Rasmus -yhtyeen raitoja piti ottaa elokuvaan peräti kolme kappaletta. Hivenen koomista on myös se, että nämä Black Roses -albumilta irrotetut listahitit soivat aina lemmiskelykohtausten aikana kuin Levottomissa konsanaan.

PlusMiinusNolla

– Idea hyvä, toteutus ei
– Laatunäyttelijät valuvat hukkaan heikon juonen ja dialogin myötä
+ Tervetullut yritys tarjota katsojille muutakin kuin sotaa ja juppidraamaa

 

Keskustelu

Katsoin leffan jouluna ja mielestäni itse leffa ja sen juoni olivat loistavia sekä joidenkin näyttelijöiden takuuvarmat laatusuoritukset.Kuitenkin tämäkin leffa oli onnistuttu pilaamaan kahdella ala-arvoisella suorituksella.Jenni Banerjeen piipityksestä ei saanut mitään selvää ja elekieli häneltä puuttui täysin.Pohjanoteeraus jonka olen huomannut jo kotikatusarjasta.Äkkiä alanvaihtoon.Samoin paljon hehkutettu Irina Björklund ei kehuja saa vaikka vetikin piirun verran paremmin.Ei näyttelijäksi kannata palkata sillä perusteella että joku tuntee jonkun tai joku asuu jonkun kanssa.

Joo,katsoin äsken elokuvan ja pidin sitä hyvänä.On se kumma miten nämä kriitikot osaavat,(joka tämänkin elokuvankin arvosteli)masentaa ihmisen mielen ja saavat aikaan sen ”että eipä tuotakaan kannata katsoa”. Mielestäni elokuva oli tosi hyvä,ja kiitos näyttelijöille ja ohjaajalle,ainut miinus minkä antaisin että puheesta ei aina tahtonut saada selvää ja piti kelata taaksepäin että ymmärsi puheen mutta siltikään ei siitä välillä saanut selvää.Kouluesimerkki on Tapani Maskulan arvostelut TS.ssa,ainakun hän arvosteli jos tähtiä oli vain yksi niin tiesi että silloin se on hyvä leffa,jos tähtiä oli viisi niin tiesi sen että sitä leffaa ei kannata katsoa.Onneksi hän on jo poistunut toivottavasti kuvioista ja katselkoon nyt niitä 40-luvun leffojaan rauhassa!

Juu, meinattiin mieheni kanssa menettää hermomme ihan täysin, varsinkin Jenni Banerjeen sössötykseen ja SURKEESEEN näyttelemiseeen. Ei oo totta että hän yrittää lyödä itsensä läpi NY:ssa. Ei tule tolla pihinällä onnistumaan.. oisko alan vaihto paikallaaan???

Muutenkin olen Tatu Junnin kanssa samaa mieltä, alku ok, mutta sitten hajoaa täysin käsiin. Sama musiikin suhteen: ei oo kyllä ihan ollut Laurilla visiot kohdillaan. Mietimme juuri samaa, että miten voikin valita niin epäsopivia biisejä tiettyihin kohtiin.

Eri roolihahmot on todellakin jääneet ihan naurettavan levälleen. Komppaaan täysin Junnia.

Katsoin DVD:ltä ja oli todella vaikea saada dialogista selvää. Lisäksi volume on ongelmallinen muutenkin. Jos haluaa kuulla puheesta jotakin, on volume laitettava niin kovalle, että meinaa tapetit revetä kun ”musiikki” alkaa pauhata kuin tuonelan pasuunat.

Tämän kanssa ponnistelin tovin ja päätin sitten viettää aikani paremmin. Ryhdyin nukkumaan kesken leffan. Ehkä katson sen joskus uudelleen alusta korvakuulokkeilla (jos uskallan).

Ihan OK. Hyvät leikkauskikat ja äänitehosteet. Mutta jostain kumman syystä tuottajat haluavat Suomessa seksiä ja romantiikkaa. Vaikka kyseessä olisi kauhu, jännäri, toiminta tai fantasia, niin peruskliseedraamaa näköjään täytyy olla, miksi ei vida tehdä puhdasta genreä.

Oliko Jenni Banerjeella muuten äänihuultein leikkaus tehty, kun piti pihistä koko ajan?

Mutta draamallisia kohtauksia lukuun ottamatta toimiva ja piinaava jännityselokuva. Ainakin tekninen puoli pelasi.

Puiseva ja mitäänsanomaton elokuva nimekkäistä näyttelijöistään huolimatta. Ihan täyttä skeidaa alusta loppuun!

Olipas heikkotasoinen elokuva. */***** . Huonot näyttelijäsuoritukset!

Jaa, no en tiiä mikä arvostelijalla ny on vikana, onks huono päivä tai jotai, mut mä kävin kattoo ja pidin! Iha sellane amerikkalaine trilleri tuli mielee, aika hyvä. En sit tiiä onko elokuvan arvostelija hintti, tai joku vitu ruma muija, mut mitä vikaa seksikkäässä Irina Björklundissa on? Iha kiva lisähä se vaa leffaa on! Paitsi et jos saisin Irinan kaliiperisen naisen, ni en kyl IKINÄ pettäis sitä. Siin o nii ku yks Suomen kauneimmista ja seksikkäimmistä naisista ever! Vain idiootti pettäis sitä. Et siin mieles epäaitoo ja huono valinta. MUt leffa oli kyl aika hyvä.

Vasta sitten kun natunäyttelijättäret esiintyvät pillut paljaana kassakoneet alkavat laulaaa***###

Muropaketin uusimmat